Olemme joskus sattumalta iltaa istuessa keksineet Jiin kanssa pelin, johon molemmat sitten tykästyivät toden teolla. Pelissä asetutaan mukavasti pehmeälle sohvalle, toinen sulkee silmät ja herkistyy koko kehollaan vastaanottamaan…tekstiä. (Vai mitä oikein kuvittelit otsikon perusteella, senkin vanha pervo!) Toinen nappaa kirjahyllystä kirjan ja lukee siitä sattumanvaraisesta kohdasta muutaman lauseen. Vastapuolen tehtävä on tunnistaa oma kirjansa. Jos hän ei arvaa ensimmäisestä katkelmasta, luetaan vielä maksimissaan kaksi muuta. Jos kyseessä on tietokirja, on luvallista vältellä sellaista kohtaa, jossa sanasto aivan heti paljastaisi kirjan. Jos taas joku tietty nimi paljastaisi kirjan heti, sen saa sensuroida. Emme laske pelissä pisteitä, mutta pistesäännötkin olisi helppo keksiä.

Esa Saarinen on Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjassaan puhunut siitä, miten positiivinen vaikutus on pelkästään sillä, että pitää itselleen tärkeitä paperikirjoja lähettyvillään ilman, että niitä täytyisi koko ajan lukea, ja tämä peli vahvistaa sen joka kerta. Ensinnäkin myhäilemme aina sen päätteeksi omahyväisesti, miten törkeen hyviä kirjoja meillä on ja miten ihanaa on, kun niiden lukemisen mahdollisuus on koko ajan olemassa, kun ne tönöttävät tuolla hyllyssään. Lisäksi on huvittavaa, miten hyvin voi tunnistaa myös sellaisia kirjojaan,joita ei ole lukenut kokonaan tai joita on vasta vähän selaillut. Ne siis vaikuttavat meihin jo ennen ja ilman lukukokemustakin.

Lämmin suositus, kaikki kirjatoukat ja lukulierot, siis tälle pelille! Laitan tähän vielä teaseriksi muutaman pätkän eri kirjoista tunnistettavaksi. Kuulostavatko tutuilta?

Esimerkki 1. ”Juhannuksesta tuli vielä tavallistakin tärkeämpi. Isoäiti hankasi hellan mustaksi Ferrolla ja maalasi pesäluukut hopeavärillä. Kaikki ikkunat pestiin, jopa verhotkin. Tietenkään ei kukaan luullut Erikssonin huomaavan näitä aikaansannoksia, sisällä hän ei koskaan katsellut ympärilleen. Kuitenkin he siivosivat vain siksi että hänen oli määrä tulla. Aatonaattona käytiin isoilla saarilla hakemassa koivuja, pihlajia ja kieloja. Siellä oli kauhean paljon hyttysiä.”

Esimerkki 2.”Bill palasi elämääni sinä kesänä. Hän soitti melkein päivittäin ja minä seurasin ovien valmistumista Boweryllä. Vaikka Bill teki ateljeessa pitkää päivää, häneltä riitti aikaa minullekin, ja minä tajusin että hän halusi tavata minut osittain siksi koska suhtautui toiveikkaammin Markiin. Huolestuminen sai Billin luovuttamaan, ja olin vuosien varrella oppinut tunnistamaan hänen vetäytymisensä ulkoiset merkit.”

Esimerkki 3. (nimi muutettu)”X kääntyi kuvaa päin ja tuijotti sitä. — Herran tähden, se on siis totta! Tällaiseksi olet tehnyt elämäsi. Sinähän olet vielä pahempi kuin parjaajasikaan uskovat! Hän vei kynttilän lähelle kangasta ja tutki sitä. Pinta näytti olevan koskematon, samanlainen kuin se oli hänen siveltimensä jäljiltä. Rumuus ja iljettävyys olivat ilmeisesti tulleet sisältäpäin.”