Parveke

Parveke – kahden koronakesän pelastus, pieni luksus, paikka ajatella. Miten olen joskus selvinnyt ilman parveketta (tai omaa pientä pihaa)?

Asuin vuosikausia ilman parveketta ja kaipasin sitä kaikki vuodet erityisesti kuumina kausina. En sentään uskaltautunut nukkumaan tuuletusparvekkeella kuin pari kertaa (kera naapurin).

Edellisessä asunnossani oli tilava parveke, jolla vietin ison osan viime kesääni. Silloin päätin, että vääjäämättömän muuton koittaessa uudessakin asunnossa on oltava partsi tai sitten ainakin jotain niin spessua, että parveke ei olekaan ett måste.

Nykyinen parvekkeeni ei ole käytännöllisin mahdollinen, mutta siellä saa vaatteet tuuletettua, itsensä ja mielensä viilennettyä, kaverit kahvitettua ja oman aamiaiaset nautittua. Illalla voi istua pyyhkeessä selaamassa somea tai lukea kirjaa.

Katselen maisemaa ja pohdin ajatuksiani. Helsinki kohisee ympärilläni, mutta kohina ei rauhaani yleensä häiritse. Aamulla katselin kosteaa ja viileää sumua kaupungin yllä. Se kutsui aamun fillarilenkille, ja sen alta paljastui hieman nihkeä mutta hieman viileämpi päivä.