Muut au pairit
Hola!
Eilen mulla oli ensimmäinen espanjan tunti Vigon yliopistossa. Ei oikeastaan opiskeltu vielä ollenkaan, saatiin vain aikataulut ja kielitestien tulokset. Uskoin ennen tulosten saantia joutuvani huonoimpaan ryhmään, mutta on niistä mun vähistä espanjan opinnoista jotain hyötyä ollut.. Päädyin siis ryhmään, jonka taso on B1-2. Alla kuva koulurakennuksesta jossa mun tunnit pidetään. 🙂
Tapasin yliopistolla neljä muuta au pairia, jotka olivat kaikki Saksasta. Pääsin heidän kauttaan Pontevedran au pairien wap-ryhmään, jossa on tällä hetkellä 13 jäsentä. Tänäiltana me tavataan keskustassa. Näillä näkymin mennään istumaan iltaa ja nauttimaan sangriaa paikkaan nimeltä Pousada do Pincho. Olin kyllä hyvin tyytyväinen kun löysin täältä muitakin au paireja. Hetkittäin tuntui jo siltä, ettei täällä taida olla ylipäänsä ulkomaalaisia ollenkaan.Yliopiston kurssilla oli myös muitakin kuin au paireja. Me olemme oikeastaan vähemmistö, vaikka meitä monta onkin. Suurin osa kurssilaisista on Erasmus-opiskelijoita. Kurssilla on muun muassa portugalilaisia, turkkilaisia, ranskalaisia ja brasilialaisia.
Tänään aamulla tapasin taas Sammyn. Käytiin yhdessä aamupalalla. Mä otin churroja ja Sammy paahtoleivän. Olen ollut tyytyväinen, kun kolikkoni ovat täällä päässeet oikeasti käyttöön. Yleensä säilön kolikot lompakostani Suomessa aina säästöpossuun, mutta täällä niillä on ihan käytännöllistä maksaa. Esimerkiksi aamupala tänään maksoi 2,40 euroa. Ja baariin mennessä esim. viinilasillinen tai kalja maksaa noin 2 euroa.
Viimeiset päivät täällä on ollut tosi kiva keli. Lämpötila on pyörinyt 20 ja 24 asteen välillä. Tänään tosin sataa taas. Sade täällä Pontevedrassa on kylläkin yleensä kovin vähäistä, en tänäänkään keskustaan mennessä viitsinyt ottaa sateenvarjoa edes mukaan.
Tänään yöllä mun au pair -perheen nuorin lapsi tulee viimein Ranskasta takaisin kotiin. Sen jälkeen mun arki alkaa ihan kunnolla ja vapaa-aikaa on hiukan vähemmän. Näin alussa on ollut kiva, kun olen saanut vapaasti tutustua kaupunkiin, mutta on kyllä kieltämättä kiva päästä tuntemaan itsensä aidosti hyödylliseksi työntekijäksi.
