Ladataan...
Sinä Olet Luoja

Jos sinulle rakas lemmikkieläin "kuolee", eli palaa ei-fyysiseen olevaisuuteen, niin  saatat olla surua tuntiessasi sitä mieltä, että et enää koskaan halua hankkia uutta lemmikkiä, koska et halua kokea suruasi uudelleen. Mutta silloin et ota huomioon sitä iloa, jota lemmikkisi on elämääsi tuonut. Haluat siis rajoittaa elämässäsi kokemiasi menetyksiä rajoittamalla elämääsi. Mutta samalla minimoit myös kokemasi korkean taajuuden tunteet.

Saatat myös saada inspiraation kokea joku sinua kiehtova asia, jota et aiemmin ole kokeillut, mutta jätätkin lopulta tuon seikkailun kokematta, koska pelkäät, että seikkailuusi saattaa liittyä myös riskejä. Tällöin siis pelkosi eli matalan taajuuden tunteidesi takia et koe myöskään niitä korken taajuuden tunteita, joita uusi kokemuksesi olisi sinulle tuottanut.

Jos taas olet ottamassa liian suurta riskiä, eli korkeampi minäsi varoittaa sinua, niin et saa myöskään korkeammalta minältäsi inspiraatiota lähteä seikkailuusi. Opettele siis erottamaan matalan taajuuden ja korkean taajuuden impulssit toisistaan. Matalamman taajuuden impulssi voi perustua esim. matalampaan eli toiveen taajuuteen - siis  korkeimman taajuuden eli tiedon taajuuden sijasta. Tällainen matalamman taajuuden impulssi on usein esim. idea pelata rahapelejä. Jos sinulla on kova rahapula, niin pelaa uhkapelejä vain, jos olet jostain muusta syystä korkeassa tunnetaajuudessa,  ja saat voimakkaan impulssin esim. ostaa raha-arvan. Älä siis pelaa uhkapelejä, jos pelaamiseen liittyy pelko rahan menettämisestä. Korkeamman minäsi antama impulssi ei koskaan sisällä pelon tai epävarmuuden tunteita. Korkeamman minäsi ohjaus on siis selkeää, ei epämääräistä. Noudata aina sanontaa: "If it is not hell yes, it is hell no!"

Mutta toisaalta: Vaikka et juuri tänään voittaisikaan lottovoittoa, niin korkeammalla minälläsi on sinulle silti JOKA HETKI tarjolla joku iloa tuottava impulssi. Mutta moni meistä siis kieltää itseltään suuren osan elämään liittyvistä iloista, koska ikään kuin pelkää ilosta seuraavaa "rangaistusta". "Itku pitkästä ilosta", sanotaan.  Ja paradoksaalisti: Tällainen ajattelu saa meidät myös manifestoimaan matalan taajuuden kokemuksia.

 

Sen sijaan, että pelkäisit elämää ja ennakoisit koko ajan mahdollisia tulevia vaikeuksia, niin pyri siis aina luottamaan intuitioosi, jonka koet korkeassa tunnetaajuudessa, sillä korkeampi minäsi tietää joka hetki, miten voit iloita elämästäsi kaikkein eniten. Jos siis sallit tunnetaajuutesi pysyä korkeana, niin saat jatkuvasti impulsseja iloa ja innostusta aikaansaaviin kokemuksiin. Sillä korkeampi minäsi ei ohjaa sinua koskaan väärään suuntaan. Vastoinkäymisetkin, joita korkeassa tunnetaajuudessa koet, ovat ainostaan opasteita, jotka pitävät sinut oikeassa suunnassa. Sillä elämäämme liittyy aina myös luopumista: Vanhasta pitää luopua, jotta uusi voi kukoistaa - toisen asian syntymä edellyttää usein toisen "kuolemaa". Energia on liikkeessä koko ajan, kaikki muuttuu koko ajan.

 

Luota siis intuitioosi, luota iloosi. Intuitiosi ja ilosi ohjaamana  voit elää jokaisena elämäsi  hetkenä rohkeasti, ja nauttia elämästäsi täysillä.

 

Ladataan...

Ladataan...
Sinä Olet Luoja

Monen uskonnon perustana on alun perin ollut profeetallinen sanoma, siis kanavoitu viesti ja oivallus, joka on lähtöisin korkeammasta tietoisuudesta. Moni profeetta on siis ollut korkeassa tunnetaajuudessa ja saanut inspiraation välittää tietoa universumin laista kanssaihmisilleen.

 

Uskontojen ongelma ei siis useinkaan ole alkuperäisessä, korkeassa tunnetaajuudessa kanavoidussa opissa, vaan uskonnollisen opin tulkinnassa - siis tulkitsijoissa: Muistiinkirjoittajissa, kääntäjissä ja tekstin mahdollisissa muokkaajissa - puhumatakaan kirjoitetun viestin vastaanottajista.

Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa suomenkielinen lause käännetään vieraalle kielelle, ja sen jälkeen tuo vieraan kielen lause käännetään takaisin suomen kielelle. Mitä abstraktimpi ja vertauskuvallisempi lause on kyseessä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä alkuperäinen viesti ei ole enää sama, kuin tämän yksinkertaisen käännösprosessin alussa. Ja uskonnolliset tekstit ovat usein hyvin vertauskuvallisia, sillä uskonnolliset opit käsittelevät usein asioita, jotka eivät ole "tästä maailmasta".  Uskonnolliset termitkin voi käsittää hyvin monella tavalla, riippuen täysin tulkitsijasta ja vastaanottajasta. Tällaisia sanoja ovat esim. uskonnoissa hyvin yleiset termit kuten "jumala", "rakkaus", "sielu" tai "uudestisyntymä".

