Universumissa vallitsee erilaisuuden harmonia – katso jokaista ihmistä aina korkeamman minäsi silmin
Ihmissuhteisiin, ja esimerkiksi romanttiseen rakkauteen, liittyy usein kärsimystä siksi, että odotamme saavamme rakkautta muilta ihmisiltä, emmekä ymmärrä, että rakkaus voi olla lähtöisin vain meistä itsestämme. Todellista rakkautta on siis vain ja ainoastaan täysin pyyteetön, täysin ehdoton rakkaus, jota tunnemme, kun olemme resonanssissa oman korkeamman minämme kanssa. Eli kun arvostamme itseämme täysin ehdoitta, ja tunnemme ja tiedämme olevamme perusolemukseltamme puhdasta positiivista energiaa, niin näemme myös kaikissa muissa ihmisissä tuon saman täydellisyyden. Siis TÄYSIN riippumatta heidän teoistaan ja tunnetiloistaan. Tuolloin koemme siis olevamme yhtä jokaisen kanssaihmisemme kanssa, eli emme tunne myöskään persoonallisuuden piirteistä tai maailmankatsomuksista johtuvaa erillisyyttä. Jos siis tunnemme joskus negatiivisia tunteita toisia ihmisiä kohtaan, niin kyse on aivan samanlaisesta ”väärästä” tunteesta, kuin millaista tunnemme silloin, kun emme hyväksy jotakin puolta omassa itsessämme, eli kun emme arvosta ja rakasta ehdoitta omaa itseämme, ja usko olevamme täydellisen kaikkivoipia Luojia.
Monien uskontojen ns. pyhissä kirjoituksissa kyllä kerrotaan ehdottomasta rakkaudesta, mutta koska noiden kirjoitusten tulkitsijat eivät läheskään aina ole itse olleet korkeassa tunnetilassa, niin ”pyyteettömän rakkauden” käsite on muuttunut jonkinlaiseksi utopiaksi, jota kenenkään ihmisen ei uskota kykenevän omassa elämässään toteuttamaan. Vain hyvin harva uskova ihminen on USKALTANUT toteuttaa omassa elämässäään täysin pyyteetöntä rakkautta, koska korkean tunnetilan voimaa ja dominanssia universumissa ei ole tunnetasolla ymmärretty, ja koska ajatukseen ehdottomasta rakkaudesta liittyy siis pelko ja epäilys. Eli koska profeetan sanomaa tulkitseva on ollut itse matalassa tunnetilassa, niin hän ei ole voinut itsekään uskoa, että matalassa tunnetilassa oleva ihminen ei yksinkertaisesti kykene vahingoittamaan korkeassa tunnetilassa olevaa siksi, että korkea tunne eli rakkaus sammuttaa aina vihan. Matala ja korkea tunnetila eivät resonoi keskenään, ja korkea tunnetila dominoi aina, koska korkea taajuus on ainoa todellinen voima universumissa. Matalammat tunnetilat ovat vain ”olemista erossa” korkeasta tunnetilasta.
On kyllä esimerkkejä uskovaisista, jotka ovat lähes ”euforisessa tilassa” lähteneet esim. lähetystyöhön alkuasukasheimojen pariin, kertomaan ”vapahtajasta”, mutta koska he eivät ole ymmärtäneet, että myös kaikki nuo alkuasukasheimojen jäsenet ovat perusolemukseltaan korkeampia olentoja, ja luonnonuskonnon harjoittajina aivan yhtä ”oikeassa uskossa”, kuin kuka tahansa lähetyssaarnaajakin, niin heimosoturit ovat saattaneet surmata saarnaajan. Ja tämä on siis mahdollista siksi, että sekä saarnaaja että soturit ovat olleet todellisuudessa samalla tunnetaajuudella, ”sotajalalla” toisiaan vastaan. Mitään ”oikeaa” uskontoa ei ole olemassa, uskonnot ovat aina jossain määrin matalan tunnetaajuuden tulkintoja korkean taajuuden totuudesta, mikä johtuu siis tulkitsijoiden matalista tunnetiloista, ei siis siitä, että totuus ja korkea tietoisuus itsessään ei olisi olemassa.
