Moikka ja mitä mahtavinta viikonloppua!

Oma viikkoni on sujunut todella mukavasti. Keskiviikkona töiden jälkeen menin ystäväni kanssa kahvittelemaan ja hän sitten houkutteli minut vihdoin testaamaan sähköpotkulautaa! Olin varma, että ajaisin vähintään autoa päin tuolla vekottimella, mutta hengissä ollaan edelleen. Ihme kyllä. Oli ihan super hauskaa! Suosittelen testaamaan, mikäli sinunkin kotikaupungistasi noita löytyy.

Kaverin treffauksen jälkeen kävin salilla tekemässä pienen treenin porraskoneella ja juoksumatolla. En ole juurikaan tästä tässä blogissa puhunut, mutta en ole siis yli kolmeen vuoteen voinut tehdä kovasykkeistä hikitreeniä saamatta siitä ikäviä oireita. En avaa asiaa tämän enempää, sillä terveydentilani on toistaiseksi epäselvä. Kuitenkin, tämän vuoksi en juurikaan puhu treenaamisestani ja muutenkin arastelen sanoa sanaa treeni, sillä ennen treeni tarkoitti minulle nimenomaan hikitreeniä, nykyään treenini ovat kävelyä, pyöräilyä tai muuta sellaista. Yritän myös tarkkailla, ettei syke nouse liian korkealle. Olen kiitollinen, että voin tehdä edes jotain, mutta toivon sydämestäni, että saan vielä jonain päivänä rakkaan harrastukseni takaisin…

Torstaina minulla oli töistä vapaapäivä. Tuntuu, että yksi elämääni useimmiten kuvaava adjektiivi voisi olla univelkainen. Eilenkin univelkaa oli kerääntynyt edellisiltä päiviltä niin, etten meinannut päästä ylös sängystä edes puolenpäivän aikaan. Loppupäivä menikin enemmän tai vähemmän juoksuksi, kun kiirehdin Tyynen luokse, jotta ehdimme tehdä hyvän lenkin ja viettää hetken aikaa yhdessä ennen kuin ryntäsin seuraavaan paikkaan eli uudistuneeseen Bistro Naapuriin näkemään ystävää. Kotimatkalla kuuntelin Nonsense podcastin uusimman jakson, joka käsitteli USA:ssa asumista. Tuli kova ikävä Amerikkaa.

Perjantaina hankin erään vempeleen, jonka hankkimista harkitsin pitkään. Olen siitä erittäin innoissani, mutta sen hankkiminen tietää myös armotonta opettelua minulle suht uuden aiheen parissa. Tulette kuulemaan lisää syksymmällä! Toisin sanoen: sitten kun olen tarpeeksi monta kertaa hakannut päätäni seinään, koska en osaa. 😀

Miten sinun viikkosi on sujunut?

Helou!

On aika laittaa muutama arkinen, editoimaton, puhelinkuva taas kehiin! Rakkaat Instagram-seuraajani ovatkin varmasti nähneet näistä osan, sillä postailen näitä usein IG storyyn. Minut löydät Instagramista nimellä @siljacecilia 🙂

Lounasta Thai Street Food:issa! Tuo on todella kiva mesta, joka tarjoaa hyvää ruokaa ja isoja annoksia. Otan annokseni yleensä mukaan, jotta voin syödä siitä kaksi eri ateriaa.

Matkalla katsomaan auringonlaskua uudet kenkulit jalassa.

Odotellessa ystävää aamiaisseuraksi, ehtii hyvin räpsäistä yksityiskohtakuvan asusta. Tykkään kovasti tuosta ylisuuresta bleiseristä, jonka löysin keväällä kirpparilta, mutta viime aikoina ei ole tarjoutunut hirveästi tilaisuuksia käyttää sitä…

Fresh after shower!

Pari kertaa tuli polkaistua töihin. Toisella noista kerroista jouduin kylläkin jättämään pyörän työpaikan kellariin odottamaan seuraavaa päivää, koska päästyäni töistä satoi kaatamalla vettä.

Ylioppilasjuhliin matkalla. Tuona päivänä tunsin itseni VANHAKSI.

Työpäivä – check! Treeni – check!

Kuinka monta kassia sitä voikaan tarvita yhdeksi yöksi??? Rakastan kameraani, mutta se on aina yksi kassi lisää.

Aaahhh… aurinkoa ja Zeroa – kyllä kiitos!

Tästä maisemasta on tullut muutama kuva otettua.

Eräs väsymysehkäjopavähänkiukkuvapaapäivä. Kyllä se siitä sitten loppua kohden parani ja totta puhuen, en edes muista miksi olin niin väsynyt ja kiukkuinen. 😀 Muistan vain, etten olisi oikein jaksanut puhua kenenkään kanssa.

Julian kanssa ruokaa ja hyviä juttuja Fafa’sissa.

Samaisen päivän, todella todella tuulisen päivän (!), asua. Odottelin tuossa bussiani tovin eikä se vaihteeksi koskaan saapunut.

Puuro on viime aikoina maistunut. Best.

Bussissa istuminen oli helteillä tuskaista puuhaa.

Pispala, ihana Pispala! Täynnä toinen toistaan söpömpiä taloja.

Vink, vink. PS. En ollut mikään mestari rusetinlaittaja, hah. Tynde näytti silti söpöltä.

Yksi miljoonista hissiselfiestä.

Tuo jätkikippo ei tosiaan ollut mikään kaunein luomus, mutta maistui NIIN hyvältä tuona kuumana päivänä. Myöhemmin oli pakko hakea kaupasta vielä toinenkin jätski.

Kylvyn jälkeinen rentounut fiilis auringonlaskua katsellessa.

Palkinto itselle kuvauspäivän jälkeen. Minulla on muuten vieläkin nuo ajat sitten otetut geelilakkaukset…… hävettää.

Yksi lempparimaisemistani ikinä!

Aamaistreffit ystävän kanssa Fazer Caféssa.

Joskus on kiva laittaa meikkiä nassuun, mutta enimmäkseen mennään tällä meikittömällä naamalla.

Vaikea ajatella, että pienenä olin todella talvi-ihminen. Nykyään kevät ja kesä vievät pelin 1-0!

Ja taas yksi rentoutunut naama. Makasin tuossa, parvekkeen ovi auki ja mieli oli hyvällä tapaa aika tyhjä.

Ilme kertoo kaiken siitä, mitä mieltä olin tuosta kaatosateesta. Onneksi oli sadetakki.

Sandron herkkuja! Mennessäni tuonne olin aika pahalla tuulella, mutta kuten tavataan sanoa; hyvä ruoka parempi mieli.

Erään päivän asua kameralaukun kera.

Nyt toivottelen sinulle huippua loppupäivää! Tavataan taas uusien postausten merkeissä!