Kannattaako lapselle ottaa terveysvakuutusta ?

Tämä oli kysymys, jota en pohtinut juurikaan vaan oli itsestäänselvää, että meidän odotusaikana otetaan jo vakuutus syntymättömälle lapselle. Keskusteltuani erään odottavan ystävän kanssa, joka oli sitä mieltä ettei ehdottomasti ota vakuutusta tajusin ettei asia ole monesti vanhemmille ehkä kovinkaan selkeä. Aihepiiri jakaa mielipiteitä aika vahvasti puolesta ja vastaan.

Omaan päätökseen ottaa vakuutus jo tässä vaiheessa vaikutti suuresti se, että aiemmin olen työskennellyt vakuutusyhtiössä ja vakuutuksen edut ovat sitä kautta tulleet tutuksi (huom, tämä ei ole yhteistyöpostaus enkä työskentele siis enää). Etuina näin vakuutuksen osalta lähinnä, että tällä pystyy tarvittaessa kattamaan kuitenkin myös julkisen puolen kuluja vaikkei yksityistä haluaisikaan käyttää ja mikä isoimpana- myös lääkärin määräämät lääkkeet kuuluvat usein vakuutuksen piiriin. Jos lapsella todetaankin heti vaikka allergia tai useita korvatulehduksia kulutkin äkkiä nousevat satoihin elleivät tuhansiin euroihin. Toisaalta miinuspuolihan on, että vakuutus on vuosimaksultaan suhteellisen kallis (meillä pk-seudulla pienellä omavastuulla ja kaikilla lisäturvilla 600euroa vuodessa, johon tietysti päälle siis tuo pieni 100 euron omavastuu). Toisaalta sitten jos lapsi sairastuu ei tarvitse miettiä, vaan summahan on vakiona tuo per vuosi ja rajoituksia lukuunottamatta muu korvataan. Kilpailutin vakuutusta ja muutamassa muussa paikassa mistä vakuutusta en ottanut vakuutuksen sai toki halvemmallakin, mutta ehdot olivat vähemmän kattavat (muistaakseni noin 500 euroa sekä 300 euroa omissa laskelmissa) ja päädyin tähän kyseiseen vakuutukseen. Vertailu on siksi aikaa tärkeää, että jos lapsi sairastuu niin vakuutusta ei ehkä enää ikinä ole järkevää vaihtaa yhtiöstä toiseen, koska uusi yhtiö ei yleensä korvaa jo olemassa olevia sairastumisia.

Paljon olen toki kuullut tutuilta sitä, että ainakin pk-seudulla lasten julkinen hoito toimii suhteellisen hyvin ja vakuutukselle ei koeta tarvetta. Meillä kuitenkin ainakin aikuisten puolella olen todennut, että meidän lähin terveyskeskus on usein todella ruuhkainen. En tiedä miten se lasten kanssa toimii, mutta vielä lähempää (viiden minuutin kävelymatkan päästä) löytyy kuitenkin Terveystalo ja Mehiläinen ainakin, joten kyllä haluan maksaa siitä mahdollisuudesta, että voin tarvittaessa myös näitä käyttää akuuteissa tilanteissa. Tuossa ottamassani vakuutuksessa oli myös jonkinverran lisäsuojaa ihan äitiäkin varten, johon en kuitenkaan perehtynyt kovinkaan tarkkaan koska sille ei ole omalla kohdalla ollut tarvetta. Toki yksi isoin tekijä on, että vakuutus saattaa yhtiöstä riippuen kattaa myös keskosajan kuluja jos lapsi syntyisikin ennenaikaisesti ja vaatii sairaalahoitoa. Tavallista synnytystä ja siihen liittyviä kuluja ei kuitenkaan yleensä ole katettuna. Myöhemmällä iällä sitten, koska samassa yleensä on tapaturmavakuutuskin tulee katetuksi myös tapaturmat ja useissa yhtiöissä myös urheilu tiettyyn ikään saakka osana lapsivakuutusta (lisenssivakuutukset urheiluunkin saattavat olla jo junioreillekin kalliita!)

Tässä omia pohdintoja miksi vakuutukseen tuli päädyttyä. Vaikka sairastumisia ei tulisikaan en kuitenkaan aio katkaista vakuutusta. Itsellä on myös sairaskuluvakuutus minkä otin muutamia vuosia sitten, vaikka kuulunkin työterveyshuollon piiriin. Nyt kun äitiysloma alkaa ja tipunkin työterveyshuollon piiristä siksi aikaa pois olen todella tyytyväinen, että voin jatkossakin silti olla huoletta kulujen suhteen vaikka toki senkin maksaminen äitiysloma-aikana hieman ärsyttää.

Mitä mieltä, vakuutus syntymättömälle lapselle vai ei ?

Oma raskaus alkaa olla siellä loppupuolella. Käydessäni eilen kaupassa tuntui, että joka toinen nainen oli raskaana. Päähän tuli ajatus, että meitä on niin monta ja miten ihmeessä kaikki naiset tästä niin hyvin selviävät.

Raskaus on ollut omalla kohdalla vaikean oloista välillä. Toki odotus on iloa, mutta käytännössä olen joutunut muuttamaan oman elämän arjen rakenteen aivan täysin. Olen pohtinut raskausajan olevan varmaan helpompaa niille kenelle liikunta ja treeni ei ole ollut iso osa omaa elämää, koska omalla kohdalla liikkuminen on koko raskauden ajan ollut todella hankalaa (alan voida pahoin treenin jälkeen, ensimmäinen ja osa toista kolmannesta meni niin rankassa pahoinvoinnissa, että treenejä ei olisi voinut kuvitellakaan ja kolmanneksella kroppa ei enää jaksa eikä sitä uskalla oikein rasittaa).

