Älä tuijota nykyisyyttäsi, nykyisyytesi on jo menneisyyttä – toiveesi ovat todellinen nykyhetki

Aina, kun olet negatiivisessa tunnetilassa, otat myös vastaan eli manifestoit  ”luomuksiasi”, mutta ne ovat siis negatiivisen tunnetilan luomuksiasi, ”ei-toivottua”. Et siis ole koskaan elämäsi aikana hetkeäkään pysähtyneessä tilassa, ”seisova vesi”, sinusta vain tuntuu negatiivisessa tunnetilassasi siltä, koska luot joka hetki samaa – siis ei-toivottua.

Tämän totuuden ymmärtäminen on tärkein avain tietoisessa luomisessa, eli siis luottamus siihen, että koko ajan sekä luot että SALLIT jotakin uutta – vaikka se olisi  negatiivistakin, omien toiveidesi vastaista todellisuutta.

Sinulla on siis todellakin kirjaimellisesti ja konkreettisesti joka ikinen hetki toivoa, ja myös mahdollisuus muuttaa oma todellisuutesi omien toiveidesi mukaiseksi. Negatiivisessa tunnetilassa sinusta ei tunnu siltä, vaan sinusta tuntuu, kuin olisit jonkun mystisen ”jumalan” tai ”kohtalon” talutusnuorassa, mutta tämä johtuu siis vain omasta negatiivisesta tunnetilastasi. Olet siis virittänyt itsesi ”ei-toivotun kanavalle”, vaikka olisit aivan yhtä hyvin voinut valita ”toiveidesi kanavan”. Tilanne on samanlainen, kuin jos käyttäisit sähkövatkainta ilman sähkövirtaa. Eli jos kieltäydyt  laittamasta pistotulppaa pistorasiaan, niin joudut tekemään sähkölle, eli korkealle värähtelytaajuudelle  kuuluvan työn itse, jolloin elämästäsi tulee uuvuttavaa ja turhauttavaa.

Ja mitä enemmän olet YRITTÄNYT ratkaista ongelmiasi negatiivisissa tunnetiloissa, niin sitä enemmän olet alkanut uskoa myös siihen, että mitään toivoa paremmasta ei olekaan. Uskosi toivottomuuteen on siis vahvistunut, vaikka luomisprosessi on joka ikinen hetki ollut käynnissä, ja joka ikinen hetki sinulla on ollut mahdollisuus myös valita korkea tunnetila, eli toiveidesi sallimisen tila.

Muista aina, että et ole koskaan yksin, yksinäisyyden tunteesi johtuu vain siitä, että et ole korkeassa tunnetilassa, jolloin et tiedosta korkeamman minäsi läsnäoloa, et  tunne itseäsi ”kokonaiseksi”. Korkeampi minäsi on siis OMA perusolemuksesi, ei sinun itsesi ulkopuolella oleva jumalolento, ei myöskään ”henkiopas” eikä ”enkeli” siinä mielessä, että se olisi erillinen muusta korkeasta tietoisuustasosta. Me ihmiset vain kuvittelemme korkean tietoisuuden inhimillistettyinä hahmoina, samantyyppisinä, erillisinä olentoina, kuin millaisina näemme myös itsemme, ja tästä johtuu siis myös monien ihmisten kuvitteellinen näkemys ”persoonallisesta jumalasta”. Korkeampi minäsi ei ole erillinen suhteessa korkean tietoisuuden energiavirtaan, eli olet korkeamman minäsi kautta yhteydessä myös koko ihmiskunnan, ja kaikkien koskaan eläneiden ihmisten korkeimpaan.

Nykytodellisuutesi on siis AINA menneisyyttä, ja vain pysymällä negatiivisessa tunnetilassa mahdollistat ei-toivotun nykytodellisuutesi jämähtämisen paikoilleen, sillä sallit siis joka hetki samaa, kuin mitä sallit edellisinäkin hetkinä. Jos uskot, että mikään ei onnistu, niin mikään ei onnistu. Jos uskot, että mikään ei muutu, niin mikään ei muutu. Jos uskot, että edistymisesi toiveidesi suhteen  on hidasta ja hankalaa, niin se on hidasta ja hankalaa. Jos uskot että pahoja asioita tapahuu, niin pahoja asioita tapahtuu. Muuta siis uskomuksesi, ja tee tätä muutostyötä aina, kun olet korkeassa tunnetilassa. Voit esimerkiksi nopeuttaa mitä tahansa prosessia elämässäsi keskittämällä ajatuksesi toiveeseesi silloin, kun tunnetilasi on korkea!

