Kulutusmuutos #11: Alan hyödyntää ruoanlaitossa sesonkiajattelua

Kuten jo aiemmin hehkutinkin, olen liekehtinyt viime päivinä uusista perunoista ja raparperista. Kesäruoat maistuvat aina ihanilta, koska niiden satokauden alkamista tietää odottaa vesi kielellä. Tankoparsa, raparperi ja varhaisperunat kuuluvat odotettavien ruokien etujoukkoon, ja pian niitä seuraavat herneet ja mansikat ja kaikki muu! Kesähän on Suomessa älytöntä ruokafiestaa, mutta niin noloa kuin se onkin, talven osalta oma satokausitietämykseni on punastuttavan vähäistä. Tiesin ennestään talven ajalta lähinnä appelsiinien satokauden, ja senkin vain, koska eräs ystäväni muistuttaa siitä joka kerta sesongin aikana nähdessämme ja suorastaan pakottaa ostamaan veriappelsiineja, kun niiden sesonki on käynnissä. Tätä talviajan poikkeusta lukuun ottamatta olen loppukevään ja kesän ulkopuolisen ajan melko pihalla ulkomaisten kasvisten satokausista ja ostan vakio-ostosteni lisäksi satokausiherkkuja lähinnä, jos kaupassa on osattu laittaa ne tarpeeksi näkyvästi esille.

Tosi nolo juttu, tiedän. Kasvisten satokausia kannattaisi miettiä ostosten teon yhteydessä monestakin syystä, mutta nostan tähän niistä kolme itselleni tärkeintä:

• Sesonkikasvisten suosiminen on ekologista. Satokauden aikana kasviksien kasvattamiseen tarvitaan vähemmän ulkopuolista energiaa, ja koska saatavuus on suurempi, kasvikset voidaan kuljettaa laivoilla lentokoneella tuomisen sijasta. Jos kasvis on tuore ja kasvatettu lähellä, sen kuljetuksen ja varastoinnin päästötkin ovat pienemmät.
• Sesongin aikana kasvikset maistuvat parhaimmilta. Tämän tunnistanee jokainen suomalaista tomaattia talvella ja kesällä maistanut henkilö.
• Mitä enemmän ihmiset suosivat ostoksilla sesonkiherkkuja, sitä paremmin myös kaupassa osataan luottaa niiden menekkiin ja tarjota vähemmän ei-ajankohtaisia kasviksia. Tämä mahdollistaa sen, että hävikkiä syntyy vähemmän.

Kuvassa ainoa tuontihedelmä, jonka sesonki on jäänyt pysyvästi mieleeni.

Mielestäni on edellä mainitsemieni syiden lisäksi myös älyttömän siistiä fiilistellä maukkaita hedelmiä tai vihanneksia ja haluaisin olla se tyyppi, joka tietää, milloin vaikkapa mangoon kannattaa tarttua (helmikuun tienoilla), ja joka osaa opettaa näitä asioita eteenpäin myös lapselleen. Aion siis seuraavana kulutusmuutoksena ottaa itseäni niskavilloista ja opetella suosimaan yhä enemmän sesonkikasviksia.

Suomessa Satokausi-kalenterin konseptia on kehittänyt Samuli Karjula, ja Satokausikalenterista voi lukea lisää täältä. Karjulan Satokausikalenteri huomioi tuontikasviksissa sen, että ne tulevat Suomeen mahdollisimman läheltä, joten se on kullanarvoinen apu ekologista sesonkiajattelua harjoittelevalle. Itse en kuitenkaan halua ostaa kalenteria keskellä vuotta eikä tuotteesta ole tehty vielä puhelinsovellusta, jonka ostaisin heti, jos sellainen olisi tarjolla. Netistä löytyy tulostettavana versiona esimerkiksi Yhteishyvä-lehden sesonkikalenteri, joka minulla oli teipattuna edellisen kotimme kaapinoven sisäpintaan, mutta koska kalenteri ei kutkuttele omia esteettisiä mieltymyksiäni ja lisäksi kannustaa ostamaan suomalaisia kasvihuoneessa kasvatettuja kasviksia myös niiden sesongin ulkopuolella (esim. paprikan sesonki on merkitty huhtikuulle, mikä tuntuu vähän älyttömältä, koska samalla logiikalla suomalaisen tomaatin sesonki on joka kuukausi), väsäsin myös oman kalenterin, joka vastaa paremmin omia toiveitani ja toivottavasti hiljalleen paikkaa tiedoissani olevia aukkoja.

Käytin kalenterini tietolähteinä etenkin edellä mainittua Yhteishyvän sesonkikalenteria ja Muista syödä välillä… -blogin kausiruokakalenteria, joka huomioi myös esimerkiksi eri kalalajien pyyntikaudet ja riistaeläinten metsästyskaudet. Lisäksi googlailin yksittäisten kasvisten satokausitietoja milloin mistäkin. Opin jo kalenteria koostaessani paljon uutta kasvisten sesongeista, mutta koska en ole alan asiantuntija, saattaa kalenteriin olla jäänyt virheitä. Toivonkin, että jos käyt tarkastelemassa tekemääni pdf-tiedostoa ja löydät siitä virheitä tai epäloogisuuksia, kommentoisit asiasta, jotta voin muokata kalenteria parempaan suuntaan.

Jaoin kalenterin neljään vuodenaikaan ja aakkostin erillisiin osioihin kotimaisten sesonkikasvisten ja sesongissa olevien tuontikasvisten nimet. Jos kasviksen perässä ei ole numeroa, sen kausi kestää yleensä kaikkien kolmen kuukauden ajan, mutta jos sen perässä on numero, numero viittaa niihin kuukausiin, joihin kasviksen sesonki yleensä sijoittuu. Yritin tehdä kalenterista mahdollisimman selkeän, mutta jos keksit, miten sitä voisi vielä selkeyttää, kuuntelen mielelläni.

Tässä linkki tekemääni sesonkikalenteriin, jonka voit halutessasi tulostaa myös itsellesi. (Tosin odottaisin kuitenkin vielä hetken siltä varalta, että kalenteriin on jäänyt muokattavaa.) Sana on vapaa!