Ajauduin taas kierrätysdilemmaan tässä eräänä päivänä, kun tutkin kahvipaketin kääreen kierrätysohjetta. Sen pohjaan oli kirjoitettu pienellä printillä, että ”pakkaus hävitetään sekajätteenä”. Päädyin Meiran nettisivuille tutkimaan kierrätysohjetta, jossa taas kehotettiin laittamaan kääre ensisijaisesti muovijätteeseen ja sen puuttuessa energia- tai sekajätteeseen. Koska pakkauksen ja nettisivujen ohjeet olivat ristiriitaisia, päätin kirjoittaa suoraan Meiran asiakaspalveluun ja kysyä asiasta. Minua hämmensi myös, miten alumiinia sisältävän pakkauksen saakin yhtäkkiä laittaa muovinkeräykseen.

Meiralta kerrottiin, että ohje nettisivuilla on ajankohtainen. Sen sijaan kaikkiin samaa materiaalia oleviin pakkauksiin ohje ei ole vielä päivittynyt, vaikka uusimmissa tuotteissa se jo lukee. Kahvipaketin kääreen voi siis laittaa alumiinista huolimatta muovinkeräykseen, koska ”keräysjae määräytyy monikomponenttimateriaaleissa eri materiaalijakeiden painon mukaan”. Alumiinia on siis pakkauksessa tarpeeksi vähän.

Koska kahvipakkaus on monikerrosmateriaalia, se voidaan kierrättää seka-, energia tai muovijätteenä. ”Jokaisesta jakeesta materiaali päätyy hyötykäyttöön eli polttoon”, Meiralta kerrotaan. Muovikeräyksestä materiaali ei päädy kiertoon, mutta se ei johdu alumiinista vaan eri muovipolymeereistä koostuvista materiaaleista. Eri muovipolymeerien erottamiseen samasta materiaalista ei ole yhtiön mukaan vielä teknologiaa.

Käytännössä pakkauksen voi siis laittaa seka-, energia- tai muovijätteeseen, mutta se päätyy kuitenkin poltettavaksi. Toisen suuren valmistajan, Pauligin, sivuilla mainitaan myös ykkösvaihtoehtona muovinkeräys ja vasta sitten sekajäte. Kummankaan valmistajan kierrätysohjeessa ei sanota suoraan, että paketti poltetaan joka tapauksessa. Päätin kysyä HSY:ltä, mikä olisi ekologisin tapa toimia eli onko sillä väliä, mihin lajittelen paketin, jos se kuitenkin päätyy joka tapauksessa polttoon.

HSY:n ympäristöasiantuntija vastasi minulle seuraavasti: ”Kaikkia muovipakkauksia ei voida kierrättää uusiomuoviksi, ainakaan vielä. Sekoitemuovit ja -materiaalit päätyvät yleensä muovijalostamossa muovilajeihin perustuvan lajittelun jälkeen rejektiin ja polttoon. Jos tämän tietää ja syyn ymmärtää, voi pakkauksen siis laittaa saman tien sekajätteeseen, josta se päätyy energiahyötykäyttöön suorempaa reittiä (pk-seudulla Vantaalle) eli kiinteistöltä suoraan jätevoimalan bunkkeriin. Muovipakkausten joukossahan se 1) kuljetetaan ensin välivarastoon 2) kuljetetaan sieltä Riihimäelle 3) käy läpi lajitteluprosessin, jonka jälkeen päätyy rejektiin & polttoon. Polttotekniikoissa ei esim. näissä kahdessa tapauksessa ole eroa, molemmat ovat perinteisiä arinatekniikkaan perustuvia jätevoimaloita.”

Toisaalta HSY:ltä todettiin myös, että paketin laittamista muovijätteeseen voisi puoltaa se, että muovipakkausten keräys on kiinteistölle halvempaa kuin sekajätteen, ja että tulevaisuudessa erilaiset pakkaukset ehkä voidaankin kierrättää paremmin. ”Mitä enemmän kierrätyskelvottomia pakkauksia tuotteiden pakkaajien kierrätysvastuulle tulee, ehkä sitä paremmin he ottavat jatkossa huomioon sen, että heidän pakkauksensa olisivat aidosti kierrätettäviä”, HSY:n ympäristöasiantuntija totesi.

Nämä pohdinnat kannattaa siis ottaa huomioon, kun miettii, mihin keräykseen kahvipaketti kuuluu. Olisipa muuten huikeaa, jos joku toisi markkinoille kahvipaketin, jonka pakkaus olisi täysin kierrätettävä. Sitä odotellessa!