Postaussarjassa esittelen kierrättämisessä tekemiäni virheitä ja selvitän, miten toimia oikein.

Biojätteen kertyminen on kolmen hengen taloudessamme hyvin tuttu juttu, sillä Pikkutyypin myötä syömme aiempaa enemmän vihanneksia ja hedelmiä. Ja ollaan nyt rehellisiä: vauva-arki vaatii ainakin meillä myös kahvia, joskus jopa aiempaa enemmän, vaikka koitan imettäjänä pitää kahvihommat aisoissa. Olin aikaisemmin törmännyt uutiseen, jossa viitattiin siihen, että kauppojen hedelmäosastoilta löytyvät biojätepussit joudutaan seulomaan biojätteestä erikseen, koska ne eivät ehdi maatua jätteenkäsittelyprosessin aikana. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta myös huhtikuussa mielenkiintoisen artikkelin. Kirjoitin HSY:lle (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) ja kysyin esimerkiksi, miten he suhtautuvat kaupan biojätepussien käyttöön. Alla tiivistettynä käymästäni sähköpostikeskustelusta saadut vastaukset:

• Taloyhtiön biojäteastiasta HSY kuljettaa biojätteen käsittelylaitokseensa Espooseen. Esikäsittelyssä repijälaite repii pussit auki ja seulan läpi mahtuva hienojakoinen aines kulkee biokaasulaitokseen. Karkeajakoinen biojäte siirtyy puolestaan kompostointilaitokseen.
• Biohajoavasta muovista valmistetut biojätepussit kompostoituvat hitaammin kuin esimerkiksi paperipussi. Kaupan biojätepussit soveltuvat kompostoitavaksi (HSY:n) biojätteen käsittelylaitoksella, missä kompostointiolosuhteet ovat tarkasti valvottavissa ja säädettävissä. Parhaiten kompostoituvat ohuet biojätepussit.
• Joissain taloyhtiöissä käytetään biojäteastioissa isoja biojätesäkkejä, jotka ovat paksumpia ja kestävämpiä. Nämä eivät välttämättä ehdi kompostoitua normaalissa ajassa, jolloin ne seulotaan pois ja palautetaan takaisin kompostointiprosessiin. Tavallista muovipussia ei kannata käyttää: siitä saattaa jäädä kompostimultaan muovihiukkasia.
• Kotikompostissa kompostointiolosuhteet eivät ole yhtä optimaaliset kuin laitoskompostoinnissa ja biojätepussit maatuvat siellä selvästi hitaammin. Parempi vaihtoehto kotikompostoinnissa olisi paperiset pussit esim. sokeri- tai jauhopussit. Biojätteen voi myös pakata sanomalehteen tai kipata keittiön jäteastiasta suoraan omaan kompostiin.
• Sanomalehti on kompostoituva materiaali, joten siitä ei ole haittaa biojätteen käsittelyssä. Sopiva määrä on, kun sanomalehdessä saa biojätteen kuljetettua biojäteastiaan.
• Servetit kuuluvat biojätteeseen ja ehtivät hyvin kompostoitua.
• Biojätteen epäpuhtauksista suurin osa on ei-biohajoavaa muovia. Se seulotaan pois ja toimitetaan polttoon Vantaan Energian jätevoimalaan.

Kuvassa Pikkutyypiltä yli jäänyttä puuroa, taloutemme vakiobiojätettä, jonka määrän minimoimisessa meistä on tullut jo aika hyviä.

Kuten edellä mainitusta Helsingin Sanomien jutustakin selviää, biojäte olisi hyvä pakata ennen taloyhtiön keräysastiaan laittamista hajuhaittojen ja talvella myös jäätymisen ehkäisemiseksi. Itse olen toiminut juuri päinvastoin: ”pakannut” biojätteen kotona muoviseen leipäpussiin ja sitten kipannut vain sisällön biojäteastiaan ja sotkuisen muovipussin muovinkeräyslaatikkoon. Olen siis tuplatöpeksinyt, koska biojäte olisi pitänyt nakata astiaan pakattuna, ja kuten aiemmassa tämän postaussarjan tekstissä selvitin, muovin tulisi olla tarpeeksi puhdasta päätyessään muovinkeräykseen.

Aion siis seuraavaksi opetella taittelemaan biojätepussin sanomalehdestä, esimerkiksi Marttojen ohjeen avulla. Vaikka HSY:n alueella voisinkin laittaa biojätteeseen myös kaupan vihreitä biohajoavia pusseja, tuntuu sanomalehtien tai paperipussien suosiminen luontevammalta. (Kaupan vihreä biopussi on repeytynyt liian monta kertaa jo matkalla kotiin, ja lisäksi niistä on hirvittävän vaikea poistaa hintatarraa repimättä muovia vielä lisää.) Biohajoava muovi ei HS:n artikkelin mukaan edes kuulu biojätekeräykseen kaikkialla Suomessa, esimerkiksi Hämeenlinnassa, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä, sillä jos biojätettä käytetään bioetanolin valmistamiseen, jätelaitos haluaa siitä tasalaatuisempaa ja silloin biohajoavaa muovia ei toivota biojätteen joukkoon. Opinpa taas uutta!

Olen ollut blogin myötä aktiivisempi ottamaan yhteyttä eri tahoihin ja yllättynyt melkein joka kerta positiivisesti siitä, miten ystävällisesti ja huolellisesti kysymyksiini vastataan. Samalla myös oma rohkeus kysyä ja halu saada tietää kasvaa kohisten. Suosittelenkin kirjoittamaan suoraan sille taholle, joka järjestää jätehuollon omalla paikkakunnallasi, jos jokin asia tuntuu hankalalta selvittää.

Psssst! Kannattaa tsekata myös Kiertääkö hyvä kauttasi? -viestintäkampanja, jossa myös HSY on mukana. Kampanjassa käsitellään kotitalouksien ravinnekiertoa esimerkiksi ruokahävikin ja proteiinin syönnin kannalta. Tiesitkö, että jäteveden typpipitoisuuksien on huomattu kohonneen viime vuosina jätevedenpuhdistamoilla, ja syyksi arvellaan lisääntynyttä proteiininkäyttöä? Tässä myös suora linkki kampanjan biojätettä käsittelevään materiaaliin, jossa muun muassa kerrotaan, mitä kaikkea biojätteeseen voi laittaa, ja kumotaan iänikuinen ja ah-niin-väsynyt väite siitä, että biojätteen kierrättäminen ei kannata, koska kaikki jäte menee kuitenkin samaan paikkaan.

EDIT 15.6.2018: Tästä artikkelista löytyy myös mielenkiintoinen vertaileva näkökulma siihen, millaiset ilmastovaikutukset on biohajoavalla muovikassilla verrattuna esimerkiksi tavalliseen muovikassiin, kangaskassiin tai paperikassiin. Tässä linkki tutkimukseen, jota artikkeli hyödyntää.