 

Suuri osa uskonnoista on myös perustettu, ja uskontojen ns. pyhät kirjat kirjoitettu, hyvin kauan sitten, täysin erilaisessa maailmassa ja yhteiskunnassa, kuin missä nykyisin elämme. Jos hyvin vanhaa uskonnollista tekstiä siis yritetään tulkita kirjaimellisesti nykypäivänä, niin myös historiallisten aikakausien väliset erot vaikuttavat suuresti siihen, miten tuo kauan sitten kirjoitettu teksti ymmärretään tänä päivänä. 

 

Ei siis ole ihme, että vaikka profeetallinen tieto olisi uskontojen pohjalla ollut alun perin korkeammasta tietoisuudesta peräisin, niin tuon tiedon syvällinen ymmärtäminen - ikivanhaa ja useimmiten vieraasta kielestä käännettyä, ja mahdollisesti myös historian saatossa moneen kertaan editoitua tekstiä tulkitsemalla - voi olla vaikeaa. Etenkin, koska profeetat ja kanavat eivät läheskään aina ole itse kirjoittaneet ylös oppejaan - ja myöskään vastaanottajat eivät ole läheskään aina tekstiä lukiessaan korkeamman minänsä taajuudella.

 

Tieto universumin laista - siis puhtaan positiivisen energian ja puhtaan rakkauden dominanssista universumissa - muuttuu siis uskonnoksi muovautuessaan hyvin usein "totuuden irvikuvaksi", ellei uskonto salli jäsenilleen vapautta tulkita uskonnollista oppia heidän omasta korkeasta tunnetaajuudestaan käsin, vaan vaatii uskovia kirjaimellisesti noudattamaan esim. pyhää kirjaa, ja sen papiston rajaamaa tulkintaa - siitäkin huolimatta, että uskontokunnan jäsen ei sisäisesti resonoisi tuon tekstin ja tulkinnan kanssa.

Uskonnot aiheuttavat siis paradoksaalisti kannattajissaan usein myös ahdistusta, sillä negatiivinen tunne osoittaa, että "pyhän kirjan" uskonnollinen tulkita ei ole aina resonanssissa korkeamman tietoisuuden ja universumin totuuden  kanssa. Ja jos uskovalla ei siis ole lupa kuunnella omaa sisäistä intuitiotaan, vaan hän joutuu "kilvoittelemaan" ja "horjumaan" uskossaan, ja papisto selittää tällaisten negatiivisten kokemusten johtuvan vain siitä, että "jumala testaa" uskovan uskoa, niin uskontokunnasta saattaa muodostua uskovaisille enemmän pelkkä sosiaalinen ryhmä, jonka jäsenet kokevat elämän raskaana, rukoilevat toinen toistensa puolesta, ymmärtämättä läheskään aina, miksi "jumala rankaisee omiaan" - ja odottavat kuolemaa ja "taivaspaikkaa", tai tuomiopäivää. Inhimillisesti katsoen erityisen vaikeaan tilanteeseen joutuvat esim.  homoseksuaalit sellaisissa uskonyhteisöissä, joissa homoseksuaalisuus on tulkittu tuomittavaksi.

 

Myös uskonsodat ovat suuri paradoksi, sillä useissa uskonnoissa tappaminen ja väkivalta ovat matalan tunnetaajuuden ilmentyminä alun perin ollut profeetallisen opin vastaista. Mutta koska uskonnon tulkitsijat ja kannattajat ovat hyvin usein itse matalalla tunnetaajuudella, niin opin kanssa selvästi ristiriidassa olevat asiat voivat muodostua jopa "normiksi". Samantyyppinen uskonnollinen lieveilmiö on myös monien shamanististen  kulttuurien perustaa murentanut kristillinen lähetystyö,  ja yli päätään "vääräuskoisten" käännyttäminen omaan, "oikeaan" uskoon. Lisäksi maallinen valta on kautta ihmiskunnan historian käyttänyt hyväkseen uskontoja omien valtapyrkimystensä tehostajana, sillä uskonnolla on hyvin helppo pelotella, - ja siten hallita - suuriakin ihmisjoukkoja.

 

Meillä jokaisella on joka hetki suora yhteys korkeampaan minäämme ja korkeaan tietoisuuteen, ja mahdollisuus siis milloin tahansa vastaanottaa universaalia totuutta ja vastauksia kysymyksiimme. Uskonnot ja niiden rituaalit eivät suinkaan aina ole ihmiselle vahingollisia, mutta  tuo henkilökohtainen, korkeassa tunnetaajuudessa kokemamme yhteys  on silti ainoa täysin luotettava kanava vastaanottaa universaalia tietoa. Sillä me OLEMME osa korkeampaa tietoisuutta, me OLEMME Kaikki Mikä On.

Ladataan...

Ladataan...
Sinä Olet Luoja

Ajattele lausetta "lasi on puoliksi täynnä". Jos olet matalalla tunnetaajuudella, niin mieleesi tulee myös ajatus: "...ja samaan aikaan se on myös puoliksi tyhjä." Se, miten havaitset oman todellisuutesi, riippuu siis tunnetaajuudestasi. Ja koska vetovoiman laki toimii aina universumissa, niin kulloinenkin tunnetaajuutesi saa aikaan vaikutelman, että taajuus ja todellisuus, jossa juuri nyt olet, on "vallitseva" ja muuttumaton, ikään kuin joku ulkopuolinen voima määrittelisi todellisuutesi ja "kohtalosi".

