Positiivinen tunnetila edeltää aina materiaalisen toiveesi toteutumista – tunne on siis myös aina manifestaatio
Kun puhutaan manifestaatioista, tietoisen luomisen ”tuloksista”, niin useimmat meistä ajattelevat materiaa tai olosuhdetta: Rahaa, tavaraa, ihmissuhdetta, työpaikkaa, kehonsa olemusta tai terveyttä. Ja kun ajattelemme ja toivomme vain tällaisia aistein havaittavia asioita manifestaatioina, niin keskitymmekin itse asiassa niitä toivoessamme niiden puuttumiseen. Jolloin tunnetajuutemme laskee, ja resistanssi eli oman tunnetilamme luoma vastustus estää toivettamme toteutumasta.
Yritämme siis ikään kuin tavoittaa olevan, uskoessamme kuitenkin ei-olevaan. Tavoittelemme ”kuuta taivaalta”, vaikka emme kuitenkaan itse usko voivamme sitä koskaan tavoittaa.
Ongelma ratkeaa, kun lakkaat yrittämästä, päästät irti, luotat universumiin. Eli ymmärrät, että myös positiivinen tunteesi on jo manifestaatio. Ja tuon positiivisen tunteen SYY voi olla aivan mikä tahansa asia elämässäsi.
Sinun ei siis tarvitse tuntea positiivista tunnetta toivomasi tervehtymisesi takia, jos olet sairas. Voit tuntea positiivista tunnetta siksi, että auringonnousu on kaunis.
Sinun ei tarvitse tuntea iloa unelmoimastasi rikkaudesta, jos sinulla ei ole rahaa. Voit tuntea iloa siitä, että kuulet iloista musiikkia.
Sinun ei tarvitse tuntea riemua rakkaudesta, jos olet yksin. Voit tuntea riemua katselemalla lintuja, jotka lentävät vapaina taivaalla.
Ja positiivinen tunne, jota tunnet, on siis avain oveen, jonka takana on materiaalinen toiveesi tai olosuhde, josta haaveilit. Luot siis todellakin ihan koko ajan ajatuksillasi, ja sallit eli manifestoit tunteillasi. Sillä tunnetilasi on AINA manifestaatio!
Jos siis todella vahvasti uskot unelmasi voivan toteutua, niin hehkuta sitä, kuvittele haavettasi, ihaile unelmaasi mielessäsi. Mutta jos olet vain toiveikas, hieman epäilevä, niin ajattele vain sellaisia saavuttamiasi asioita, joihin varmasti jo uskot. Sillä olennaista manifestaatioiden sallimisessa on vain tunnetaajuutesi, ei siis se yksittäinen asia, joka korkean tunnetilasi aiheuttaa.
Älä siis keskity lopputulokseen, vaan positiiviseen tunteeseen. Jos tunnet epätoivoa, niin tunne ensin vihaa ja katkeruutta, ja pyri sen jälkeen tuntemaan toivoa. Mutta jos olet niin korkeassa tunnetilassa, että tunteesi inspiroi sinua ajattelemaan toivomaasi lopputulosta, niin ajattele ja ihastele mielessäsi lopputulosta. Ja sillä hetkellä toiveesi on jo konkreettisesti totta, koska korkea tunnetilasi siis sallii sen olevan totta.
Todella monien ihmisten niin sanotut ”suuret unelmat” ovat toteutuneet hetkellä, jolloin unelmoijalla ei ole enää ”mitään menetettävää”. Hetkellä, jolla hän on lakannut yrittämästä. Kun hän on yrittänyt ja toivonut jo niin kauan, ja niin kiihkeästi, ettei yksinkertaisesti jaksa enää uskoa eikä toivoa. Ja unelma on toteutunut juuri tällä hetkellä siksi, että ainoa asia, joka unelman toteutumisen esti, oli unelmoijan oma negatiivinen tunnetila, joka siis johtui yrittämisestä – ilman uskoa. Eli yrittäminen ja toivominen kasvatti unelmaa koko ajan suuremmaksi, mutta unelmoijan usko vain väheni, koska hän ei uskonut ”näkymättömään unelmaan”, jonka oli luonut korkeamman minänsä taajuudelle, ja joka oli negatiivisten kokemusten myötä kasvanut jo suunnattoman suureksi. Oli ei-toivottu tai vaikea tilanteesi siis kestänyt kuinka kauan tahansa, niin voit silti milloin tahansa päästää irti airoista, eli negatiivisista tunteistasi, ja antaa toiveidesi virran viedä sinua huimaa vauhtia kohti toivettasi.
Sinun ei kuitenkaan tarvitse koskaan kärsiä saavuttaaksesi jotain ”suurta”. Toive luo, ei kärsimys. Kärsimys vain hidastaa toiveidesi toteutumista. Voit siis toivoa ”suuria toiveita” ja sallia ne uskomalla niihin, kärsimättä.
Tietoinen luominen on siis tiedettä, fysiikkaa, ei pelkkää toiveajattelua. Ja juuri siksi sinä olet oman elämäsi Luoja. Sillä sinulla, ja vain sinulla, on mahdollisuus päättää, missä tunnetilassa kulloinkin itse olet.
Portti unelmiisi on auki. Aina.