Moniin uskontoihin on jo niiden historian alussa syntynyt kahtiajako ”messiaiden”, ”profeettojen”, ”jumalien” ja ns. tavallisten kuolevaisten välille. Esimerkiksi kristinuskossa on jo vuosisatoja korostettu ihmisen vajavaisuutta ja syntisyyttä sen sijaan, että olisi kannustettu ihmisiä löytämään ”jumaluuden” omasta itsestään. Ja jos joku ihminen ON löytänyt oman kaikkivoipaisuutensa, niin tällaista ihmistä on syytetty noidaksi, tai jonkinlaiseksi valepukuiseksi ”paholaiseksi”. Koska ns. ”jumala” on haluttu pitää tiukasti erillään ”tavallisista kuolevaisista”. Monet uskonnot ovat muuttunet osittain oman alkuperäisen ja viisaan oppinsa irvikuviksi siis siksi, että on ”halveksittu ja vähätelty ihmistä” (ja myös muuta luomakuntaa), kuvitteellisen ”jumalan” alamaisena, vajavaisena. Koko universumi on ”jumala”, eli puhdasta positiivista energiaa. Kukaan tai mikään ei ole kenenkään tai minkään ylä- tai alapuolella. Kyse on ainoastaan taajuuseroista, joita ilmennämme.
Totuus siis on, että me olemme kaikki perusolemukseltamme korkeamman tietoisuuden ulottuvuus. Erilaisuuden harmonia on universumin olemus, ja siksi meidän ei tule koskaan pyrkiä esimerkiksi ihmissuhteissamme etsimään ”samanlaisuutta”, vaan arvostamaan erilaisuutta, ja erilaisia näkökulmia (karrikoituna esimerkkinä ”miehen”ja ”naisen” näkökulmat). Sillä jokainen meistä on joka tapauksessa omana persoonallisena itsenään täydellisen uniikki, omien toiveidemme, ajatustemme ja tunteidemme luomus. Kontrastin kokeminen, eli kokemus siitä, mitä emme halua, tekee meistä kaikista ainutlaatuisia, sillä luomme itse jokaisena elämämme hetkenä myös oman itsemme, oman persoonamme.
Eli ei ole pelkkää sanahelinää sanoa, että kaikki ihmiset tulee hyväksyä juuri sellaisina, kuin millaisia he ovat, ja arvostamaan heidän ainutlaatuista näkökulmaansa elämään. Suurin osa ihmisistä pelkää ajatella näin, koska pyyteettömän rakkauden absoluuttista voimaa ei siis täysin ymmärretä, eli suurin osa ihmiskunnasta uskoo, että ”pahaa pitää vastustaa”, jotta paha, eli negatiiviset tunteet ja teot, eivät saisi valtaa. Totuus kuitenkin on, että vihaa ei voi koskaan eliminoida vihalla, eikä pahaa saada poistettua vastustamalla pahaa. Sillä se, mitä vastustamme, niin sitä tulee aina vetovoiman lain vaikutuksesta todellisuuteemme lisää.
Me kaikki ihmiset, täysin riippumatta teoistamme, olemme mittaamattoman arvokkaita ja täydellisiä sieluja.Ja jos katsot ketä tahansa ihmistä oman korkeamman minäsi silmin, niin myös tuo toinen ihminen voi ilmentää korkeampaa tietoisuutta, eli ”jumaluutta” omassa itsessään. Eli tästä siis johtuu, että korkea tunne eli rakkaus on universumissa aina täysin dominoiva voima.
Arvosta siis myös vaikkapa rikollista, joka on negatiivisissa tunnetiloissaan tehnyt asioita, jotka ovat saaneet hänet valitsemaan haastavan polun, jossa hän on kokenut poikkeuksellisen paljon ei-toivottua eli resistanssia. Hän on siis omilla negatiivisilla tunteillaan ”antanut vangita itsensä”, ”rankaissut itse itseään”. Kukaan toinen ihminen ei voi koskaan tuomita meitä, ellemme me itse tuomitse itseämme, muut ihmiset ovat vain meidän kanssaluojiamme, ja reagoivat meidän omiin tunnetaajuuksiimme. Ja kokiessaan kontrastia tuo rikollinen on toiveillaan luonut oman korkeamman minänsä taajuuteen valtavasti myös positiivista, eli hän on auttanut universumia muuttumaan ”paremmmaksi”, ”toivotun kaltaiseksi”.
