Miesten posti kulkee nopeampaa

ja muita epäkohtia tasa-arvosta 😀

Jokin viikkon takaperin meillä käytiin keskustelua postin kulkuvauhdista kun mies oli tilannut tietokoneen osia Saksasta. Ne saapuvatkin ihan ajallaan, yhden viikon eli viiden arkipäivän sijaan. Mies ei siltä kuulemalta uskonut, kun valitin, miten omat pakettini vaativat pari viikkoa vaikka tilaisin suomalaiselta nettikaupalta ja kyse ei ole edes siitä, että kaupan varasto olisi hidas vaan postini jumittaa Turussa. Ainoat paketit mitkä ovat tulleet viikon sisällä ovat olleet Huippukivasta tilatut seksilelut.  Postin odotteluennätykseni on kuitenkin tällä hetkellä pari kuukautta. Tämä tapahtui vielä asuessani Itä-Suomessa ja onhan se Oulu, jonka kautta takkini kiersi, kehä III:n sisältä katsottuna samalla suunnalla.

Naisten ja miesten (lue hoitajien ja insinöörien) palkkaerot ovat meillä ovat meillä jo niin arkipäivää, että mies maksaa jo nyt kaikesta suuremman osuuden vaikka käsittääkseni opintotuki on kyllä aivan sama molemmille.

Meillä päin miesten (insinöörien) koulutus myös pelaa paremmin. En tiedä onko siinäkin kyse siitä, ettemme naisvaltaisella alalla osaa vaatia sitä mikä meille kuuluu, mutta persiilleen mänöö. Tämän viikon lukujärjestys saatiin sunnuntaina ja seuraavaa saadaan taas kuulema odotella sunnuntaihin asti. Tästä syystä olemme kuulema velvoitettuja varaamaan seuraavat kaksi viikkoa joka päivä opiskelulle 8-16.  Tänään viimeisen tunnn jälkeen oli hauska näky kun luokka seisoi jonossa tuntia pitäneen opintolinjan johtajan edessä ja vuorollaan valitti jostain ennen kotiin lähtöä. Tuli taas käytyä nämä perusasiat läpi, meillä ei oo lukkareita, meillä ei oo opintopisteitä, meille ei oo kerrottu päästiinkö läpi vai ei ja tänään on uusinnan viimeinen ilmoittautumispäivä…

Mutta on tässä positiivinenkin puoli. Meidän koulussa oppii sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja huonoon johtamiseen, niin hyvin että jo toisen vuoden jälkeen on aivan valmis työelämään. Tämän päivän esimerkki: Mulla oli lukkarissa hypäri tänään kun suoritin kyseisen kurssin jo toisen luokan kanssa viime kuussa. Aamulla ilmoitettiin, että kaikilla muillakin on se tunti vapaa opettajan sairaspoissaolon vuoksi ja opettaja lähettää tehtävät sähköpostiin.  Lähdin kaupungille hoitamaan asioita ja juuri kun sain Kelan toimistossa jonotusnumeron, soi puhelin ja kaveri ilmoittaa tunnin alkavan kahdenkymmenen minuutin päästä. Iltapäivän tunti oli siirretty. Eikun äkkiä Kelalla asiat ja kaupasta evästä kun ei ehtinyt lounaalle ja juosten 2km kouluun. Tunnilla sitten ilmoitettiin, että huomiselle iltapäivälle on lisätty kaksi tuntia poissa olleen opettajan tunteja ja eipä tuo opettaja ole vieläkään laittanut luokalle tehtäviä sähköpostiin. Onneksi ei tarvitse osallistua kyseisen opettajan tunneille enää koko keväänä.

Työ ja raha Opiskelu

Kukkaronnyörit umpisolmuun ja kännykkä kiinni.

Opintotuki tuli, opintotuki meni. Vuokran kun maksaa jo odottaa nettikauppalaskut niin syödään makaronia ja soijarouhekastiketta loppukuukausi. Tai ainakin kunhan pakastin on tyhjennetty broilerista ja katkaravuista ja onhan noita onneksi jäänyt kaappiin sekä Elovenan puuropusseja että edelleen Allevon pöperöitä. Ehkä tässä selvitään kun aamupalakin on taas syömättä ja kello on neljä iltapäivällä.

Puhelin joutaisi kiinni, koska sain sen verran tehtyä parisuhteen eteen tai sen lopettamiseksi että ilmoitin etten ota enää yhteyttä. Hänen vuoronsa.

Perjantai-ilta meni aika loistokkaasti molempien ollessa flunssaisia. Mies vaihtoi jossain vaiheessa yötä nukkumaan olohuoneen sohvalle. Toisaalta oli ihan kiva saada nukkua yksinään sängyssä joka ei hajoa alta niin kuin omani.

Koulu alkoi taas. Hurja kolmen viikon teoriaputki onkin ainoa mitä tällä lukukaudella enää koulunpenkkiä kulutan ennen harjoitteluun lähtöä.

Tehtäviä olisikin ihan kiitettävästi. Runosuoni vaan ei kuki, joten teksti on mitä sattuu ja syntyy luvattoman hitaasti. Tulee vielä kiire tehdä ensi viikon lopulle mennessä 15 sivua. Etenkään kun ei ymmärrä kaikkia kysymyksiä. Onneksi lukkari on löysä.

Lääkärilläni sen sijaan on runosuoni kukkinut kun epikriisini tulivat postissa tänään. Sain kippurassa nauraa lääkärin kirjoituksille.

Eilen jumppailin pitkästä aikaa ja nyt on reidet ja rintalihakset niin jumissa kuin olla voi. Eikun kiipeilemään tuolille, että saan verhon alas ja tanssitunnille. Tänään alkaa huivitanssit ja en ole ehtinyt kangaskauppaan.

 

 

Työ ja raha Raha