Kokeilun alla Tee se itse -kuivasampoo
Olen mökillä vieläkin, ja koska täällä iholle läiskimäni kemikaalikuorma vähenee luonnostaan, on mökki myös mielestäni sopiva paikka kokeilla itse valmistettavien kauneustuotteiden tehoa. Kemikaaleista puheen ollen, parhaillaan lukemani kirjan mukaan 60% tuotteista, joita levitämme ihollemme, imeytyy verenkiertoon. Kun väitettä faktaa miettii tovinkin verran, alkavat keittiönkaappien tarvikkeista tehdyt kauneustuotteet kuulostaa todella hyvältä. Päätin aloittaa kokeiluni kuivasampoon korvaavasta tuotteesta ja ainakin ensimmäisen yrityksen kohdalla olin tyytyväinen, ettemme ole ihmisten ilmoilla…
Kuivasampoo on etenkin etuhiuksiselle tyypille ehdoton pelastustuote arjessa. Ennen muinoin pesin hiukset joka päivä, mutta tuntui vähän hölmöltä lotrata ja föönata joka päivä, ja siihen kuivasampoo oli ehdoton lifesaver. Se kun hoitaa homman välipäivänä/päivinä niin, ettei hiusten vesipesua tarvita. Suihk ja kamp kamp vaan, ja hiukset ovat salonkikelpoiset. Harmi vain, että käyttämäni Batisten kuivasampoo kuluu melko nopeasti, pakataan metallisiin suihkepulloihin, ja Cosmethics-sovelluksen mukaan tuote sisältää myös hajusteallergeeneja. Olisi hauska käyttää jotakin luonnollisempaa tuotetta, josta ei tulisi niin paljoa jätettä ja joka myös haisisi vähemmän tai luonnollisemmalle.
Äitini tiesi tähän ratkaisun jo vuosia sitten. Muistan, kuinka hän joskus lapsuudessani ripotteli päähäni vehnäjauhoa ja kampasi hiukset puhtaan näköisiksi, kun olimme lähdössä kiireessä syntymäpäiväjuhlille. Jauhon laittaminen päähän oli minusta noloa ja ällöttävää, mutta tässä sitä ollaan: kaivamassa vanhaa kunnon jauhokikkaa käyttöön.
Roosa Blomin blogissa kuivasampoota tehdään itse maissi-, vehnä- tai ruisjauhoista. Yhdeksän yhdeksänkymmentä -blogin ohjeessa taas pohjana käytetään peruna- tai maissijauhoa, johon siivilöidään kaakaojauhoa, kunnes oikea sävy löytyy. Päätin aloittaa kokeilun perunajauhoilla, koska meillä oli yksi purkki mökillä siltä varalta, että sitä tarvittaisiin talkin korvaajaksi. Kaakaojauhoa ei mökin kaapeista löytynyt, mutta päätin, että voin lisätä sitä sitten kotona, jos olen tyytyväinen perunajauhopohjaan.
Epäilyttävä keko Kuivasampoo poseeraa auringonlaskussa saunan portailla.
Valitettavasti en nyt läiski pöytään upeita ennen ja jälkeen -kuvia, sillä tarvitsen vielä lisää harjoitusta (enkä kyllä muutenkaan hingu esittelemään rasvaisia etuhiuksiani). Perunajauhoa oli hankala levittää hiuksiin ja vielä hankalampaa oli saada tasaisen näköistä jälkeä. Lopputulos ei ollut läheskään yhtä siisti kuin suihkutettavan kuivasampoon avulla. Tämä ei tietysti tarkoita vielä mitään, sillä lähtötilanne oli meriveteen dippailtu ja helteessä hionnut törkyinen ryjäkasa ei ollut siitä puhtaammasta päästä eikä minulla ollut tarkoitukseen hyvin sopivaa pehmeäharjaksista harjaakaan. Osa etuhiuksistosta näytti lähinnä Marie-Antoinette-henkiseltä puuteroidulta peruukkisotkulta. Kokeilut kuitenkin jatkuvat sinnikkäästi ja hyviä vinkkejä otetaan vastaan, jos joku lukijoista on jo ottanut haltuun hiustensa jauhottamisen.