 

Tämä mielikuva on kuitenkin vain ajatusrakennelma, uskomus. Mikään ulkopuolinen voima ei päätä, mitä sinä elämässäsi koet, vaan sinä itse ohjaat omaa elämääsi. Vetovoiman laki kyllä toimii, kuin painovoima, mutta kuten olet oppinut "käyttämään" hyväksesi painovoimaa, etkä taistele sitä vastaan tai ole sen "armoilla", niin samalla tavalla voit valjastaa myös vetovoiman lain sinun omaan käyttöösi - ja siis myös hallita tätä voimaa.

 

Tietoisena luojana tiedät, että aina kun tunnet tyytyväisyyttä tai iloa, niin olet matkalla kohti toiveita, jotka olet luonut korkeamman minäsi taajuudelle. Polku kohti unelmiasi siis on joka hetki allasi, et koskaan voi eksyä polultasi. Mutta jos tunnetaajuutesi on matala, niin kuljet "sumussa", eli et havaitse polkua allasi, vaan kuvittelet olevasi eksyksissä, koska et havaitse polkua, etkä kuule korkeamman minäsi opastusta. "Sumu" ei kuitenkaan siis ole yleinen sääilmiö, jonka armoilla olet, vaan tuon sumun saat aikaan sinä itse, ajatuksillasi ja tunteillasi. Kuvittele, että tuo sumun tuottava höyry purkautuu ulos suustasi, ja höyryn tuottaa negatiivinen ajattelusi, pelkosi ja turhautumisesi. Mutta välittömästi kun lopetat negatiivisiin uskomuksiisi perustuvan ajattelun, ja kohdistat ajatuksesi johonkin positiiviseen asiaan, niin samalla lopetat myös "höyryn" tuottamisen - ja sumu hälvenee. Ja kun sumu on hälvennyt, näyttää maailmasi aivan erilaiselta, ja havaitset ympärilläsi monia sellaisia miellyttäviä asioita, joita et aiemmin nähnyt, koska ympärilläsi oli sakea sumu. Ja kun havaitset kaikki nuo positiiviset asiat, niin tunnetaajuutesi kohoaa entisestään, jolloin havaitset elämässäsi lisää positiivista.

 

Ajatuksissamme ja tunteissamme on siis valtava voima. Sinun ei  tarvitse taistella saavuttaaksesi unelmiasi, sinun tehtäväsi on vain rentutua ja luottaa - korkeampi minäsi inspiroi sinua toimimaan niin, että unelmasi toteutuvat, helposti ja ilman taistelua. Korkeamman minäsi opastamana kuljet aina myötäviraan, hepointa polkua pitkin. Mutta jos tunnetaajuutesi on matala - olet epäuskoinen, turhautunut tai toivoton - niin on aivan sama, kuinka kovaa korkeampi minäsi sinulle ohjeitaan huutaa - sinä et kuule huutoa, koska olet eri taajuudella, kuin korkeampi minäsi. Aivan samoin, kuin et kuule haluamaasi radio-ohjelmaakaan, jos vastaanottimesi on viritetty toisen kanavan taajuudelle.

 

Seuraa siis tyytyväisyyden, ilon, rakkauden ja arvostuksen tunteita. Etsi tietoisesti syitä näihin tunteisiin, olivat ne miten "vähäpätöisiä" tai "itsestäänselviä" tahansa. Sillä korkea tunnetaajuus on se maaginen avain, joka avaa portit kaikkiin unelmiisi.

 

Sinä Olet Luoja.

Ladataan...

Ladataan...
Sinä Olet Luoja

 

Jos joku asia ei tunnu millään onnistuvan -hartaista toiveistasi huolimatta- niin uskomuksesi tuon asiaan värähtelevät matalalla taajuudella. Toisin sanoen: Yrität liikaa - ja yrität myös turhaan, koska toiveesi taajuus ja uskomuksesi taajuus eivät kohtaa.

 

Silti pettymyksen tunteesi ja muut negatiiviset tunteet eivät ole koskaan täysin turhia, eivätkä ne siis  mene "hukkaan", sillä ne valmistelevat sinua joka hetki valmiimmaksi vastaanottamaan, mitä todella toivot. Elämä on siis jatkuvaa valmistautumista valmiimmaksi tulemiseen. Valmiimmaksi vastaanottamaan toiveitamme. Tämä prosessi ei kuitenkaan koskaan johda lopulliseen "valmistumiseen", vaan jatkamme uuden luomista joka hetki. Mutta silti elämän tarkoitus on myös toiveiden konkreettinen manifestoiminen, eli toiveidesi toteutuminen. Mutta tämä siis tapahtuu vasta sillä hetkellä, kun olet valmis, eli tunnetaajuutesi on oikea.

 

Muistele sellaisia asioita, joita joskus menneisyydessä todella kiihkeästi toivoit, joiden toteutumisen suhteen olit jo lähes epätoivoinen - mutta jotka lopulta kuitenkin onnistuivat. Ja ikään kuin "itsestään", juuri sillä hetkellä, kun olit jo "luopunut toivosta" tai keskitynyt jo ihan muihin asioihin. Nekin toiveesi, jotka juuri nyt tuntuvat "mahdottomilta" voivat siis toteutua - sinun tulee vain suhtautua niihin kevyemmin! Luomisprosessi on käynnissä koko ajan. Toiveesi olivat olemassa korkeamman minäsi taajuudella samalla hetkellä kuin niitä toivoit. Sinun tehtäväsi on siis vain sallia ne itsellesi.

