Kehittyneemmässä sielussa asuvat empatia ja myötätunto siksi, että sielu on jo käynyt useita ruumiillisia elämiä ja ennen kaikkea ottanut opikseen kärsimyksistään ja kaikesta kokemastaan. Voi vain kuvitella kuinka monia kertoja sielu on kokenut ja kohdannut samoja asioita. Itse todella tunnen, että sieluni on hyvin kokenut ja oppinut ja että joskus voin tuntea kuinka se ikäänkuin naurahtaisi lempeästi, sillä kehittynyt sielu on pelkästään valoa ja rakkautta. Tosiaan, sielu ei voi muuta tunteakaan kuin lempeyttä vastoinkäymisiä ja kärsimyksiä kohtaan. Koen että olen empaattisempi ja myötätuntoisempi silloin, kun yhteys sieluuni on auki. Silloin liikutun helposti kaikesta, ennen kaikkea toisen ihmisen surusta, mutta myös ilosta. Useita kertoja olen tuntenut kiitollisuutta toisen ihmisen puolesta jossain tietyssä asiassa, vaikkapa lahjakkuudessa.

Koska sieluni on jo hyvin kehittynyt sielu, päästää se myös helposti irti ihmisistä, jotka ovat lähdössä elämästäni. Tunnen silloin ”sen kun menet, niin on parempi” sillä jos toisessa ihmisessä on kehittämätön sielu ja varsinkin, jos mielenterveydessä on vikaa, tunnen silloin kaikella tapaa empatiaa ja myötätuntoa, joka saa tuntemaan kiitollisuutta yhteisistä hetkistä mitä olen saanut suunnannäyttäjänä hänelle opettaa ja mitä hän opetti minulle. Ennen kaikkea hän on auttanut muistamaan oppini. Se varsinkin on tärkeää, kun päätin kirjoittamaan henkiopista. Ja aina, kun jollain ihmisellä on mielenterveydessä vikaa, en voi tuntea yhtään vihaa, vaan tunnen empatiaa, myötätuntoa ja sääliä, jotka ovat kaikki rakkaudellisia tunteita. Tunnen, että jokainen ihminen on jollain tapaa lähimmäiseni, sillä ystävyys on kaikkia kohtaan päällimmäisin tunne, jota sieluni kautta tunnen. Se on siis lähimmäisen rakkautta. Ymmärrän niin paljon ihmisten luonteesta ja ongelmista, etten voi muuta tuntea kuin rakkautta kaikkea kohtaan, sitäkin kohtaan, joka on täynnä vihaa, sillä näen vihan taakse oleviin asioihin riittävästi ymmärtääkseni sitä ihmistä.

Jos koet, että et ole näin pitkällä, voit silti koettaa opetella empatian ja myötätunnon tuntemista, sillä olemme kaikki erilaisia ja eri tasoisia. Meillä on vammamme ja sairautemme, ja tarvitsemme toisiltamme empatiaa ja myötätuntoa. Ilman niitä ei kukaan saisi jäädä. Sairaat ja vammaiset tarvitsevat niitä suurimmissa määrin. Sinäkin voit joskus olla tilanteessa, jossa niitä tarvitsisit. Miksi siis et itsekin opettelisi niitä tuntemaan!

Varsinkin surun ja vastoinkäymisten kohdalla ihminen hakee ja etsii lohdutusta. Silloin varmasti tulee mieleen miksi-kysymys monenkin asian ja tapahtuman kohdalla. On hyvä etsiä lohdutusta, mutta riippuu paljon siitä mistä sitä etsii: jotkut etsivät sitä pullosta, jotkut etsivät sitä toisista ihmisistä, jotkut etsivät sitä uskonnoista, ja osa haluaa kokonaan luovuttaa sen etsimisen. He varmasti ajattelevat, että tänne vain synnytään ja sitten kuollaan pois ja siksi elämää kannattaa elää ”täysillä”. Koska me ihmiset olemme henkisiä olentoja ja sisällämme asuu sielu, henki, joka nousee ylös kun ruumiimme kuolee, löytyy lohdutuksen antaja hyvin läheltä, sisältämme. Sitä ei siis tarvitse lähteä etsimään mistään muualta. Jumala on siksi suonut meille älyn, jonka avulla voimme etsiä ja miettiä vastauksia miksi-kysymyksiin. Tuntuu että useimmat ihmiset ymmärtämättömyyttään aliarvioivat oman älyn kapasiteetin. Sinun ei siis tulisi samoin aliarvioida omaa älyäsi, jonka Jumala on suonut sinulle.

Useimmissa ja lähes kaikessa pätee Jeesuksen sanat: ”Pyytäkää niin teille annetaan; etsikää niin te löydätte; kolkuttakaa niin teille avataan”. Etsimäsi lohdutus todella löytyy sisältäsi! Sielusi antaa sen sinulle kun pohdiskelet miksi-kysymyksiäsi, niin kauan kuin haluat, löytääksesi niihin vastaukset. Se vie aikaa, mutta sanon sinulle: se todella kannattaa. Se on omalla kohdallani tuonut lohdutuksen. Pitää siis palata asioiden, tapahtumien ja miksi-kysymysten pariin useitakin kertoja niin kauan, kunnes tunnet että olet löytänyt oikeat vastaukset ja näin olet saanut etsimäsi lohdutuksen. Syvällisen pohdiskelun kautta todellakin voi avautua yhteys sieluun, jolla on tarve kehittyä Jumalan kaltaiseksi ja tehdä yhteistyötä kanssasi.