Minimalismipelin viikko 4: Säilytysastioiden ongelmallisuudesta

Kerran viikossa etenevä minimalismipelini jatkuu tänään keittiökaappien koluamistunnelmissa. Muuton yhteydessä otimme tulevaa asunnon kattavaa pintaremonttia ajatellen kaappeihin vain astioita ja muitakin juttuja, joita todella käytämme ja jätimme loput häkkivarastoon, joten ilokseni huomasin, ettei keittiön kaapeissa juuri ole poistettavaa. (Hetkonen, eikö kaapeissa muutenkin kuuluisi olla tavaraa, jota todella käyttää.) Häkkivaraston pahvilaatikoiden suhteen tilanne saattaa olla toinen… Jonkin aikaa pohdittuani päädyin kuitenkin sanomaan hyvästit näille neljälle esineelle.

Aiemmat poistot voit kurkata täältä: viikko 1, viikko 2, viikko 3.

4. viikko: kuvassa ihan kivoja käyttö/koriste-esineitä

Viikko 4

Mitkä? Valitsin poistettaviksi kaksi metallipurkkia, mariskoolin ja viehkeän pikkuleipätarjoiluastian. Näistä tarjoiluastia ja raidallinen purkki on ostettu aikoinaan kirppiksiltä ja kaksi muuta on saatu lahjaksi. Metallipurkit ovat yleisesti ottaen ihan käyttökelpoisia, mutta huomaan, että minulla on tapana unohtaa, mitä niiden sisässä on, lukuun ottamatta tietysti kahvia, jonka luokse suuntaan lemmekkäin ajatuksin joka päivä. Viime muuton yhteydessä jouduinkin tyhjentämään metallipurkkien kätköistä jos jonkinmoisia härskiintyneitä pähkinöitä ja se pisti sapettamaan. Hävikkiruoka on niin hanurista. Mariskoolia taas en ole juuri käyttänyt, koska se ei ole minun tyyliseni, ja kerrosvatia taas olen välillä hyödyntänyt hedelmäkorina ja joskus vuosia sitten korvakorutelineenä, mutta tuntuu että se on kaapissa hirveä tilasyöppö.

Minne? Yritän myydä nämä asiat nettikirppiksellä. Olisi mukavaa saada se mielihyvä, että näkisi jonkun keksivän näille käyttöä sen sijaan, että dumppaisin nämä vain kassissa kierrätyskeskuksen tai jonkun kirppiksen vaivoiksi. Jos en saa niitä myydyksi, voisin ehkä käsitellä asiaa lisää täällä blogissa. Itse asiassa voisi olla ihan kiinnostavaakin poistopelin lopuksi tarkastella sitä, miten onnistuneesti tavarat todella sai siirrettyä eteenpäin.

Miltä nyt tuntuu? Huomaan, että tämä poisto on minulle jo paljon edellisiä vaikeampi. Tuntuu kamalalta laittaa lahjaksi saatua kiertoon, vaikka en kerta kaikkiaan saa esteettistä tai käytännöllistäkään nautintoa mariskoolista ja tiedostan jonkun muun kyllä iloitsevan siitä. Huomaan myös jossittelevani metallirasioita, vaikka niille ei löydy kodistamme mitään huutavaa käyttöä. Tuntuu jotenkin vastuuttomalta laittaa ne eteenpäin toisten vaivoiksi, vaikka uskon,että löydän ainakin raidalliselle rasialle ostajan tuossa tuokiossa. Olen kyllä konmarini lukenut, mutta silti lahjan antaminen pois on minusta kamalaa, ja sitten taas ympäristönäkökulmasta tuntuu väärältä sysätä ongelmaa eteenpäin. Toisaalta onko minun kotini tavaroiden säilytyspaikkana sen järkevämpi, jos joku todella käyttäisi näitä esineitä. Ja jos todella saan nämä itse myytyä, niin en saane asiasta tunnontuskia.

Olemme vasta viikolla neljä ja kiemurtelen jo jonkin verran tuskissani sen suhteen, onko tämä karsiminen nyt niin vapauttavaa vai aiheuttaako vain huonoa omaatuntoa. Pyhittääkö se, että välttelen ostamista sen, että saan poistella kodistani asioita, joita en käytä tai joista en välitä, mutta joita periaatteessa voisi käyttää? Miten sinä käsittelet näitä asioita?