 

Toisin sanoen: Jos olet jonkin toiveesi suhteen hyvin epäuskoinen, koet kokemustesi "opettamana" voimakasta toivottomuutta ja pettymystä, niin elät todellisuudessa menneisyydessä - ja myös luot koko ajan uudelleen mennyttä. Sillä mikään universumissa ei koskaan pysy samana, energia on jatkuvassa liikkeessä ja luomisprosessi tapahtuu koko ajan, joka sekunti. Luot siis epäonnistumista, koska uskot vain siihen, mitä olet kokenut aiemmin, eli epäonnistumiseen. Ja uskomuksesi siis johtuu tunnetaajuudestasi.

 

Mutta voit sallia tunnetaajuutesi kohoamisen keskittymällä täysin muihin asioihin, kuin siihen, minkä toteutumiseen et enää usko. Eli luopumalla toiveesi ajattelemisesta saat sen, mitä toivoit. 

 

Elämässämme on toki asioita, joiden ajattelemisesta luopuminen on usein hyvin vaikeaa, tällainen on esimerkiksi raha. Raha liittyy niin moniin elämänalueisiin, että se on kuin "epämiellyttävä tuttava, joka tulee joka kulman takaa vastaan". Mutta vaikka sinulla on liian vähän rahaa, niin harjoitelemalla voit silti oppia tietoisesti keskittymään sellaisiin asioihin elämässäsi, joihin ei liity raha - ja jotka tekevät sinut onnelliseksi. Eli asioihin, jotka saavat tunnetaajuutesi kohoamaan.

 

Sillä kun "työnnät raha-asioiden suhteen pääsi pensaaseen" ja koet onnellisuutta rahahuolistasi huolimatta -arvostat vaikkapa vain sitä, että olet hengissä ja sydämesi lyö- niin  tunnetaajuutesi kohoaa, jolloin vedät puoleesi myös rahaa. Eli korkea tunnetaajuus mahdollistaa onnellisuutta kaikilla elämänalueilla, ei siis pelkästään sillä alueella, joka sai tunnetaajuutesi kohoamaan. Älä kuitenkaan tee sellaisia asioita, jotka liittyvät rahaan, ja jotka aiheuttavat sinussa negatiivisia tunteita: Älä siis tuhlaa rahaa, jota sinulla ei ole, ellet ole varmasti korkealla tunnetaajuudella - ja ellei korkeampi minäsi inspiroi sinua ostamaan vaikkapa arpaa velkarahalla. Ole rehellinen itsellesi: Toiveikkuuden taajuus on alempi kuin tiedon taajuus, ja kun TIEDÄT että jotain tulee tapahtumaan -saat vaikkapa veikkausvoiton- , niin se myös tapahtuu.

 

Muista myös, että TODELLINEN toiveesi ei aina ole se, mitä mielessäsi kuvittelet. Todelliset, sydämesi toiveet ovat korkeamman minäsi taajuudella valmiina manifestoitumaan, olet ne itse luonut. Jos siis toivot vaikkapa ihmissuhdetta jonkun tietyn ihmisen kanssa, mutta suhde juuri hänen kanssaan ei lopulta olekaan "todellinen toiveesi", vaan pelkästään rationaalisen mielesi luoma mielikuva, joka ei ole totta, niin aiheutat itsellesi vain pettymystä ja turhautumista keskittymällä vain tuon yhden ihmisen ajattelemiseen. Koet siis "onnetonta rakkautta" jotakin sellaista kohtaan, jota et voi saada, koska et todellisuudessa haluakaan sitä. Ajattele siis rakkautta yleisemmällä tasolla, pyri tuntemaan rakkauden tunteita. Silloin "oikea" rakkaus -juuri sellainen, millaista todella toivot- pääsee tulemaan luoksesi, koska tunnetaajuutesi on korkea. Jos siis tunnet epätoivoa ajatellessasi rakkautta, niin matala tunnetaajuutesi on merkki siitä, että suuntasi on väärä, tai et ole vielä valmis vastaanottamaan toivettasi. Luota siis aina tunteisiisi, ne ovat tienviittoja polullasi.

 

Viritä siis itsesi korkeamman minäsi taajuudelle, täysin olosuhteista riippumatta, sillä sinä olet korkeampi olento, sinä olet kaikkivoipa. Sinun tehtäväsi on vain uskoa ja luottaa - universumi pitää sinusta kyllä huolen ja toteuttaa toiveesi. Luota  universumiin. Kaikki järjestyy aina.

Ladataan...

Ladataan...
Sinä Olet Luoja

 

Korkeampi minäsi ei koskaan "anna  anteeksi" kenellekään, koska korkeampi minäsi näkee kaikki ihmiset täydellisinä. Korkeampi minäsi ei myöskään siis vaadi keneltäkään anteeksipyytämistä. Korkeamman minäsi taajuudella ymmärät, että kaikki negatiiviset tunteet ja teot johtuvat ainoastaan matalasta tunnetaajuudesta. Jos itse kannat vihaa, niin kukaan toinen ihminen ei ole vihaasi syyllinen - olemme jokainen itse vastuussa omasta tunnetaajuudestamme. Jos siis joku tekee sinulle vääryyttä, niin rankaiset vain itse itseäsi vihaamalla tai olemalla katkera. Vapaudut negatiivisista tunteistasi olemalla aktivoimatta niitä. Ja katsomalla vihasi kohdetta korkeamman minäsi silmin, tuntemalla rakkautta ilman mitään ehtoja.

