Viimeksi kirjoiteltiin raskausviikolta 28, nyt mennään raskausviikkoa 33 ja laskettu aika lähestyy. Syyskuussa tapahtui kaikenlaista, kun liian lapsiveden takia jouduin tutkimuksiin ja käytiin katselemassa ultrassa useampaan kertaan pikkuista. Nyt lokakuussa saadaan jo vähän rauhoittua ja luvassa on ”vain” yksi ylimääräinen ultra. Näistä vähän lisää alempana.

Laskettu aika lähestyy

Ensin jään tietenkin äitiysvapaalle, hurjaa että senkin alkuun on enää alle viisi viikkoa! Töissä olen jaksanut käydä hyvin, koska teen edelleen 100% etänä, muutamia satunnaisia toimistolla käyntejä lukuun ottamatta. Harrastuspuolella taas politiikassa ja järjestötoiminnassa on kiireistä, kun syyskokoukset lähestyvät ja eduskuntavaalit pidetään ensi keväänä, joten näiden osalta istun kokouksissa melko tiuhaan. Marraskuussa sit yritän hidastaa.

Hankinnat ovat jo loppusuoralla ja edellisessä postauksessa listasinkin hankittavia asioita. Enää siltä listalta puuttuvat itkuhälyttimet ja hoitopöydille pehmusteet. Ehkä jotain talkkia ja sen sellaista pientä, mutta pääasiassa enää odotellaan, että vaunut saapuisivat sekä vuokrattujen tens-laitteen ja vauvasängyn vuokra-aika alkaisi! Vauvan tulo alkaa tuntua todellisemmalta, kun kaikki alkaa olla valmiina. Kävimme koeajamassa yhden auton, mutta se on hinnaltaan ehkä meidän budjetin yli. Periaatteessa kyllä selviämme nykyiselläkin autolla, kun ei ole tiedossa reissua itään. Onhan aina mahdollisuus myös vuokrata auto erillisiä reissuja varten.

Liikaa lapsivettä

Syyskuussa tosiaan tutkittiin miksi SF-mittani oli pompannut niin suureksi ja miksi lapsivettä oli niin paljon. Kävin verikokeissa ja tulokset eivät viitanneet mihinkään tiedettyyn syyhyn miksi lapsivettä olisi kertynyt liikaa. Myös käytiin kahdessa ultrassa ja molemmissa vauvan todettiin kehittyneen hyvin eikä se kokonsa puolesta myöskään ollut liian iso. Sokerirasitukseen en joutunut, vaan mittailin sokeriarvoja kotona viikon ajan ja ne olivat kaiken kaikkiaan sallittujen arvojen rajoissa. Huomasin tosin itse, että kun söin valkoista riisiä niin arvot olivat selkeästi enemmän koholla pidempään, mutta aina kuitenkin sallittujen arvojen rajoissa.  Myös oma painoni on nyt vakiintunut eikä viimeksi ollut noussut yhtään neuvolakäyntien välissä, mutta vauva oli kyllä kasvanut. Varsinkin nyt syön pienempiä annoksia, jotta vauva ei paina mahalaukkua ja olot pysyvät hyvinä myös ruokailun jälkeen.

Eli ei siis selvinnyt syytä miksi lapsivettä oli liikaa ja syyskuun lopun neuvolakäynnillä SF-mitta oli myös palannut normaalille käyrälle. Viimeisessä ultrassa myös lapsiveden määrä oli laskenut normaalin rajalle (vaikka sitä edelleen runsaasti on). Vatsa on pinkeä edelleen vedestä, mutta nyt vauvaa saa sieltä paremmin tunnusteltua. Nyt lokakuussa raskausviikolla 35 käydään vielä arvioimassa vauvan kokoa kertaalleen ultrassa. Omat fiilikset koosta ovat, että tuskin paljoa yli 3 kiloinen tulee olemaan, kuten ei edellinenkään ollut. Lopulta syyksi liialle lapsivedelle todettiin sen ehkä johtuvat geeneistä, koska kumppanini äidillä on ollut vettä kaikissa raskauksissaan paljon. Minulla taas ensimmäisessä SF-mitta oli alussa aika korkea, kunnes se sitten tasautui loppuraskaudessa.

