Vauva muutti sisään
Syyskuun loppupuolella syntyi meille vihdoin pieni nyytti. Synnytystarina olisi ihan oma tarinansa ja siitä joskus toiste enemmän. Synnytys ei kuitenkaan ollut niin helppo kun olin etukäteen toivonut ja mihin positiivisesti olin valmistautunut. Onneksi etukäteen en osannut pelätä ja kokemus on nyt ohi.
Tarkoitus oli päivittää blogia jo aiemmin, mutta vauvan kanssa arki on ollut kiireistä. Hän on niin ihana, mutta päivisin päiväunet ovat lyhyitä ja haaveiltuja muutaman tunnin taukoja kirjoittamista varten ei ole löytynyt helposti ja kotona muutkin työt ovat odottaneet tekijäänsä. Nytkin kirjoitan tätä vauva sylissä ja yhdellä kädellä. Vauva on nyt yli kolme viikkoa ja tuntuu, että aika on hurahtanut nopeasti.
Sairaalasta tulon jälkeen ensimmäisten viikkojen haasteena oli mm. löytää lisää pieniä vaatteita, koska en ollut varautunut siihen riittävästi, että koon 50 vaatettakin tosiaan tulisi olla enemmän. Meillä siis käytetään edelleen 3 viikon jälkeen tuota kokoa mitä etukäteen olin ajatellut ettei tarvita juurikaan. Onneksi anoppi laittoi postissa lähetyksenä joitain ostamiaan pieniä kokoja ja olin ostanut joitain. Äitiyspakkauksessakin lopulta on aika vähän pientä (kolme kietaisubodya ja yhdet housut ja nämäkin meillä edelleen reiluhkoja).
Uusille äideille vinkkinä kuitenkin, että meillä rintapumpulle oli heti alussa käyttöä ja onneksi olin sen ystävältä saanut lainaan. Olisi ollut ikävä lähteä tätäkin ostamaan heti. Oli myös huojentavaa, että kotiin olin ostanut useamman paketin mm. vaippoja ja terveyssiteitä, koska vauva kyllä sitoi tehokkaasti itseä ja synnytyksen jälkeen ensimmäinen pari viikkoa meni vielä aika kipeissä merkeissä ja ylimääräiset kävelyt ja ponnistelut hyvästä toipumisesta huolimatta tekivät kipeää. Kaikilla tietenkään näin ei ole, mutta ihan hyvä varautua siihen että niinkin voi olla.
Olin myös varannut kotiin pari numeroa ennen raskautta ollutta kehoani isommat farkut, jotka olivat juuri sopivat synnytyksen jälkeen (noin 5 päivää synnytyksestä), joten oli ihana vetää päälle muutakin kuin äitiyshousut. Vaikka niitäkin alkuun vielä käytin ja nytkun synnytyksestä on yli kolme viikkoa olen luopunut kaikista muista äitiysvaatteista yhtiä housuja lukuunottamatta. Toki imetyspaitoja oli pakko ostaa sitten tilalle, että vielä ei niitä ihan omia ennen raskautta pidettyjä vaatteita kauluspaitoja lukuunottamatta saanutkaan sitten käyttöön (damn!). Synnytyssaliin jäi painosta noin 7 kiloa ja kotona on imetyksen myötä tippunut noin 3 kiloa. Kaikenkaikkiaan vaikka olenkin ollut urheileva ja mieltänyt itseni ihan urheilijaksikin raskausaikana sain kuitenkin 20 lisäkiloa. Oma raskaus kun oli sen verran haastava vointien kanssa, että urheilua en kyennyt juurikaan harrastamaan (mikä harmittaa). Tuloksena siis, että kolme viikkoa synnytyksestä alkuperäiseen lähtöpainoon on kymmenen kiloa matkaa. Tämä lähinnä lantiolla ja vatsassa eikä niinkään muualla. Vartalo on kuitenkin palautunut hyvin ja paino näyttää edelleen laskusuuntaiselta ja omasta mielestä onkin ihan hyvä, ettei laske liian nopeasti jolloin lihasmassa ei myöskään häviä mukana. Toivon, että jouluun mentäessä alkaisin olla parin kilon päässä lähtöpainosta. Jälkitarkastuksen jälkeen olen ajatellut aloittaa salitreenit kun on ensin tsekattu, että kaikki paraneminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Henkisesti siis niille kenellä synnytys on vielä edessä suosittelen etukäteen pohtimaan oman vartalon muutoksia ja sitä, että palautuminen tosiaan vie aikaa ja se on ihan normaalia.
Jälkikäteen vauvan hankintoihin liittyen olen tilannut jonkin verran vaatteita, koska imettäessä on aina muutamia minuutteja aikaa (ja sohvalla katsoa tvtä kun lapsi nukahtaa: mutta omassa sängyssä nukkuminen voikin sitten olla eri juttu..) Osaa olen ostanut käytettynä, koska lastenvaatteita ja tavaroita, joita ei ole pidetty kauaa saa yllättävänkin edullisesti. Käytettynä olen mm. tilannut talvihaalaria vielä vaikka näitäkin on eri koossa jo useampi, ristiäismekon (uudenveroinen), kaukalopussin vielä ja säästänyt näissä aika paljonkin rahaa. Nyt meillä tosiaan suunnitellaan ristiäisiä ja sinne olen hoitanut kakkutilauksia ja miettinyt järjestelyjä. Puuhaa siis riittää ;).
Vauvan kanssa pieni univaje on arkea, mutta koska on päivät kotona tämä jotenkin helpottaa asiaa. Keskimäärin herään yössä kolmisen kertaa imettämään ja valvon siis 30minuutista sinne tuntiin riippuen hieman siitä miten vauva nukahtaa. Meillä onneksi yöt nukutaan pidemmissä pätkissä, joka helpottaa arkea kovasti.
Kaikenkaikkiaan alku on lähtenyt kokonaisuutena ihan hyvin käyntiin. Vauva on terve ja se oli meille huojennus, koska ikinähän ei tiedä mitä sattuu ja ollaan oltu jo tästä hirvittävän onnellisia. Tässä nyt siis meidän kuulumisia. Myöhemmin lisää :).