Jotain lainattua: Kestävän kehityksen mukaista helleluettavaa

Olen (helteessä) kävelevä klisee, mutta helteellä mielestäni parasta on hengata rannalla, juoda vissyä, syödä vesimelonia ja lukea kirjaa. Trooppinen ilmasto on puolittanut Pikkutyypin päiväuniajan, mutta ehdin välillä silti kuikuilla hetkisen tämänhetkistä filttilukemistoani. Marieke Eyskootin This Is A Good Guide käsittelee kestävän kehityksen mukaista elämää käytännönläheisestä näkökulmasta ja esittelee mielenkiintoisia tyyppejä, jotka työskentelevät esimerkiksi ekomuodin, ympäristöystävällisemmän ruokakulttuurin ja realistisempien kauneusihanteiden edistämiseksi. Vaikka kirjassa käsitellään välillä aika masentaviakin tilastoja, sen perusote on optimistinen, ja sitä lukiessa tulee tunne, että nykyisen kulutuskulttuurin muutos on jo käynnissä ja ihmiset ovat koko ajan valmiimpia muutokseen.

blogiin73.jpg

Olin ajatellut ensin valita tähän kirjoitukseen lainauksen, jossa käsitellään sitä, miten hirveät vaikutukset puuvillan viljelyllä on ympäristölle ja sen parissa työskenteleville ihmisille, mutta ehkä kirjoitankin aiheesta oman tekstinsä ja keskityn jakamaan kirjan muotiosiosta muutaman faktan, joista on tullut suorastaan varovaisen toiveikas olo:

The market for sustainable fabrics will grow in the future by 12 % per year, to 79 billion euros.”

”Slow fashion is the sister of slow food: prepared and consumed with attention. We view and use clothes differently (and more easily) than food, because we have less experience with preparing them. Everybody cooks, but few make their own clothes, so we don’t appreciate how much effort and manual labour goes into them. Slow fashion shifts the focus from quantity to quality, long term, craftsmanship, fair distribution and conscious choices. Just as with food, we need to learn to value a variety of tastes, styles and colours.”

”In 2017, 44 million American women shopped second-hand: that is 1 out of 3 (in 2016, this was 35 million, so an increase of over 25%.”

”Nowadays, more and more’s happening to reduce water consumption. Major brands such as Levi’s are developing new ways to recycle water, and organisations, such as the Better Cotton Initiative and the World Wildlife Fund support water-saving projects.”

”There are also experiments with clothes made of soya, milk, seaweed, corn, cow manure, bananas, pineapples, coconut, coffee and tea.”

Ja vielä tämä muotiteollisuuden läpinäkyvyyden eteen työskentelevältä Bruno Pietersiltä:

”Every purchase is a vote. Do your research. Find out what you’re voting for and stay true to your own values and opinion.”

Puheenaiheet Kirjat Suosittelen Vastuullisuus

Kulutusmuutos #12: Siirryn tuote tuotteelta käyttämään luonnonkosmetiikkaa

Viime postaukseni sen paljasti: Minulla on tarpeisiini nähden ihan kylliksi ihonhoito- ja pesutuotteita ja lisäksi monessa niistä on muovia tai jokin muu ainesosa, mitä en välttämättä kaipaisi hipiälleni enkä varsinkaan päätymään luontoon. Melkein sanoitinkin seuraavan kulutusmuutoksen tuossa viime postauksessani, mutta tiivistettäköön se vielä selkeämmin. 

Haluan siirtyä tuote tuotteelta kohti (mieluiten) sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. En siis riennä heittämään nykyisiä tuotteita sekajätteeseen, vaan kun tarvitsen jotakin uutta, tutkin vaihtoehtoja luonnonkosmetiikan puolelta, kyselen ystävieni suosituksia ja mietin ennen kuin ostan. Voi hyvin olla, että joissakin tuotteissa minulle paras ratkaisu ei löydykään luonnonkosmetiikan puolelta, mutta aion ainakin yrittää. Olen myös (ystävieni juttujen perusteella) henkisesti varautunut siihen, että joudun ajoittain käyttämään loppuun vaikkapa ripsarin, joka ei tee sellaista jälkeä kuin toivoisin, mutta se on melko pieni hinta siitä, että en läästi kehooni mitään sellaista, mikä ei enää tunnu hyvältä vaihtoehdolta. 

Perehdyn ostamieni tuotteiden INCI-listaan. Se, että jokin tuote on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, ei vielä takaa, ettei siinä voisi olla esimerkiksi alumiiniyhdisteitä, kuten ilmeni esimerkiksi viime postaukseni Atopikin aurinkosuojan kanssa. Sitoudun lukemaan lisää kosmetiikan ainesosista, etenkin minua mietityttämään jääneistä parabeeneista ja alumiiniyhdisteistä, enkä luota sokeasti sertifikaatteihin, vaan käyn tuotteiden INCI-listan läpi esimerkiksi Cosmethics-sovelluksen avulla ja annan myös googlehaun laulaa.

IMG_20180509_110958.jpg

Mossan kasvoöljy – timanttinen tuote, jonka ostan toistekin.

Pyrin kylppärinkaappiin, jossa on kaikki olennainen, muttei turhaa hörsöä. ​Se, mitkä tuotteet ovat olennaisia, vaihtelee tietysti ihmisestä riippuen, mutta minun oli ihonhoitotuotteet läpi nuuskittuani aika helppo sanoa, mitä tuotteita käytän (etenkin rasvat, putsarit ja kuorintatuotteet), ja mitkä jäävät kaapin ylähyllyille keräämään pölykerrosta (kasvovesi, kylpytuotteet ja hotellikosmetiikka). Tulevaisuudessa olisi hauska omistaa vain hyviksi toteamiani täsmätuotteita, joita säilyttäisin kylppärinkaapissa, jossa ei enää olisi ruuhkaa ja jossa aurinkorasva ei voisi piiloutua suuveden taakse niin, että unohdan sen olemassaolon. (Kävinhän taannoin läpi vain ihonhoito- ja pesutuotteet, hyllyillä on vielä kosolti muitakin puteleita, jotka tyrkkivät toisiaan tilanpuutteen vuoksi.)

Pidän melua hyviksi havaitsemistani luonnonkosmetiikan tuotteista. Jos löydän mainion tuotteen, laitan hyvän kiertämään ja kerron siitä muillekin. Hyödynnänhän varmasti itsekin vaikkapa blogitekstejä ja niiden suosituksia, kun oma tuotevalikoimani muuttuu askel askeleelta ekoystävällisemmäksi. Muistan myös itse törmänneeni esimerkiksi Mossan tuotteisiin ensin blogeissa ja sitten pysähtyneeni niiden kohdalle kaupan hyllyillä hyvää kasvoöljyä etsiessäni. Lisäksi luotan tietysti ystävieni vinkkeihin ja haluan jakaa heille omani. 

Oletko tehnyt vastaavan muutoksen kosmetiikkakaapissasi? Mitä haluaisit ehdottomasti suositella muille?

Kauneus Iho Vastuullisuus