Mietin tänään, lähdenkö kävelylle kuten yleensä vai otanko itseäni niskasta kiinni ja avaan blogin parin viikon tauon jälkeen. Ajatus hikisen kävelylenkin jälkeisestä raikkaasta suihkusta tuntui houkuttelevalta, mutta sitäkin vahvemmin vallitsee nyt tunne siitä, että on pakko päästä kirjoittamaan.

Toissaviikolla blogi oli hiljainen, sillä keskityin näkemään ystäviä ja perhettä ennen lähtöäni. Kuvasin tuolta viikolta myös My Week -tyylisen videon, mutta en ole vielä varma, tuleeko se koskaan näkemään päivänvaloa. 😀  Viime viikolla puolestaan halusin vain ottaa kaiken ilon irti siitä, että olen nyt viimein täällä, Texasissa. Täällä oleminen on tähän asti tuntunut paremmalta kuin olisin ikinä osannut kuvitella. On ollut ihanaa nauttia kiireettömästä ajasta yhdessä ilman stressiä siitä, ettei ehdi tekemään, näkemään, kuvaamaan ja syömään kaikkea, mitä haluaisi. Saati sitten stressiä siitä, että aivan pian pitää sanoa aina yhtä sydäntäraastavat heipat.

Tavalliset, arkiset asiat ovat olleet niitä parhaimpia; esimerkiksi viikon ruokaostosten teko yhdessä ja se, kun eilen vietimme rauhallista sunnuntaiaamua leffoja katsellen samalla, kun söimme aamiaista. Tällaisista hetkistä on aiemmin ollut hieman vaikea nauttia, kun takaraivossa on jatkuvasti kolkutellut ajatus siitä, että koko ajan pitäisi olla tekemässä jotain ihmeellistä. Arkisten asioiden lisäksi viime viikkoon mahtui mm. kihlattuni äidin syntymäpäivät, aina yhtä ihanat kuukautiskivut ja lauantain elokuvailta; kävimme katsomassa Good Boys nimisen leffan. Jaksan vieläkin fiilistellä sitä, miten huippua täällä on käydä leffassa, kun elokuvateatterissa on aina kunnon löhötuolit, jotka saa lähes makuuasentoon.

Kihlattuni ollessa töissä minulle seuraa ovat pitäneet perheen kolme koiraa. Nytkin koirakatraan nuorimmat, Earl ja Rocky, nukkuvat vieressäni lattialla, kun rustailen tätä postausta. Olen pyrkinyt pitämään itseni suht kiireisenä, jotta yksinolo olisi mielekästä. Toistaiseksi olen onnistunut hyvin, mutta tässähän on kulunut vasta viikko.

All in all kaikki on täällä todella hyvin enkä oikein edes osaisi toivoa juuri nyt enempää. Ihanaa viikkoa jokaiselle!