Ensimmäisenä listalle pääseekin siis

–Treenit ei onnistu: täytyy vain tottua siihen että oma vartalo muuttuu radikaalisti ja kauppakäynneistäkin tulee toisinaan suorituksia kun puuskutan puolison perässä.

–Ravintolassa käymisestä on mennyt hohto. Olen tottunut pastan kanssa juomaan punaviiniä ja joskus brunssilla skumppaa. Alkoholiton viini on ollut hyvä pelastus, mutta tottapuhuen monissa paikoissa järjettömästi kalliimpaa kuin tavallinen juoma, jossa on alkoholia. Helsingin keskustassa olen maksanut piccolo pullosta parhaimmillaan 16 euroa!

-Pehmeiden juustojen välttely on välillä ollut ihan tuskaa. Lempilounas paikastani ei saa salaattia millään muulla kuin mozzarellalla, vuohenjuustolla tai savulohella (wtf), joten salaattien syöminen ei ole ollut vaihtoehto kiitos raskausajan ruokavaliosuositusten. Useissa smoothieissa on mukana inkivääriä mikä sekin on kiellettyjen listalla. Lohta saa syödä rajoitetusti, joten sitäkin olen useasti joutunut välttelemään

-Raskauden aikana lihan maku on muuttunut omissa makuhermoissa ja lihan syöminen ei ole ollut helppoa. Olen aina ollut lihansyöjä ja tykännyt lihasta, mutta heti positiivisen raskaustestin jälkeen lihan hajusta tulikin sietämätöntä. Kanan tai jauhelihan paistaminen tuo edelleen oksennusrefleksin esille

-Pidän pukeutumisesta ja se on aina ollut itselle yksi arjen ilo. Kasvaneen vatsan kanssa mikään vanhoista vaatteista ei tietysti istu ja uusiin ei ole ollut halua käyttää suuria summia, koska ovat kuitenkin käytössä vain lyhyen aikaa. Olen siis vuorotellut yhdillä äitiyshousuilla, useilla sukkahousuilla ja noin viidellä mekolla koko kevään. En malta odottaa, että pääsen laittamaan nämä kierrätykseen, koska en enää jaksa katsoa näitä vaatteita peilistä. Toisena puolena tietysti on rahan säästyminen, koska ei ole tarvinnut shoppailla. Toisinsanoen vauvan hankintoihin on jäänyt enemmän käteistä

-Yhtenä miinuksena tietysti se, että vauvan hankintoihin tosiaan on mennyt jonkin verran rahaa. Toisaalta summa ei ole ollut niin korkea kuin olisin ajatellut. Neuvolasta ohjeistivat, että lapsi lopulta pärjää aika pienellä. Edellisessä postauksessa mainitsinkin rahankulutuksesta lapsen tarvikkeisiin nähden ja listasta mitä mistäkin on saatu tai hankittu. Äkkiseltään sanoisin, että alle 2000 euron on selvitty kaikenkaikkiaan vaunujen oston jälkeen. Viime listaan lisättynä siis ostettuina hankintoina:

-vaunut (1350euroa)

-pari unipussia noin 50 euroa

-itkuhälytin 70 euroa

-muutamat vauvan pussilakanat finlaysonilta ja hmltä, 25 euroa yhteensä

-alesta vaatteita isompia kokoja (olen varustautunut aika hyvin jo ensimmäisen vuoden vaatteilla, koska alennusmyynnit joita ei kuitenkaan ole luvassa ennen tammikuuta).

-rintapumppu tuleekin lainaan ystävältä (jes).

-manducan kantoreppu tori.fistä käytettynä 20 euroa

Hankimatta siis enää unipesä, jonka hankintaa pohdin aika pitkäänkin. Mutta siis käytännössä nyt kaikki muu on valmiina. Jos olisin halunnut pihistellä vaunut olisi toki saanut halvemmalla ja itkuhälyttimenkin käytettynä tai yksinkertaisempana mallina, mutta koska meistä vanhemmista molemmat ovat työelämässä halusin panosta vaunuihin sekä hälyttimeen varsinkin, kun saatiin esimerkiksi pinnasänky ja auton turvaistuin käytettynä ilmaiseksi. Jos hankintoja ei olisi ollut olisin varmaan ostanut itselle rahalla joko matkoja/treenivaatteita/laittanut osan säästötilille.

-Kesälomalla oltaisiin varmasti lähdetty ulkomaille ja tätä vähän surkuttelin. Koska matkavakuutus näytti kattavan matkustamista vain raskausviikolle 26 saakka ei kuitenkaan matkustaminen enää tämän viikkorajan jälkeen tunnu järkevältä. Tämän vuoden ulkomaan matka jäi siis väliin.  Alkuvuodesta ei voinut lähteä, koska reissu olisi tullut nähtyä todenäköisesti suurilta osin hotellin sängystä.

Mitä asioita siis kaipaan todennäköisesti synnytyksen jälkeen?

-urheilua. En malta odottaa, että pääsen taas salille ja lenkille (toisinsanoen, että isä toimii lapsenvahtina sen tunnin, että ehdin tehdä edes pikatreenin vaikka kolme kertaa viikossa) Edes kävelylenkkejä vaunujen kanssa (olen kehittänyt suunnitelman missä me vauvan kanssa lenkkeillään joka aamu tunti kevyttä kävelyä syksyn ruskassa)

-juustoja (!!).  Vähän sushia, en kuitenkaan paljon. Viinilasillista pastan kanssa (imetyksen takia ei tuskin toteudu hetkeen).

-pukeutumista omiin vaatteisiin ja omaa vyötäröä

-nukkumista mahallaan ja selällään. Hyppäämistä sänkyyn vatsa edellä vauhdilla iltaisin. Kierimistä.