Syksyssä paras on mahdollisuus uppoutua pohtimaan enemmän ja vähemmän syvällisiä asioita ulkoilun lomassa. Asia mikä voi olla äärimmäisen terapeuttista. Jokaisen tulisi varata itselleen sopiva määrä yksinoloa.

Asia mitä viime päivinä olen kovasti pohtinut on ollut muiden vaikutus oman elämän sisältöön ja siihen mitä asioita ja mihin suuntaan valintoja on tehnyt. Olen aina ollut sellainen, joka tekee omat päätöksensä oman arvioinnin perusteella. Siitä huolimatta olen huomannut, että jos omat ajatukset eivät vastaa vaikka ystävän tai tuttavan ajatuksia koen hankala lähteä niitä toteuttamaan.

Henkilökohtaisesti uskon, että tämä on myös monella muulla henkilöllä ja osasyy siihen miksi muutokset elämässä ovat vaikeita. On helpompaa jäädä kiinni siihen rooliin mitä muut ihmiset sinulle tarjoavat kuin miettiä sitä roolia millainen itse mahdollisesti haluatkin olla. Tämä näkyy niin elämäntapamuutoksissa kuin onnettomissa parisuhteissakin. On helpompaa noudattaa sellaista kaavaa, jonka joku muu on jo hyväksynyt (on se sitten vaikka personal trainer tai puoliso) kuin pureutua itseen ja miettiä mikä on se sellainen kaava tai elämä minkälaista haluaa henkilökohtaisesti elää. Kuitenkin on todella kurjaa elää sellaista elämää mikä on jonkun muun määrittämää. Eikä tämä välttämättä ole edes tietoinen valinta vaan usein ihan tiedostamaton. Itsestä tuleekin tavallaan se oman elämän suurin este.

Mikä on se haave mitä olet miettinyt toteuttavasi? Miksi se ei ole toteutunut, mikä sitä haavetta estää? Kaadutko ensimmäiseen vastoinkäymiseen / ensimmäiseen negatiiviseen kommenttiin missä todetaan ettei asia tule koskaan onnistumaan?

Omat isot elämänmuutokset ja saavutetut etapit ovat olleet mahdollisia niin, että olen hetkeksi irroittautunut niistä muiden mielipiteistä ja yksinkertaisesti päättänyt, että teen nyt näin ja luotan siihen että kun teen riittävän pitkään tätä asiaa toteutuu lopulta se lopputulos. Tämä on pätenyt niin yliopiston pääsykokeisiin valmistautuessa aikoinaan kuin omissa treeneissäkin. Aina ei ole hyvä kuunnella muiden mielipidettä, vaikka mielipide monesti olisikin ajateltu hyväntahtoisesti. Erikseen on hyvä erottaa myös ne kommentit niiltä ihmisiltä, jotka oikeastaan eivät edes kuulu elämääsi.

Omaa itsetuntemusta kannattaa kehittää. Kenenkään muun kanssa et vietä elämästäsi yhtä paljoa aikaa kuin oman itsesi. Muita varten on myös turhaa siinä mielessä elää, että jonkun muun haaveen toteuttaminen ei tuo sinun ainut laatuiseen ja joskus lyhyeenkin elämääsi iloa. Pidä siis huoli siitä, että osaat olla riittävästi myös itsekäs niiden asioiden kanssa joita haluat tavoitella ja jotka tuottavat sinulle iloa. Tämä ei suinkaan tarkoita, että sinun täytyisi olla ilkeä tai itsekäs muille vaan on hyvä tiedostaa omat haaveet ja oma itsensä. 

Näitä ajatuksia aika paljon on tullut pyöriteltyä tämän Simple year teeman kanssa. Nuorempana ajatukset myös olivat selkeämpiä ja näitä on joutunut iänkin puolesta taas tuomaan omaan mieleensä. Omassa henkilökohtaisessa elämässä tämä tarkoittaa omille juurille palaamista jossain määrin sellaiseen tilanteeseen mikä oli parikymppisenä henkisellä tasolla. Toisinaan ratkaisu on nimenomaan se omien ajatusmallien yksinkertaistaminen. Ainoa ihminen kehen sinun tulisi verrata itseäsi on sinä itse.