Peittää 100% harmaat, muttei blondiuttasi

Vaaka näytti tänään 93,1 kg. Pudotus ei kyllä näy missään muussa kuin yöunen määrässä. Voisin nukkua vuorokauden ympäri. Hiukset eivät onneksi vielä ole alkaneet pudota (tapahtuu mulla joka kerta kun tarpeeksi monta kiloa putoaa). Ja onneksi uusi lyhyt malli ja tumma väri huijaavat tukkaa paksummaksi.

Valitettavasti henkinen blondius ei värillä lähde. Eilen aamulla puin mustan hameen ja sukkikset ja sitten oli pakko laittaa tietysti mustat kengät. Eihän ne kolmisen tuumaa korkoja haittaa, kun ei ole tunteja kuin kahdessa luokassa. Eihän ne kengät siellä luokassa haitanneet, mutta joku oli kesän aikana vahannut käytävien lattiat. Oli pakko heittää kengät pois ja luistella sukkiksilla.

Koulun jälkeen päätettiin lähteä pyörähtämään kaupungilla. Oli ihan kivaa pyöräillä hameessa kun kengät luistaa pois polkimilta. Pyörä nimittäin on vanhempi kuin minä ja polkimet sen mukaisesti hiotuneet.

Ja kenkäkauppaanhan sitä lopulta palkkapäivän kunniaksi päädyttiin. Löysin ihanat syyssaappaat neljällä kympillä. Ja sain Nisseniltä aurinkolasini vahvuuksilla (20e, kun ostin kirkkaat lasit samalla).

Illalla ruvettiin kaverin kanssa ompelemaan koneella haalarimerkkejä vuoden edestä. Me siis saatiin haalarit vasta nyt kakkosvuonna kun ensin meidän tutorit sekoili viime vuonna ja sitten haalarifirma. Jo koneen käyttökuntoon laitto kesti hetken, kun langat oli hävinneet ja miten tää neula vaihdetaan yms. Kaveri aloitti ompelemaan omia merkkejään ja ompeli sitten haalarinsa umpeen. Purettiin sitten ja jatkettiin. Kamoja takaisin laittaessa kiskaisin sitten yhden työpöydän laatikon lattialle. Enkä jaksanut siivota. Että arvatkaa mitä teen tänäiltana.

Todennäköisesti luen J. R. Wardia, enkä koske laatikkoon sormellanikaan.