Jos tunnet voimattomuutta ja masennusta, niin viha, kostonhimo ja turhautuminen ovat välttämättömiä tunteita matkalla ylempiin tunnetaajuuksiin, mutta sinun ei tarvitse jäädä "hautomaan" vihaa. Tunneskaalan kohottaminen voi tapahtua muutamassa minuutissa, jos tietoisesti keskityt siihen ja tunnet aidosti myös negatiiviset tunteesi. Turhautumisen tunteesta pääset kohoamaan toivon tunteeseen ja sen jälkeen olet jo hyvin lähellä iloa, rakkautta ja TIETOA siitä, että olet kaikkivoipa.

 

Se, mitä olet luonut korkeamman minäsi taajuudelle negatiivisilla tunteillasi eli vastustamalla jotakin asiaa, on siis aina vastustamasi asian vastakohta. Jos siis olet kokenut, että ihmiset ovat sinua kohtaan epäystävällisiä, niin olet luonut korkeampaan taajuuteesi kokemuksia ystävällisistä ihmisistä. Jos olet kokenut puutetta, niin korkeamman minäsi taajuudelle olet luonut runsautta. Jos olet kokenut  pettämistä, niin korkealle tunnetaajuudellesi olet luonut luotettavuutta. Se, että et ole vielä manifestoinut eli sallinut itsellesi korkeamman minäsi todeksi elämiä asioita, johtuu vain siitä, että oma tunnetaajuutesi on matalampi. Voit milloin tahansa sallia itsellesi korkean tunnetaajuuden ja alkaa kokea korkeaan tunnetaajuuteen luomiasi asioita.

Siis myös se, annatko anteeksi muille ihmisille,  jotka ovat tehneet sinulle vääryyttä, on siis vain ja ainoastaan sinun oma valintasi. Muiden ihmisten käytös ja toiminta on tässä yhteydessä täysin epäolennaista. Kukaan muu kuin me itse ei siis koskaan voi pakottaa meitä pysymään matalassa tunnetaajuudessa.

 

Rakkaus voittaa aina vihan, sillä matalassa tunnetaajuudessa oleva ei voi koskaan vahingoittaa korkeassa tunnetaajuudessa olevaa. Olet vapaa vasta sitten, kun otat täyden vastuun omista tunteistasi, etkä kohdista negatiivisia tunteita kehenkään muuhun ihmiseen - et ainakaan tiedostamatta, mikä tunnetaajuutesi kulloinkin on. Sillä luopumalla tietoisesti matalan taajuuden tunteista et myöskään enää vedä puoleesi ihmisiä, joiden tunnetaajuus on samalla, matalalla taajuudella. Etkä vedä puoleesi myöskään asioita, joita et elämääsi halua. Kontrastia ja vastoinkäymisiä tulee elämässäsi aina olemaan, mutta jos katsot kokemiasi vastoinkäymisiä korkeamman minäsi silmin, niin ne eivät herätä sinussa negatiivisia tunteita, vaan näet ne tarpeellisina opasteina, siis positiivisina, lahjoina universumilta.

Kun olet tämän oivaltanut, niin olet todella mestarillinen, tietoinen Luoja.

 

Ladataan...

Ladataan...
Sinä Olet Luoja

Moni tietoisen luojan polun valinnut alkaa pelätä negatiivisia tunteitaan ja ajatuksiaan, koska tiedostaa vetovoiman lain voiman, eli sen, että vetovoiman laki aikaansaa negatiivisten tunteiden vaikutuksesta negatiivisen tapahtumaketjun. Pelko ei kuitenkaan auta asiaa, sillä sekin on negatiivinen tunne. Meditaatio sekä ajatusten kohdistaminen positiiviseen, eli  tunneskaalan vähittäinen kohottaminen poistaa mielestämme matalan taajuuden tunteet, mutta olemme todella mestarillisia tietoisia luojia silloin, kun osaamme aidosti ja tunnetasolla arvostaa myös negatiivisia tunteitamme.

 

Emmekä siis itse asiassa arvosta negatiivisia tunteitamme niinkään siksi, että haluaisimme luoda parempia kokemuksia tulevaan - vaan arvostaessamme negatiivisia tunteitamme ohjauksena ja tienviittoina luomme positiivisen tunteen TÄHÄN HETKEEN. Elämässähän ei ole mennyttä eikä tulevaa, on vain nykyhetki. Sillä mennyttä ei tässä hetkessä enää ole, ja silloin kun tulevaisuus on, eli "tulevaisuus tapahtuu", niin sekin on jo nykyhetki.

