Elämme fyysisessä maailmassa – materia ei ole ”paha” vaan henkisen tärkeä ulottuvuus

Ns. henkisen polun seuraajat usein vähättelevät, jopa halveksivat kaikkea materiaa. Moni meistä jopa ajattelee, että emme voi henkistyä hylkäämätttä materiaalista, fyysistä.

 

Fyysisessä maailmassamme kuitenkin materiaaliset asiat, manifestaatiot, ovat olennainen osa elämää, universumin laajentumisen mekanismia. Vaikka elämiemme välitilassa, silloin kun emme ole fyysisessä elämässä inkarnoituneina olemmekin ”henki ilman materiaa”, ja vaikka suurin osa meistä, korkein olemuksemme on koko ajan korkeassa taajuudessa – niin osa meistä on kuitenkin fyysistä. Ja meillä on oikeus, suorastaan velvollisuus nauttia fyysisyydestämme, materiasta. Sillä jos emme nauti fyysisestä elämästämme emme myöskään manifestoi – ja universumi ei laajene siten, kuin on tarkoitettu.

 

Fyysinen maailmamme on siis henkisen olevaisuutemme tärkeä ulottuvuus. Emme voi korkealla taajuudella kokea mitään sellaista, jota voimme kokea fyysisessä maailmassa, koska korkealla taajuudella ei ole kontrastia, matalaa taajuutta. Korkealla taajuudella ei siis voi tapahtua universumin laajentumista kontrastin kautta.

 

Materia ja fyysinen elämä ei siis ole ”paha”, eikä henkinen, spirituaalinen ole ”hyvä”. Henkinen ja fyysinen ovat vain olevaisuuden erilaisia ulottuvuuksia, ilmentymiä. Mutta meidän tulee silti aina muistaa, että sisimmässämme olemme korkeampia olentoja. Se, miksi moniin uskontoihin on jäänyt käsitys materiaalisen maailman ”pahuudesta” johtuu siitä, että ihmiset ovat kaikkina aikoina unohtaneet henkisen olevaisuutensa ja keskittyneet fyysiseen elämään – tiedostamatta, että henkinen minämme on tarkoitettu aina ohjaamaan fyysistä minäämme. Ja siksi aina aika ajoin meitä on muistutettu siitä, mitä todella olemme: korkeampia olentoja. Koska uskonnot ovat kuitenkin pääosin matalasta taajuudesta johdettuja instituutioita, niin tämä ikuinen totuus henkisyydestämme on käänetty materiaalisen elämän ”huonommuudeksi” suhteessa henkiseen elämään.

 

Materia on siis henkisen ulottuvuus. Universumissa molemmat ovat samalla tavalla korvaamattoman arvokkaita. Ja fyysisinä olentoina me olemme oman elämämme Luojia.