Toivottomuus, pelko, huoli ja syyllisyys tarkoittaa, että korkempi minäsi on juuri nyt kanssasi täysin eri mieltä
Tietoinen ajatusten keskittäminen, ja tunteiden hallitsemisen harjoitteleminen, herkistää tunnetilojen havaitsemista, ja siksi pienikin negatiivinen tunne tuntuu sinusta tietoisena luojana voimakkaammalta, eli epämiellyttävämmältä, kuin aikaisemmin. Tämä tunnekokemusten voimistuminen johtuu siitä, että toiveidesi virta on kiihtynyt, koska kuljet nyt useimmiten myötävirtaan kohti toiveitasi, ja tällöin myös hetkellinen ajautuminen ”karikoihin” tapahtuu rajummin. Älä ole huolissasi näistä dramaattisista kokemuksista, sillä tietoisena luojana voit nyt havainnoida tunnereaktioitasi ikään kuin niiden ulkopuolelta.
Katsot siis nyt itseäsi, ja omia tunnetilojasi hieman samaan tapaan, kuin uhmaikäisen lapsen rakastava vanhempi katsoo uhmakasta lastaan, eli tuntien myötätuntoa, ja ymmärtäen, että pienen lapsen uhmassa on kyse vain negatiivisesta tunteesta, joka tuntuu oman korkeamman olemuksensa vielä tiedostavasta lapsesta suunnattoman tuskalliselta. Parivuotiaan lapsen ”kaikkivoipaisuuden kokemus” ei siis suinkaan ole jotakin sellaista, mikä vanhempien pitäisi murtaa, opettamalla lapselle ”elämän realiteetteja”, vaan lapsi todella edelleen tiedostaa olevansa ”jumala”. Vanhempien tehtävä on tällaisissa tilanteissa vain pysyä tyyneyden ja ehdottoman rakkauden mielentilassa, ja auttaa lasta olemaan vahingoittamatta itseään ja muita, jolloin uhmakohtaus menee myös nopeasti ohi. Sen sijaan vanhempien hermostuneisuus, arvottomuuden tunne, syyllisyys ja häpeä, pahentaa uhmaa. Vanhemman ei siis tule katsoa lasta myöskään nöyrinä ja uhrautuvaisina, eli omaa itseään ylempänä olentona, vaan YHTÄ suurenmoisena, mittaamattoman arvokkaana, kuin millainen meistä jokainen on. Uhmaikäinen lapsi on siis vanhemmilleen ilkeä vain silloin, jos vanhempi itse kokee arvottomuutta! Emme voi koskaan rakastaa lasta, alentamalla ja halveksimalla itseämme. Vanhemmillahan on vain hieman pidempi kokemus negatiivisten tunteiden kokemisesta (tässä elämässä), kuin lapsella, jolloin vanhemmat voivat opastaa lasta päästämään niistä irti. Oman itsen arvostaminen ja ehdoton rakastaminen mahdollistaa siis sen, että vanhempi rakastaa myös omaa lastaan ilman mitään ehtoja.
Ja aivan samalla tavalla meidän tulisi suhtautua myös rakastettuihimme: Arvostamalla heitä täysin ehdoitta, korkeampina olentoina, jotka ajoittain kokevat negatiivisia tunteita ja kärsimystä, eli ovat ”erossa omasta jumaluudestaan”. Ja siksi myös parisuhteesi voi olla onnellinen vain, jos rakastat täysin ehdoitta myös omaa itseäsi, sillä muita ihmisiä voi rakastaa vain, jos rakastaa itseään! Anna siis rakastetullesi täydellinen vapaus luoda ja toteuttaa omaa elämäänsä, ja olla juuri sellainen, kuin hän itse haluaa olla, yrittämättä kontrolloida hänen tekojaan, päätöksiään, ajatuksiaan, ja tunteitaan. Sillä kun et etsi rakkautta toisesta ihmisestä, vaan pyrit vain yhteyteen oman korkeamman olemuspuolesi kanssa, niin annat myös rakastetullesi vapauden ja mahdollisuuden rakastaa itseään ehdoitta, jolloin vedätte toinen toisianne puoleenne puhtaan rakkauden tunnetilassa.
Onnittele siis itseäsi, jos sinun on yhä vaikeampi sietää negatiivisia tunteitasi, sillä et ole enää niihin turtunut, kuten suurin osa ihmiskunnasta, vaan havaitset tunnetilasi laskun välittömästi, tiedät, mitä tuo tunnetilan lasku tarkoittaa, ja tiedät myös, miten voit itse palauttaa korkean tunnetaajuustilasi, eli resonanssin korkeamman minäsi kanssa, muutamassa sekunnissa.
