Unelmille on aina tilaa
Minut hyvin tuntevat tietävät että olen melkoisen pää pilvissä-haahuilija. Olen aina ollut tästä ominaisuudestani hyvin ylpeä, sillä unelmat ovat minulle olleet aina asia, jonka uskon voivani toteuttaa. Toki epärealistisimmat unelmat ovat karsiutuneet pois tai vaihtuneet uusiin, mutta pidempiaikaiset unelmat ovat pysyneet mukana. Minä rakastan unelmointia, ylakouluikaisenä vietin lukemattomia tunteja maaten sangylläni katsellen pilviä ja kuunnellen Enyaa, joka oli tuolloin unelmointimusiikkiani. Noina aikoina todellisuus oli unelmia tympeämpää ja tylsempää, joten rakensin unelmissani elämää esimerkiksi Kaliforniaan ja New Yorkiin, ja uppouduin kirjojen ja tv-sarjojen maailmoihin. Niistä sain pontta omiin unelmiini ja suunnittelin innoissani elamääni kauas tulevaisuuteen. Myöhemmin unelmoin elämästä Lontoossa, ja juuri nyt elän tätä unelmaani joka päivä.
Mielestäni unelmille kuuluu aina olla tilaa ja unelmat ovat tärkeä osa elämää. Jos sinulla on unelma, pidä siitä kiinni. Koskaan ei voi tietää milloin sen toteutumiselle tulee se oikea hetki. Jos ei usko unelmiinsa, ei koskaan saavuta niitä.
Joskus voi auttaa, jos kirjoittaa unelmansa jonnekin ylös. Joillekin hyvä keino inspiroitua ja kehittää unelmiaan on Pinterest. Tykkään itse kerätä sinne inspiroivia asioita, jotka ovat osa unelmiani. Visuaalisena ihmisenä se on kuin katselisi unelmiaan todellisuudessa, ja niiden olemassaolo jossain tuntuu kuin olisi edes pienen askeleen niitä lähempänä.
Olisin myös utelias tietämään, mistä sinä juuri nyt unelmoit?
Kaunis blogi sinulla! Jotenkin niin seesteinen 🙂
Unelmista puheenollen, tänään ensimmäistä kertaa tein epäsuomalaisen siirron ja hain rahoitusta unelmalleni gofundme:n kautta saadakseni rahaa kamerakaluston päivitykseen. Jenkeissä rahoitukset ovat arkipäivää, mutta suomessa vielä tuntematon ja ehkä häpeiltykin tapa.
Valmistuin jouluna valokuvaajaksi ja olen ollut sittemmin töissä kahvilassa rahoittaakseni todellista ammattiani, kalusto on usein vaan niin kallista, ettei hetkessä pienestä palkasta säästy suuria summia. Toivottavasti tällä tavoin pääsisin hiukan kohti unelmaani, toimimista täysipäiväisenä valokuvaajana, sen päivä koittanee vielä :>
- Jenna
Siis wow. Löysin ihan juuri vasta blogisi, ja täytyypä vain sanoa, että taisin just löytää ajatuskaksoseni……. Tekstisi ovat kuin minun elämästäni… Luonteeltani aivan samanlainen niiiiin monessa asiassa. Procrastination on suuri ongelmani, mutta en olekaan lukenut kyseistä kirjaa. Täytyy varmaan hankkia se! Terveisiä Perthistä Australiasta, josta mm.haaveilin sängyllä makoillessani Enyaa kuunnellessani 15-vuotiaana 😉 xxxx
Eika apua! Ihan loistavaa. Ollaan kylla ajatuskaksosia ihan Enyaa myoten. 🙂 Ajatuskaksoset on parhaita. Nauti Australian lammosta, siella osa mun sydamesta edelleen on!