Ihana kamala uimahalli

Uimahalli. Sanansa mukaan nimenomaan halli, jonne ihmiset kerääntyvät uimaan. Eikä siinä mitään. Olin koko kesän suunnitellut käyväni uimassa hallissa, koska vesi ei tänä kesänä ole ollut hirvittävän lämmintä siitäkään huolimatta, että kesäisen asunnon lähellä järvi olisi 100metrin päässä. Ikäväkseni läheinen uimahalli oli kuitenkin kesätauolla lähes koko heinäkuun ja vasta nyt pääsin käymään.

Heti suihkuhuoneessa se alkoi se tuttu tunnelma. Kaksi vanhempaa naista ”juorusivat” suihkuhuoneessa suihkujen laulaessa kolmannen ystävän asioista ja mietin jo, että pystynkö ollenkaan rentoutumaan koko reissulla. Sauna oli typötyhjä johtuen ehkä hieman jo myöhäisestä päiväajasta. Edelliskerralla saunassa oli muutama nainen ja sain selville toisen koko työdraaman löylyjen aikana. Nyt sain saunoa ah-niin-ihanassa rauhassa. Sitten uikkareiden päälle laitto (muista katsella ensin, muuten ei veny, ei sitten millään..!) Kävellen valitsemaan rataa (ethän vaan liukastu matkalla, ethän.. onkohan täällä jalkasientä, olisiko pitänyt ottaa sandaalit?). Hmmh.. ensimmäinen rata vesijuoksijat, ei ehkä sinne.. toinen rata nopeat uimarit.. No ehkä vielä osaan uida nopeasti. Sinne sujahdin. Puolisentoista kilometria lyhyeen treeniin ehdin ottaa ja takaisin lauteille.

Kaikenkaikkiaan uimahallissa käyminen on kovin erilainen kokemus kun vertaa vaikka kylpylään menoon. Uimahallissa naisten solidaarisuus korostuu ja on ihan ok jutella lauteilla tuntemattomallekin. Lisäksi harrastaminen ei ole järjettömän kallista vaikkapa kerran viikkoon käytynä (Tampere matkakortilla 5euroa, pk-seutu vielä halvempi), mutta äärimmäisen hyödyllistä koko vartalolle. Miksi olen taas jättänyt tämän harrastuksen vähemmälle ihan kuin ei muka olisi ollut aikaa. Ensi viikolla uudestaan.