 

Tietoisen luomisen avain on siis siinä, että kun arvostamme korkeamman minämme ohjausta eli negatiivisia tunteitamme, niin luomme nykyhetkeemme korkeamman taajuuden tunteen, jolloin myös tulevissa hetkissämme koemme korkean taajuuden tunteita -  koska vetovoiman laki vastaa korkean tunnetilaamme sallimalla toiveidemme manifestoitua. Elämämme tärkein oivallus siis on, että "voimme vain olla onnellisia -  emme voi koskaan tulla onnellisiksi, olemalla onnettomia". Tosin edellinen lause käsitetään usein väärin siten, että negatiiviset tunteet koetaan pelkästään negatiivisena asiana. Sillä "onnettomuuden tunne"  luo aina positiivista korkeamman minämme taajuudelle. Mutta onnettomuuden tunteestamme syntyvien  toiveidemme kokemus siis voi manifestoitua vain manifestaatiota edeltävän korkeamman tunnetilan välityksellä.

 

Negatiivisten tunteiden tärkeän merkityksen ja arvon voi ymmärtää helposti, kun ajattelee vaikkapa sairauksiamme. Sairauden tila -siis se, että elimistömme on epätasapainossa- saa meidät yleensä toivomaan voimakkaasti terveyttä. Eli sairastamalla luomme samalla terveyttä. Mutta syy, miksi alun perin sairastuimme, oli matalan taajuuden tunteissamme. Fokusoimalla ajatuksemme terveyden arvostamiseen siis ikään kuin arvotamme terveyden tärkeämmäksi, kuin vaikkapa ne huolet ja murheet, jotka alun perin aiheuttivat sairastumisemme, eli elimistömme joutumisen epätasapainoon. Eli moni vakavasti sairastunut sanoo,että "kaikkein tärkeintä elämässä on kuitenkin terveys", eli vasta sairastumalla moni ihminen alkaa arvostaa myös henkistä hyvinvointia, joka siis ylläpitää myös fyysistä terveyttä. Terveyden avain on siis aina lopulta tunnetaajuudessamme, joka mahdollistaa myös fyysisen, ruumiillisen tasapainotilan.

 

Samoin moni yksinäinen on sitä mieltä, että kaikkein tärkeintä elämässä on rakkauden ja parisuhteen löytäminen. Negatiivinen, haikea tunne siis luo tällaisen ihmisen korkeamman minän taajuudelle toiveen rakkauden kokemuksesta. Tällainen ihminen osaa myös rakastetun löydettyään arvostaa saamaansa rakkauta eri tavalla, kuin sellainen, joka ei ole tunnetasolla kokenut voimakasta yksinäisyyttä.

 

Jos olet joskus meinannut nukahtaa auton rattiin, niin osaat arvostaa pientareen asfalttiin varta vastentehtyä epätasaista  reunaa, "tärinäraitaa". Jos kaupunkiliikenne on hyvin vilkasta, niin osaat arvostaa liikennevaloja, jotka hidastavat liikkumistasi ajoittain, mutta toisaalta mahdollistavat turvallisen ja sujuvan etenemisen silloin, kun liikennevalo näyttää sinulle vihreää. Jos olet hyvin uupunut työstäsi, niin osaat joskus arvostaa myös sairastumistasi, koska se mahdollista ainakin hetkellisen lepäämisen ja palautumisen henkisestä stressistä.

 

Negatiiviset tunteet ovat siis välttämättömiä opasteita polullamme, ilman niitä emme osaisi suunnistaa elämässämme toivomaamme suuntaan. Ja muista, että tunnemme negatiivisia tunteita yli päätään vain siksi, että tunnetaajuutemme on matalassa tunnetaajuudessa alempi kuin korkeamman minämme taajuus, eli jokainen negatiivinen tunne, jonka elämässämme koemme,  on myös todiste korkeamman minämme ja koko universumin suunnatomasta kunnioituksesta ja rakkaudesta meitä kohtaan.

 

Negatiivinen tunne, ahdistus ja pelko, joita koet ollessasi vaikkapa suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, siis tarkoittaa: Korkeampi minäsi mielestä tilanteesi ei ole ollenkaan toivoton, vaan aivan päin vastoin, sillä olet matalan taajuuden tunteita kokemalla luonut korkeamman minäsi taajuudelle  valtavat rikkaudet, jotka sinun tule vain sallia - luottamalla universumiin! Kaikki järjestyy aina, elämä kantaa.

 

Sinä Olet Luoja.

Ladataan...

Ladataan...
Sinä Olet Luoja

Kokemus "hyvästä" tai "huonosta" lapsuudesta on aina yksilöllinen ja subjektiivinen - ja myös suhteellinen siinä mielessä, että pieninä lapsina meillä on vielä vahva sisäinen tieto siitä, miksi olemme sieluna valinneet tietynlaisen lapsuudenkodin. Eli olosuhteet, jotka ulkopuolisen havainnoijan silmin saattavat näyttää "sietämättömiltä", eivät noihin oloihin syntyneen lapsen näkökulmasta näytä yhtä dramaattisilta. Tämä johtuu myös siitä, että lapsen kokemuksessa on paljon enemmän vivahteita ja "valööreja", kun taas vieraan havainnoijan kuva tilanteesta on karumpi, siis enemmän pelkistetty: Huono näyttää todella huonolta, hyvä todella hyvältä. Ja kumpikaan kuva ulkopuolisen tarkkailijan silmin nähtynä ei ole sama kuin olosuhteissa elävän lapsen kokemus.

Sillä se, joka kokee minkä tahansa negatiivisen kokemuksen, luo aina negatiivisen välityksellä positiivista, eli hänen tietoisuutensa kokemuksen myötä laajenee. Samasta syystä esimerkiksi lapsensa menettänyt vanhempi, joka on käynyt tunnetasolla läpi kokemuksensa, eli hänen tunnetaajuutensa on kohonnut surusta korkeampiin tunteisiin, ei enää näe lapsen kuolemaa samalla tavalla "kammottavana" asiana kuin sellainen ihminen, joka ei ole itse kokenut samaa asiaa.