Mutta jos olet matalassa tunnetilassa, ja keskität ajatuksesi toiveeseesi, niin toiveesi toeutuminen päin vastoin hidastuu. Ajattele siis negatiivisessa tunnetilassa ollessasi toivettasi vain yleisesti, tai ajattele aivan muita asioita.

Samalla kuitenkin myös jokainen negatiivinen ajatuksesi luo positiivista, eli toiveidesi virta kiihtyy kiihtymistään – emme siis koskaan koe , tunne tai ajattele mitään ”turhaan”. Ja kun toiveidesi virta on tarpeeksi voimakas, niin käännyt lähes väkisin myötävirtaan, jolloin ”päästät irti airoista”, koska et jaksa enää taistella vastavirtaan, eli pysyä negatiivisessa tunnetilassa. Ja samalla  hetkellä, hetkellä jolloin vihdoin luovut taistelusta,  ”saat mistä luovut”. Eli jos toiveesi on tarpeeksi voimakas, niin edes oma vankkumaton epäuskosi ei voi estää toivettasi lopulta toteutumasta. Jos sinulla on hyvin voimakas mieli ja tahto, niin voit kyllä taistella niin sinnikkäästi virtausta vastaan, että ratkaisusta, joka vihdoin mahdollistaa toiveesi toteutumisen,  tulee virran voimakkuuden takia inhimillisesti katsoen ”dramaattinen” . Mutta dramaattinenkin ratkaisu on silti aina askel oikeaan suuntaan: ”Paise tuottaa kipua, mutta paiseen puhkeamisen jälkeen kipu hellittää.”

Ihmiskunnallehan on tyypillistä olla niin huolissaan ja murheissaan, vihaisia ja pelokkaita, että vasta hyvin traagiset tapahtumat saavat useimmat ihmiset vihdoin luopumaan vastustuksesta, ja sallimaan itselleen huolettomuuden ja elämänilon. Tällaisia dramaattisia tapahtumia ovat kaikki vakavat sairaudet, katastrofit  (tulipalot, maanjäristykset, tulvat, liikenneonnettomuudet), sodat ja muu väkivalta, läheisten kuolema, avioerot – ja myös itsemurhat. Ne ovat siis kaikki omia, tai itsemme ja kanssalluojiemme yhteisiä manifestaatioita. Ja ne mahdollistavat siis toiveidesi toteutumisen, vaikka et dramaattisella tapahtumahetkellä itse niin uskokaan. Epäuskosi johtuu kuitenkin vain siitä, että tunnetilasi on ”onnettomuuden” tapahtuessa matala, jolloin et näe ratkaisua, jonka näennäinen  vastoinkäyminen on jo luonut, vaan tuijotat vastoinkäymistä, tuijotat jalkoihisi, et horisonttiin. Eli joka ikinen ”ongelma” on kirjaimellisesti aina ratkaisun avain. Sinun tulee vain luopua negatiivisesta tunnetilastasi, ei siis suinkaan ongelmasi avulla luomastasi ratkaisusta!

Tätä totuutta kuvastavat sanonnat: ”Pimeintä on aina ennen aamunkoittoa”, ja ”ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin”.  Paradoksaalisti siis  todella suuret, ja näennäisesti ”toivottomat ja mahdottomat” ongelmat ovat aina kaikkein arvokkaimpia aarteitasi, sillä ne luovat suurimmat toiveesi, ja pakottavat sinut lopulta luottamaan elämään ja korkeampaan minääsi, koska kaikki yrityksesi niiden ratkaisemiseksi – siis negatiivisesta tunnetilasta käsin  – ovat turhia .

Eli muista aina, että voit valita joka ikinen hetki myös helpomman polun, eli sinun ei missään tapauksessa ole koskaan pakko vastustaa toiveitasi ”viimeiseen asti”!

