Elämä on yksinkertaista sittenkin

photo_28_1.jpg

photo_19_3.jpg

Elämän sisältö matkasi onnistuneesti toiselle puolelle kaupunkia ja uusi elämä alkoi mäen päällä yllättävän suomalaishenkisen oravien kansoittaman lontoolaisen minimetsikön reunalla. Olohuoneen ikkunasta voi tarkkailla oravien hyppelyä ja eilinen myrskysää toi viihdykettä itse kullekin isoista ikkunoista katsottuna. Aamukahvia keittäessä kiittelen itseäni ja elamää että olen täällä ja tässä paikassa, juuri nyt.

Greenwich Parkin läpi kulkiessa voi katsella Canary Wharfin pilvenpiirtäjiä ja nauttia luonnosta, ja kahviloista saa unelmanvaaleanpunaisia kuppikakkuja. Kaikki hyvin siis.

Illat kuluvat töiden jälkeen uutta suosikkisarjaa Fringea katsoessa – eriskummalliset yliluonnolliset ilmiöt ja hullu tiedemies-Walter sekä huikean päättäväinen ja vahva Olivia Dunham saavat vuorotellen ihailemaan ja nauramaan kippurassa. Höysteenä teinivuosien ihastus Paceytakin näytellyt Joshua Jackson, jonka eleissä on silti jotain Paceymaista, mutta aikuiseksi ja sopivan vakavoituneeksi kasvanutta sellaista.

Elämä on parasta jaettuna mutta hyvin yksinkertaisena – rakkautta, kahvia ja sopivasti fiktiivista jännitystä jonka kanssa voi jännittää sen viisikymmentä minuuttia ja risat ja sitten sammuttaa tv:n tietäen että se oli vaan satua.

 

 

 

 

Kommentit (1)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *