Palaan vielä hetkeksi Toscanan reissumme tunnelmiin, tällä kertaa kulutusnäkökulmasta, koska huomasin tekeväni matkan aikana huomioita siitä, millaisia valintoja teimme kuluttamisen suhteen.

• Olimme pakanneet Pikkutyypille purkkiruokaa mukaan, sillä halusimme ruokaa olevan aina helposti saatavilla etenkin silloin, kun reissasimme johonkin, ja lisäksi meitä jännitti esimerkiksi ravintolapastan tarjoaminen kananmuna-allergiselle muksulle. Etenkin suoraan pussista imettävät ruoat toimivat matkalla todella näppärästi, mutta miinuspuolena niistä syntyi ihan kelpo määrät sekajätettä. 
• Zero waste -ohjeistuksissa korostetaan aina sitä, ettei ilmaislahjoja kannata ottaa vastaan, koska niitä ei yleensä tarvitse, ja olen ihan samaa mieltä, mutta…En pystynyt (kahdesti!) sanomaan ei lentoyhtiön pehmolelulle, jonka lapselle hymyilevä lentoemo oli jo ottanut valmiiksi pois pakkauksesta ja jota jo heiluteltiin kutsuvasti lapsen edessä. Leluista oli ihan käsinkosketeltavaa iloakin, mutta olihan meillä omiakin mukana. 
• Ainakin meidän pikkukylässämme oli aivan vaivatonta kierrättää metallit, muovipakkaukset, lasi ja kartonkipakkaukset, ja niille oli omat laatikkonsa myös keittiön kaapissa. Biojätteen jouduimme paremman tiedon puutteessa laittamaan sekajätteen joukkoon. Muovipakkaukset ja metallitölkit muuten laitettiin kadulla samaan keräysastiaan, josta ne toivottavasti lajitellaan eteenpäin. 

Lähikylän pikkukahvilan terassinäkymät.

• Oli ihanaa voida ostaa ”oman” seudun ja jopa oman kylän viinejä! 
• Kaupoissa ostokset pakattiin usein biohajoaviin muovikasseihin, jotka olivat valitettavasti yhtä heikkoa materiaalia kuin vastineensa Suomessa. 
• Oman kylän kaupoissa hedelmät pakattiin paksuihin paperipusseihin. 
• Emme ostaneet tuliaisia emmekä muutenkaan käyneet kuin ruoka- ja viiniostoksilla. Paras tuliainen on mielestäni muutenkin kautta aikojen ollut ostaa hyvää ruokaa ja juomaa kohteesta ja tarjota niitä sitten kotona kavereille. Kukaan ei yleensä halua jääkaappimagneettia tai avaimenperää kohteesta, jossa ei ole itse käynyt, ja lisäksi kumpiakaan ei välttämättä tarvitse määräänsä enempää.
• Emme olleet viimeisiä, jotka lähtivät talosta, koska siskoni perheellä oli lento päivä meidän jälkeemme, mutta veikkaan, että osa jääkaapin antimista joutui roskiin, koska oli hankala arvioida ruoan määrää siten, että kaikki olisi mennyt tasan. 
• Ai niin, tulihan meille matkan takia sittenkin ostosreissu. Turvakaukalomme meni lentoyhtiön käsittelyssä käyttökelvottomaksi ja jouduimme hankkimaan uuden heti Suomeen palattuamme. Tämä ei kai oikein olisi voinut olla estettävissä, ja lentoyhtiö hoiti homman hyvin: saimme tuliterän samanmerkkisen turvakaukalon vanhan tilalle. 

+ Ekstrabonushuomio, joka ei liity lainkaan kuluttamiseen: Oli ihana huomata, miten eri tavalla Italiassa ja välilaskumaassamme Saksassa suhtaudutaan lapsiin. Pikkutyyppi sai älyttömästi hymyjä ja puputusta jopa ihmisiltä, jotka tungeksivat lentokoneessa omille paikoilleen. Useampi ihminen pysähtyi erikseen vain hymyilemään lapsellemme. Vitsit, että tuntui kivalta! 

Millainen kuluttaja sinusta kuoriutuu matkatessasi?