 

Vaikka siis lapsuuden olosuhteet olisivat todella vaikeat, niin pieni lapsi ymmärtää vielä olevansa korkeampi olento ja näkee myös läheisensä korkeamman minänsä silmin, täysin riippumatta noiden läheisten käytöksestä. Esimerkiksi vanhempiensa vihan lapsi ymmärtää vaistomaisesti korkeammaksi tunteeksi kuin masennus ja epätoivo, joten lapselle on vapauttavampaa kokea läheisissään vihaa kuin lamaannusta. Ja vaikka esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttö pakottaa lapsen usein aikuistumaan ja ottamaan vastuuta omasta ja läheisten elämästä "liian varhain", niin korkeamman minänsä taajuudella lapsi kuitenkin ymmärtää, että esimerkiksi runsas alkoholinkäyttö helpottaa hänen vanhempansa oloa ja kohottaa hänen tunnetaajuuttaan edes hetkellisesti. 

 

Usein alkoholistiperheen lasten ahdistusta ja huolta lisääkin paradoksaalisti enemmän se, että se vanhemmista, joka on raitis, on pelokas ja toivoton puolisonsa alkoholinkäytön takia - kuin se, että toinen vanhemmista juopottelee. Esimerkiksi kroonisen syyllisyydentunteen lapsi saattaa periä myös "kunnolliselta" vanhemmaltaan, joka on ehkä kokenut syyllisyyttä siksi, että ei ole kyennyt olemaan tarpeeksi "hyvä" puoliso alkoholistille, jotta tämä olisi lopettanut juomisen.

 

Joka tapauksessa: Pieni lapsi on vielä yhteydessä korkeampaan minäänsä ja kykenee  tuntemaan pyyteetöntä rakkautta vanhempiaan kohtaan, täysin riippumatta heidän käytöksestään. Kasvaessaan lapsi myöhemmin  torjuu masennusta ja yrittää kohottaa tunnetaajuuttaan myös vihaamalla, sillä tie masennuksesta ja toivottomuudesta toivoon käy aina vihan, kostonhimon ja turhautumisen kautta. Koko tunneskaala on siis aina käytävä läpi, jotta tunnetaajuus voi kohota.

 

Mutta olivat lapsuudenkokemuksemme millaisia tahansa, niin meidän ei tarvitse "kantaa" vaikeaa lapsuuttamme mukanamme läpi elämämme, eikä meidän siis tarvitse antaa lapsena koettujen negatiivisten tunteiden laskea tunnetaajuuttamme. Sillä lapsena koetut negatiiviset tunteet eivät vaikuta tunnetaajuuteemme, ellemme aktivoi niitä. Vetovoiman laki kyllä vetää jatkuvasti puoleemme negatiivisia muistoja ja tunteita, mikäli muistelemme usein vaikeaa lapsuuttamme, mutta mikäli emme aktivoi noita muistoja, vaan  keskitämme huomiomme tietoisesti lapsuudessamme kokemiimme positiivisiin asioihin, niin voimme ikään kuin "puhdistaa" lapsuuteen liittyvät tunnemuistot - eli nähdä haastavan lapsuutemme ja läheisemme korkeamman minämme silmin.

 

Mikään "alitajuinen" muisto ei siis myöskään vaikuta meihin, ellemme aktivoi tuota muistoa. Jos olet siis jostakin muusta syystä korkeassa tunnetaajuudessa, niin juuri silloin sinun kannattaa pohtia myös lapsuuttasi, sillä korkeassa tunnetilassa kykenet näkemään negatiivisissakin kokemuksissa niiden arvokkuuden luomisprosessin kannalta. Mutta jos tunnetaajuutesi muistelun seurauksena laskee, niin keskitä huomiosi jälleen positiivisiin asioihin tai meditoi. Älä siis koskaan "ruoki" menneisyyden matalia tunnetaajuuksia. Muista, että korkeampi minäsi ei koskaan katso taaksepäin. Sinäkään et siis ole lapsuutesi kokemusten "vanki".

 

Ja kaikilla ei-toivotuilla kokemuksillamme on luomistyössämme aina positiivinen ulottuvuutensa, eli ei-toivottu luo aina toivottua. Eli jos olet kokenut haasteita lapsena, niin olet samalla luonut korkeamman minäsi taajuudelle valtavasti positiivista, siis toivottua. Eli mitä enemmän olet vaikkapa omaa vanhempaasi vihannut, niin sitä enemmän häntä korkeamman minäsi taajuudella rakastat. Ja mitä enemmän olet kokenut syyllisyyttä siitä, että et ole kyennyt auttamamaan itseäsi ja perhettäsi lapsena, niin sitä voimakkaammaksi olet kasvanut - ja samalla olet auttaut universumia laajentumaan, luonut negatiivisten kokemustesi kautta positiivista.

 

Jätä siis mahdollinen "vaikea lapsuutesi" taaksesi, älä enää aktivoi sitä mielessäsi. Vaan salli tunnetaajuutesi kohota ja salli itsellesi kaikki se suunnaton positiivinen potentiaali, toiveet ja unelmat, jotka olet itse itsellesi tunteidesi ja kokemustesi kautta luonut.

Ladataan...

