Pistokoe! Tutkin jääkaappini ruokahävikin
Postaussarjassa teen ympäristöteemaisia pistokokeita milloin mihinkin.
Suomessa ruokahävikkiä syntyy arvioiden mukaan 120 – 160 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä konkretisoituna vastaa sitä, että neljän hengen perhe heittää joka kuukausi 8 kilon ruokakassin ruokaa hukkaan. Määrä on kerrassaan älytön, vaikka uutisissa törmää toki muihin käsittämättömiin ympäristöälyttömyyksiin tämän tästä. (Toivottavasti ihmiset boikotoivat Amazonia tämän tultua ilmi.) Mutta pysytään aiheessa. Ruokahävikin vähentäminen on ympäristöteko, jonka voi melko vaivattomasti ottaa haltuun, kun vain ottaa sen asiakseen.
Ennen kuin erittelen jääkaappimme tämänhetkisen hävikkiruoan, jaankin vielä muutaman vinkin siihen, miten ainakin meillä on onnistuttu vähentämään ruokahävikkiä.
- Tunne ruoka- ja ostostottumuksesi. Osta ruoka-aineita suunnitelmallisesti käyttöön. Itselläni oli ennen tapana napata parsakaali ostoskoriin mukaan ”teen tuosta jotain kivaa” -ajatuksella. Kun olin kaksi kertaa heittänyt pois syömäkelvottomaksi menneen kaalin, opin ostamaan sellaisen vain, kun minulla on mielessäni sille selkeä käyttökohde. Lapsen kanssa on myös hyvä tuntea lapsen ruokahalu, jolloin hänelle osaa tehdä oikeankokoisia annoksia. Ainahan voi lämmittää lisää, jos ruoka maistuu yli odotusten.
- Ota selvää eri tuotteiden säilytyksestä ja säilyvyydestä. Meidän jääkaapissamme tomaatit tuppasivat homehtumaan, kunnes siirsin ne huoneenlämpöön, ja koko ongelma poistui. Parasta ennen -tuotteiden laadun voi haistaa ja maistaa ennen kuin ne tuomitsee menetetyiksi. Esimerkiksi avaamattomat maitotuotteet säilyvät luvattua päivämäärää paljon pitempään. Juuston päällä oleva valkoinen hiiva ei tee juustosta syömäkelvotonta, ja homejuusto kannattaa jääkaapissa säilyttää kaukana muista juustoista.
- Ennakoi matkat ja mökkeilyt. Älä osta jääkaappia täyteen ennen matkaa, ja tee jo etukäteen suunnitelma siitä, mitä lopuille ruoille tapahtuu: Voitko pakastaa ne? Annatko ne naapurille tai ystäville? Vai teetkö niistä jotain ja pakkaat mukaan evääksi?
- Skannaa jääkaappisi tarpeeksi usein. Ruokahävikiltä on helpoin välttyä, jos ottaa tavaksi käydä kaapin sisällön pikaisesti läpi vaikka joka torstai. Tässä itselläni olisi vielä paljon petraamista, sillä jos tapa olisi minulla jo hallussa, ei tämänkertaista pistarihävikkiäkään olisi syntynyt.
Kuvassa ”komeilee” jääkaappimme ruokahävikki. Taustalla olevat herkulliset nektariinit eivät kuulu tähän jengiin, ja ne syödään huolellisesti jok’ikinen.
Sitten pistokokeen tuloksiin: Jääkaappimme kätköistä löytyi kuusi varmasti pilaantunutta tuotetta ja yksi ”ehkä”-sektori. Flora Vanilla -kastike on ostettu arvatenkin piirakan päälle kastikkeeksi, ja sitä oli pohjalla jäljellä ehkä sentiltä tuntuva kuivunut kerros. Harmi, että emme huomanneet käyttää kastiketta loppuun asti. Lopullahan olisi voinut vaikka makeuttaa rahkan. Aurinkokuivattujen tomaattien purkissa oli jäljellä enää öljyä, ja muutama homeläikkä. En tiedä, kuinka yleistä tämä on, mutta minulla on tapana käyttää öljy salaatinkastikkeena tai muuten ruoanlaittoon. Nyt öljyn pohjalla olevat mausteet ja kaprikset olivat keränneet pintaan valkoisia homeläikkiä. Imeytin öljyn biojätteeseen ja vein sinne.
Minulla on paha aavistus, että seuraavat neljä tuotetta ovat samalta kerralta. Jääkaapista löytyi kaksi keitettyä hyvin vanhaa kananmunaa ja kaksi maustetahnan jämää, jotka olivat rehdisti homeessa. Kastikkeet olivat tuliaisia ystävältä, ja etenkin oliivitahna oli todella herkullista. Tarjosimme molempia muistaakseni kotona järjestämällämme brunssilla, mutta ne unohtuivat jääkaapin kätköihin, koska emme arjessa käytä tahnoja leivän päällä. Yhtä harmillisesti on aiemmin käynyt esimerkiksi sulatejuustolle ja muillekin tuotteille, joita emme osta kuin silloin, kun meillä käy vieraita. Kananmunat ovat vain unohtuneet hyllylle pyörimään, sillä niitä en muista koskaan aiemmin laittaneeni tässä huushollissa biojätteeseen. Syömme ne aina hyvin uskollisesti ja niitähän on superhelppo hyödyntää ruoanlaitossa, jos huomaa pilaantumispäivämäärän lähestyvän. Raa’an kananmunan syömäkelpoisuus on muutenkin helppo testata. Keitettynä kananmunat voivat säilyä jääkaappisäilytyksessä jopa viikon, mutta brunssista on jo paljon enemmän aikaa.
Viimeisenä ehkä-sektorin edustajana hävikkikasassa hengailee vajaa paketillinen gheetä eli kirkastettua voita. Jiin voikahvikokeiluja varten ostama ghee säilyy Ruohonjuuren nettisivun mukaan avattuna yli kolme kuukautta, mutta minun täytyy selvittää Jiiltä, koska tuote on ostettu, ja miten sen syömäkelpoisuudesta voisi varmistua. Laitoin sen nyt varmuuden vuoksi takaisin jääkaappiin.
Lopputulemana voisi sanoa, että hävikki ei aiheuttanut suoranaista noloa kiemurtelua tekstiä kirjoittaessani, mutta se olisi ollut helposti vältettävissä, jos vain kävisimme jääkaappia läpi tarpeeksi usein. Olisikohan tässä kulutusmuutoksen paikka?