Jos siis olet kanssakäymisessä kenen tahansa toisen ihmisen kanssa, niin älä koskaan keskity negatiivisessa tunnetilassa asioihin, jotka teitä erottavat, vaan keskity positiivisessa tunnetilassa eli arvostaen asioihin, jotka teitä yhdistävät. Sillä kuka tahansa toinen ihminen ilmentää vaikutuspiirissäsi omaa korkeampaa itsään, mikäli sinäkin teet niin. Eli sinun ei tarvitse koskaan kärsiä ihmissuhdeongelmista, jos tunnet aitoa pyyteetöntä rakkautta toista ihmistä kohtaan. Eikä sinun tarvitse koskaan surra esimerkiksi ihmissuhteen päättymisen takia, jos olet resonanssissa oman korkeamman minäsi kanssa, sillä korkeassa tunnetilassa ollessasi et koskaan joudu ”luopumaan” esimerkiksi rakkaudesta, vaan olet aina vain menossa ”kohti rakkautta”, koska rakkaus lähtee vain sinusta itsestäsi, eikä siis ole millään tavalla riippuvainen muiden ihmisten sinua kohtaan tuntemista rakkauden – tai vihan – tunteista.
Rakkaus ei siis voi koskaan kuolla, vaan voimme vain itse olla ajoittain matalassa tunnetilassa, jossa emme itse tunne rakkautta. Myöskään ihmissuhteemme eivät koskaan ”pääty”, sillä jos olemme jonkun ihmisen kanssa joskus yhdessä eläneet, niin olemme olleet toinen toistemme kanssaluojia, ja siis luoneet todella paljon yhteistä toiveillamme . Eli pyri aina myös tuntemaan suurta arvostusta ja myötätuntoa myös entisiä kumppaneitasi tai ystäviäsi kohtaan, vaikka ette enää olisikaan toistenne kanssa tekemisissä, ja vaikka välillänne olisi joskus menneisyydessä tapahtunut ”välirikko”. Sillä arvostamalla heitä omassa mielessäsi, ja tuntemalla myötätuntoa ilman mitään ehtoja, annat myös kanssaihmisillesi mahdollisuuden vapautua helpommin omista negatiivisista tunteistaan sinua kohtaan, eli ”negatiivisten tunteiden pato” välillänne pääsee murtumaan – siis energiatasolla, sinun ei tarvitse edes kohdata noita ihmisiä konkreettisesti.
Älä tunne myöskään syyllisyyttä, katumusta ja häpeää omien tekojesi takia, vaan hyväksy kaikki, mitä menneisyydessä on tapahtunut, vaikka olisit ”polttanut siltoja takanasi”, sillä korkeampi minäsi ei koskaan katso taaksepäin. Et ole koskaan tehnyt ketään kohtaan mitään peruuttamattomasti väärää – eikä niin ole tehnyt myöskään kukaan muu sinua kohtaan. Teemme asioita elämässämme ainoastaan johtuen tunnetiloistamme, ja myös johtuen niiden ihmisten tunnetiloista, jotka ovat tekojemme kohteina.
Rakasta siis ”vihollistasi”täydestä sydämestäsi, sillä hän on aina sinun itsesi peilikuva. Ja arvosta sitä, että koska tuo toinen ihminen on saanut sinut tuntemaan negatiivisia tunteita, niin sinä olet puolestasi noilla tunteillasi luonut valtavasti positiivista, jonka voit nyt lunastaa omaan elämääsi.
Anna siis puhtaan positiivisen energian vapauttaa sinut negatiivisista tunteistasi ja tunnemuistoistasi, ja voit toteuttaa kaikki unelmasi ilman, että itse olet omien unelmiesi esteenä.