Minimalismipelin viikko 3: Retromeikkien kimallusta
Minimalismipelini jatkuu jälleen, ja jo poistettujen asioiden jatkoksi asettuu tänään säihkettä vuosien takaa! Tervetuloa huvittumaan sen äärelle, mitä kaikkea kotonani säilytän. Aiemmat postaukseni aiheesta löydät alta:
Mitkä: Kuvassa kellivät meikit, joita olen hautonut kaapeissani jostakin kryptisestä syystä yli kymmenen vuotta. Manhattanin luomivärit on purkeista päätellen ostettu Saksasta vuosina 2006 ja 2008, ja Lumenen luomiväri + pohjustustuubilla on pohjustettu reivimeikkejä joskus vuonna 2003. Nyt reivivuosista taitaa olla jäljellä vain tämä tuubi, valokuvia, levyjä, ja krrrmmhh…pimeässä hohtavat ihotimantit, joista tuli niin hellä olo, etten vielä raaskinut lisätä niitä poistettavien tavaroiden jatkoksi. Jotenkin tuntuu, etten myöskään lähde sutimaan helposti tulehtuviin silmiini tuota yli kymmenen vuotta vanhaa metallinsinistä tahi kultaa. It’s time to say goodbye.
Mietin vähän aikaa, kuuluvatko meikit luontevasti tällaiseen minimalismipelin poistoehdokkaiksi, sillä ne ovat tuotteita, jotka yleensä kai olisi tarkoitus käyttää loppuun jossakin järkevässä ajassa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jos ronttaan jotakin tuotetta mukanani yli vuosikymmenen ja siitä luopuminen tarvitsee tällaisen erillisen peliasetelman tapahtuakseen, on kyseessä ihan validi ehdokas poistoksi.
Minne: Tällaiset kosmetiikkatuotteet kuuluvat sekajätteeseen. Kannattaa aina tarkistaa oikea sijoituspaikka esimerkiksi HSY:n jäteoppaasta, sillä esimerkiksi kynsilakka, kynsilakanpoistoaine tai alkoholipitoiset hajuvedet ja partavedet ovat vaarallista jätettä eivätkä sovi lajiteltaviksi sekajätteeseen.
Miltä nyt tuntuu: Kevyesti nolottaa, että päätin kirjoittaa näistä poistoista blogissani, mutta se on ihan sellaista hyvää nolotusta. Aiheen käsittely täällä saa minut näkemään omat urpouteni suhteessa tavaroihin, ja sehän se taisi olla koko homman juju sen lisäksi, että kotiin tulee lisää tilaa.