Nyt on lokakuu – ja minusta (tarkemmin sanottuna silmäpusseistani) näkee sen
Syksy pimenee
ja väsymys tihenee
kahvia kuluu
– Siinä herkkä ja ehdottoman taidokas haikurunoni tälle päivälle. Mulla on sellainen olo, että haluan tänään kirjoittaa vain kuulumisia ja yleistä lätinää kaikesta mielen päällä olevasta. Juon parhaillaan kahvia (lurauksella iKaffea, siitä kirjoitan erikseen) ja napsin taateleita sokerinhimooni. Väsymys on tosiaan painanut viime päivinä ja yritämme Jiin kanssa satsata aiempaa paremmin aikaiseen nukkumaanmenoon. Se vaatii melkoista ryhtiä, jos rakastaa ilta-aikaa ja valvomista, mutta silmäpussini kaipaavat jotain järkeä tähän touhuun. Siispä katsotaan, mitä useampi unitunti tekee. Pikkutyyppi heräilee yhä tyypillisesti kaksi kertaa yössä (ja viime päivinä kipeyden takia useammin), joten uni ei ole ihan katkotonta, mutta kyllä sekin päivä vielä koittaa.
– Japanin matka lähestyy. Olen lukenut ja katsonut videoita kaikesta, mitä perillä kannattaisi nähdä ja kokea. (Vinkkejä saa ja pitää antaa, jos on käynyt Tokiossa ja tietää sieltä jotain upeaa ja lapsiperheelle sopivaa.) Olen superinnoissani! Kertaan Duolingo-sovelluksen kanssa hiraganoja ja katakanoja, jotta saisin verestettyä vähän niiden lukemista. Tuntuu ihanalta huomata, että kielenopiskelu ei ole mennyt hukkaan (eihän se koskaan mene), vaan asioita pitää vain vähän kaivella aivonystyröiden kätköistä.
– Etsiskelemme isompaa kotia, jossa Pikkutyyppi saisi oman huoneen, mutta homma etenee hitaasti. Meillä on aika kattava vaatimustoivelista ja tarjontakaan ei ole nyt loppusyksystä touhukkaimmillaan. Onneksi ei ole kiirettä.
– Luen parhaillaan Yuval Noah Hararin 21 oppituntia maailman tilasta ja Knausgårdin Taisteluni-sarjan kolmatta osaa sekä satunnaisesti joitakin muita kirjoja. Aloitin lenkillä äänikirjana Mark Mansonin Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan, mutta sen tyyli ei ainakaan kuunneltuna iskenyt ollenkaan. Ehkä kirjan humoristinen, itseironinen ja kirosanoja vilisevä tyyli toimii paremmin alkuperäiskielellä, mutta suomeksi se kuulosti korvaani kököltä. Voi olla, että homma olisi lähtenyt lentoon, kun olisin malttanut kuunnella lisää, mutta njää, tuskinpa. Tuleeko kellään muulla muuten samanlaisia ”ei tää toimi suomeksi” -fiiliksiä lukiessa, jos kirjan tyyli on tosi letkeä ja alkuperäiskieli englanti vai onko tämä vain oma ongelmani?
– Menen tällä viikolla katsomaan D.R.E.A.M.G.I.R.L.S.:iä Tavastialle ystäväni kanssa. En nähnyt poppoon keikkaa Flow’ssa enkä siten tiedä, mitä odottaa, mutta jos tapahtumaa markkinoidaan ”rap-extravaganza-showna”, niin uskon viihtyväni erinomaisesti. Ihanaa päästä vähän tanssahtelemaan pois tätä syysnuupahdusta!
– Meatless Monday -konsepti ja lisätyn sokerin välttely ovat vielä vahvasti kuvioissa. Kiitos nice cream -vinkeistä, tyypit! Se on ollut ehdottomasti paras tähänastisista herkuista ilman lisättyä sokeria. Kiitos myös niille, jotka vinkkasivat Chocochili-blogista, kun nyyhkin hyvien vegereseptien perään. Olen kokannut sieltä useamman reseptin, ja eilen tein tätä bataattimakaronilaatikkoa, joka on alunperin Hanna Hurtan kirjasta. Hyvää lämmittävää syysruokaa!
Jos ei näillä eväillä syysväsy taltu, niin ei sitten millään! Millä sinä karkotat väljähtänyttä syysoloa vai annatko sen asettua taloksi?