Tämä liika lapsivesi vähän jarrutti vakuutuksen ottoa, koska epäilys siitä tuli juuri ennen kuin terveysselvityksen annoin, joten vasta viimeisen ultran jälkeen katsottiin vakuutusasiat kuntoon. Nyt on myös vakuutus tälle pikkuiselle hoidettuna. Check!

Vauvakirjan täyttämistä

Henkisesti valmistautumista uuteen perheenjäseneen ollaan tehty täyttämällä vauvakirjaa sekä puhuttu esikoiselle vauvan mahdollisesta tulevasta nimestä. Nimet meillä on aika varmasti nyt mietittynä, mutta pidämme ne omana tietonamme perheen kesken nimen antoon saakka. Hätäkaste tietoon tietenkin annamme ne, mutta muuten puhumme kotonakin vain vauvasta. ”Työnimeä” ei olla siis keksitty. Olen huono ottamaan valokuvia, mutta kuvaan aina välillä tiktok videoita (löydätte minut qevna nimimerkillä sieltä ja instagrammista) ja otinkin vauvakirjaan kuvankaappauksia videoistani, tulostin ne paperille ja kiinnitettiin niitä vauvakirjaan washiteipeillä. Ehkä pitää vielä tehdä jokaisesta videosta skannattava QR-koodi, jolla voi käydä katsomassa videon. 😀 Vauvakirjan videon voi käydä katsomassa tästä!

Kumppani ei myöskään enää käy Espoossa diplomityönsä tiimoilta, vaan enää on kirjoitusurakkaa jäljellä, minkä hän tekee kotoa/koululta käsin. Tämä tietenkin auttaa minua, kun lähellä on aina joku, eikä tarvitse jännittää ainakaan nyt lopussa, että mitä jos synnytys alkaa, kun toinen on toisella paikkakunnalla.  Raskausoireina ei ole oikeastaan ollut muuta kuin tihentynyttä vessassa käyntiä, yleistä epämukavuutta ja vauvan liikkeiden seurantaa. Vauva on ollut todella aktiivinen eikä varsinaista liikelaskentaa ole tarvinnut tehdä. Joskus ehkä herättelen vauvaa, jos tuntuu etten ole huomannut liikkeitä työntouhussa, mutta enemmän on niitä kertoja, että kyllä sen huomaa kun kohdussa alkaa möyriminen. Nythän kiloja vauvalla pitäisi olla noin 2 ja liikkeet ovat hyvin voimakkaita. Juurikaan supisteluja en ole huomannut kuin ehkä kävelylenkkien yhteydessä kohtu on mennyt pinkeämmäksi. En siis usko, että vauva tästä ennen marraskuun loppua on tulossa ulos.

Laskettu aika lähestyy jotenkin paljon nopeammin kuin esikoisesta. Jäin silloin vapaille 2 kuukautta ennen laskettua, koska pidin kesälomat ennen virallisen äitiysloman alkua ja muistan että se oli todella tylsää aikaa. Nyt kun on töissä lähelle laskettua aikaa ja esikoisen menot (sekä omat) värittävät viikkoja, tuntuu että viikot vaan hurahtavat ohi. Kerkeekö kaiken ajatellut saada valmiiksi…!  Yhden lomapäivän olen ottanut tähän lokakuulle, jolloin tarkoituksena käydä Helsingissä, mutta muuten varmaan pysyn Tampereen läheisyydessä nyt loppuajan.

Miten muiden uudelleen synnyttäjien mietteet viimeisistä kuukausista on menneet? Onko hidasta vai nopeampaa kuin ensimmäisestä?