Ladataan...
Sinä Olet Luoja

Kun toivomme jotakin, mutta epäilemme, niin epäilys toteuttaa itseään. Kun toivomme jotakin ja pelkäämme, niin pelko toteuttaa itseään. Mutta kun toivomme ja uskomme ja TIEDÄMME, että toiveemme on olemassa välittömästi, kun toiveemme esitämme, niin myös usko ja tieto toteuttaa itseään. Epäilys ja pelko värähtelevät matalalla taajuudella, usko ja tieto korkealla. Voimme siis tavallaan esittää myös "negatiivisia toiveita", eli toteuttaa elämässämme epäilyksiämme ja pelkojamme, silloin kun olemme matalalla tunnetaajuudella.

 

Mestarillinen luoja olet siis silloin, kun tunnetasolla tiedät, että se mitä toivot, on. Se mitä elämääsi luot, on siis väistämättä ja varmasti "totta". Universumi ja korkeampi minäsi ohjaa sinua joka hetki väsymättä oikeaan suuntan, eli vain sinä itse tunnetaajuuksinesi voit olla manifestaatiosi esteenä tai hidasteena. Manifestaatioiden ajoitus siis ei liity aikaan, nopeuteen tai hitauteen, vaan sinun valmiuteesi vastaanottaa manifestaatio.

 

Kun siis koet toiveesi tunnetasolla samalla tavalla, kuin miten korkeampi tietoisuus, korkeampi minäsi sen tuntee, niin toiveesi voi manifestoitua myös fyysiseen elämääsi.

 

Mitä sitten voimme tehdä, jotta kokisimme luomamme toiveet todeksi tunetasolla? TIETÄISIMME että ne ovat totta? Vastaus on yksinkertainen, mutta rationaaliselle, fyysistä todellisuutta alati havainnoivalle  mielellemme usein vaikea: Meidän tulee lakata havainnoimasta, että toivemme EI ole vielä manifestoitunut. Toisin sanoen: Päästää irti, lakata yrittämästä, sallia, ottaa vastaan. Luottaa universumiin. "Saat sen, mistä luovut."

 

Vaikka sinulla olisi kokemustesi vahvistamia uskomuksia siitä, että toiveesi ei voi toteutua, koska se ei ole toteutunut tähänkään saakka, niin olemalla jonkin aikaa kiinnittämättä huomiota toiveeseesi -ja sen myötä negatiiviseen uskomukseesi- voit ikään kuin de-aktivoida negatiivisen uskomuksesi ja sallia manifestaatiot. Suurin osa ihmiskunnasta manifestoi toiveitaan "vahingossa", eli ei tiedosta oman tunne-elämänsä yhteyttä niihin asioihin, joita he elämäänsä itse luovat. Onnistumiset elämässä yhdistetään usein esim. kovaan työntekoon ja raatamiseen, vaikka todellisuudessa matalasta tunnetaajuudesta käsin tapahtuva uurastus on enemmänkin hidastanut manifestaatioita, kuin nopeuttanut niitä. Inspiroitunut -siis korkeassa tunnetasossa suoritettu  toiminta ja työskentely- sitä vastoin tuntuu aina helpolta, sillä inspiroituneina toteutamme korkeamman minämme meille tarjoama "helppokulkuisinta polkua". Silti nekin meistä, jotka eivät tunne universumin lakia, manifestoivat toivomiaan asioita: Ollessaan aina ajoittain korkeassa tunnetaajuudessa. Mutta yhtä usein he EIVÄT manifestoi hartaimpiakaan toiveitaan, koska eivät ymmärrä, että epäuskoisina ja turhautuneina, eli matalassa tunntaajuudessa, vedämme vetovoiman lain vaikutuksesta puoleemme sitä, mitä emme halua - emme siis sitä, mitä haluamme.

 

Monissa uskonnoissa toiveidemme toteuttamisvastuu on annettu ihmisen ulkopuolisille "jumalille",  mutta tieto "uskon voimasta" on uskontoihin silti useimmiten jäänyt. Mutta esim. ikivanhat uskonnolliset rituaalit, joilla on alun perin pyritty vahvistamaan omaa uskoamme itseemme Luojina, on jo kauan sitten ymmärretty -matalasta tunnetaajuudesta käsin- siten, että rituaaleilla "lepytetään jumalia". Toisin sanoen ne uskonnolliset auktoritetit, jotka ovat itse olleet matalassa tunnetaajuudessa, ovat alkaneet opettaa ihmisiä "kunnioittamaan jumalia", vaikka elämämme ainoa luojajumala olemme me itse. Eli "jumalia" ei tule palvoa, vaan meidän tulee vain tiedostaa oman korkeamman minämme suunnaton ja rajaton suuruus ja voima.

 

Meidän tulee siis ennen muuta rakastaa itseämme, sillä rakastamalla itseämme näemme, koemme ja tiedämme, että universumissa kaikki on yhtä. Rakastamalla itseämme rakastamme siis samalla koko universumia. Myös Raamattuun on jäänyt tämä usein myös hieman väärin ymmärretty lause: "Rakasta lähimmäistäsi kuten itseäsi." Meidän tulee siis rakastaa ennen muuta itseämme, voidaksemme rakastaa myös muita. Voimme siis nähdä universumin ykseyden vain korkeammasta tunnetaajuudesta käsin, olemalla yhtä korkeamman minämme ja korkean tietoisuuden kanssa.

Ladataan...

Pages