Tärkeää turhuutta

Söin tänään aampulaksi paahtoleipää nutellalla, ja samalla katsoin telsusta NYC:n täydelliset naiset. Ihanan turmiollista. Myöskin tuhlasin surutta aikaa kauppareissulle lähtiessä, kun halusin raapsuttaa autosta täysin merkityksettömissä paikoissa olevia jääkökköjä. Siitä tuli hyvä mieli silti.

Laitoin lilaa luomiväriä, senhän sanotaan korostavan vihreitä silmiä (which i have). Vaikken varmasti osannut laittaa sitä oikeaoppisesti.. En yleensä laita mitään muuta meikkiä, kun meikkivoidetta ja vähän poskipunaa.Tänään tahdoin vain ehostautua hiukkasen enemmän, ilman mitään syytä. 

Kauppareissultani palattua rojahdin sohvalle, ja laitoin spoifysta soimaan Pyhimyksen Kynnet, Kynnet. Minulla on missiona opetella tuon biisin räppiosuudet. Hiton vaikeeta. Ja tyhjänpäiväistäkin, mutta kivaa. Edellinen pravuurini oli Elastisen ja Sami Hedbergin Täytyy Jaksaa, oli ihan parasta kun onnistui siinä loppuosan hullussa sanalitanjassa!!

Kohta aion kävellä töihin. Se on aika järkevästi tehty. Ei välttämättä sovi tähän alkupäivän turhake-teemaan. Mutta jos teemana oliskin hyväntuulisuus, niin sehän natsaa kaikkeen. Ne turhuudetkin muuttuvat itseasiassa hyödyksi, koska mikäs onkaan sen hyödyllisempää, kuin iloinen mieli!?

-Pilvi

p.s. kohtuus kaikessa