Korkeampi minäsi näkee siis joka hetki ratkaisun, ja sinäkin voit ”nähdä ratkaisun todeksi”, jos vain luotat ja uskot, ja pysyt korkeassa, huolettomuuden tunnetilassa. Olet siis luomistyösi jo tehnyt, sinun ei tarvitse enää jatkaa pyytämistä ja kysymistä. Ja jos  koet positiivisissa tunnetiloissakin vielä  negatiivisia kokemuksia, niin ne ovat vain ”täsmentäviä kysymyksiä”, eli korkeampi minäsi haluaa tarkentaa, mitä TODELLA elämältä haluat, ja muovaa tulevaa, toiveidesi manifestaatiota, yhä täydellisemmäksi.

Vahvista uskoasi seuraavanlaisilla lauseilla: ”Luotan siihen, että korkeampi minäni on kanssani ja minussa joka hetki. Luotan siihen, että toiveeni on jo luotu. Luotan siihen,että kaikki järjestyy aina. Luotan siihen, että elämä kantaa aina. Kaikesta, mitä koen, seuraa aina lopulta hyvää. Kun seuraan inspiraatiotani, niin seuraan korkeamman minäni ohjausta. Minun ei tarvitse yrittää mitään, mikä tuntuu epämiellyttävältä, vaan voin pysähtyä, ja odottaa inspiroitunutta ohjausta korkeammalta minältäni. Huolen, voimattomuuden, toivottomuuden ja rajallisuuden tunteeni ovat kaikki negatiivisten tunnetilojeni luomusta ja harhaa. Epävarmuuteni ja kärsimättömyyteni kertoo siitä, että en ole resonanssissa korkeamman minäni kanssa, vaan menen ”asioiden edelle”, en salli asioiden  tapahtua synkroniassa, täsmälleen oikealla hetkellä. Jos joku ajatus tuntuu minusta epämiellyttävältä, niin voin aina kohdistaa ajatukseni aivan muihin asioihin. Tällöin negatiivinen ajatukseni ei saa enää voimaa vetovoiman laista. Korkeampi minäni ei koskaan tuijota kontrastia ja ongelmia, vaan korkeampi minäni katsoo ja näkee aina luomani ratkaisun.”

Älä siis koskaan tähyä kauas tulevaisuuteen kärsimättömänä, sillä nykyhetkessäsi on aina avain tulevaan. Jos siis valitset juuri nyt korkean tunnetilan, ilon ja huolettomuuden, niin myös tulevat hetkesi ovat iloisia ja huolettomia, eli kuljet toiveidesi virrassa myötävirtaan, ilman taistelua.

Ja muista myös aina, että kaikki muut ihmiset ympärilläsi peilaavat aina SINUN tunnetilojasi. Eli älä koskaan keskity negatiivisessa tunnetilassa siihen, mitä pahaa tai negatiivista muut ihmiset sinusta ajattelevat, sillä heidän tehtävänsä on aina vain kertoa kanssaluojinasi sinulle, että sinun  OMA tunnetilasi on juuri nyt negatiivinen. Älä siis koskaan tunne murhetta toisten ihmisten mielipiteiden takia, vaan päinvastoin kiitä heitä siitä, että he näyttävät sinulle sinun oman negatiivisen tunnetilasi, jolloin havahdut kohottamaan tunnetilaasi.

Ihmiset, jotka saavat siis sinut tuntemaan kaikkein negatiivisimpia tunnetiloja, ovat kaikkein tärkeimpiä auttajiasi. Vastaa siis heidän negatiivisuuteensa puhtaalla, pyyteettömllä rakkaudella. Sillä tuntemalla ehdotonta rakkautta negatiivisia ihmisiä kohtaan mahdollistat sekä omien toiveidesi toeutumisen, että autat omalla esimerkilläsi, ja korkealla tunnetilallasi, myös muita ihmisiä kohottamaan heidän omaa tunnetilaansa.

Korkeassa tunnetilassa olevana olet aina vaikutusvaltaisempi, kuin yksikään negatiivisessa tunnetilassa oleva kanssaihmisesi. Puhdas rakkaus sammuttaa siis aina vihan, ja puhdas rakkaus tekee maailmastasi kirjaimellisesti paratiisin ja nirvanan.