Suurimman osan aikaa olet kuitenkin tietoisena luojana harmonisessa ja selkeässä tunnetilassa, eli koet onnellisuutta ja elämäniloa, ja voimakasta myötätuntoa ja rakkautta, sekä itseäsi että muita ihmisiä kohtaan. Ja tiedät myös tässä tunnetilassasi sallivasi koko ajan omia toiveitasi, eli vastaanottavasi niiden manifestaatioita, koska purjehdit myötävirtaan. Muista, että myös jokainen positiivinen tunnetilasi ON itsessään manifestaatio. Onnellisuuden tunnehan on elämämme ainoa päämäärä.
Ja tietoisena luojana tiedät ja tiedostat myös vahvasti, että jokainen, kaikkein tuskallisinkin tunnekokemuksesi, kuljettaa sekin sinua lopulta vain voimallisemmin ja nopeammin kohti haluamiasi asioita, koska kokemamme ei-toivottu luo aina toiveen. Ja mitä välittömämmin päästät irti negatiivisesta tunteestasi, kohdistamalla ajatuksesi positiiviseen (emme voi koskaan ajatella negatiivista ja positiivista ajatusta yhtä aikaa!), niin sitä nopeammin myös palaat jälleen selkeyden mielentilaan, ja koet euforista iloa, vapauduttuasi tietoisesti matalista tunnetiloistasi.
Negatiiviset tunteemme ovat siis välttämättömiä siksi, että luomme eli laajennamme todellisuuttamme juuri niiden avulla, ja jos emme kokisi lainkaan ei-toivottua, niin emme myöskään kokisi vapautumista tuosta ei-toivotusta. Onnellisuushan ei ole koskaan mitään muuta, kuin suhteellinen helpotuksen tunne, eli vapautuminen sitä edeltäneestä, hieman negatiivisemmasta tunnetilasta, jonka ei-toivottu ajatuksemme aikaansai. Olemme syntyneet maan päälle juuri siksi, että ennen syntymäämme, korkean tietoisuuden tilassa, tiedämme, kuinka suunnattoman arvokasta todellisuuden luominen fyysistä elämää kokemalla on.
Sillä mitään ei universumissa olisi edes olemassa, ilman laajentumista, ilman manifestoitunutta ajatusta, eli kokemuksen kautta luomista. Kaikki Mikä On, on siis vain ajatus itsestään, värähtelyä, jonka havaitsemme, mutta jota ei ole olemassa, ilman havaitsijaa.
Todellisuuskuvamme siis vaihtuu konkreettisesti toiveidemme kaltaiseksi, kun päästämme irti sellaisista ajatuksista, jotka pitävät meidät kiinni ei-toivotussa todellisuudessa. Uskomuksemme, jotka aikaansaavat kokemuksemme todellisuudestamme, ovat siis aina vain ajatuksia, joita toistuvasti ajattelemme, eli olemme itse luoneet omat uskomuksemme – eli todellisuutemme.
Kaikkein negatiivisimmat tunteet, kuten masennus, toivottomuus, arvottomuus, pelko ja syyllisyys, kertovat siis aina vain siitä, että ollessasi noissa tunnetiloissa koet todellisuutesi täysin päin vastoin, kuin oma korkeampi minäsi, joka kokee tuolla samalla hetkellä todeksi sen fantastisen todellisuuden, jonka olet omilla toiveillasi luonut. Ja myös sinä voit siis milloin tahansa alkaa vastaanottaa tuon korkeamman minäsi todellisuuden kokemuksia, muuttamalla positiivisiksi ne ajatukset, joihin keskityt, jolloin jätät vain huomiotta sen todellisuuden, jota et halua kokea.
Sillä sellainen ei-toivottu asia, johon et kiinnitä huomiota, häviää pois, koska et pidä sitä ”hengissä” ajattelemalla sitä! Olet suunnattoman voimakas luoja, joten kohdistamalla voimasi eli energiasi aina vain sellaisiin asioihin, joita juuri sinä haluat kokea, muuttuu koko elämäsi omien unelmiesi kaltaiseksi. Päästä siis vain irti huolestasi – ja huolesi katoaa.
************************************’
Ilmoittautumisia 1.8.2020 järjestettävään ”korkean tunnetaajuuden kohtaamiseen” Barbaarikartanossa (ratsutila, joka sijaitsee lähellä Porvoota) voi lähettää joko Facebookin Sinä Olet Luoja -sivun kautta, tai ilmoittamalla alustavan kiinnostuksensa tämän blogin kommenttikenttään. Kurssilla käsitellään myös osallistujien omia kysymyksiä, ja tarjolla on herkullista, itämaista kasvisruokaa. Koko päivän hinta on 50 e. Tervetuloa!
