Epäonnistumiset ovat tärkeitä tienviittoja matkalla unelmiemme elämään

Jos haluamme jotakin tapahtuvaksi ja se ei tapahdukaan, niin on syytä olla iloinen ja luottavainen. Asiat joita me haluamme eivät nimittäin aina ole meille hyväksi. Tai luulemme haluavamme jotain, mutta meille on tarjolla jotakin paljon parempaa. Emme vain vielä näe sitä. Siksi on tärkeää luottaa univesumin ja korkeamman minän ohjaukseen, aina.

 

Me itsekin näemme usein vasta jälkeen päin, että hartasti toivomamme asia joka ei toteutunut, ei olisikaan ollut meille hyväksi. Aika antaa perspektiiviä asioille: kun olemme myrskyn silmäsä pelkäämme ja takerrumme, kun myrsky on laantunut näyttää maailma taas aivan erilaiselta.

On aina viisasta antaa myrskyn ensin laantua, rauhoittua, olla luottavainen – tehdä vasta sitten johtopäätökset.

 

Korkeampi minämme näkee polkumme ja mihin se johtaa, sananmukaisesti korkeammalta ja laajemmasta perspektiivistä. Korkeampi minämme näkee, mitä olemme toivoneet ja mitä tulemme manifestoimaan, mikäli sallimme sen. Korkeamman minämme kuva tulevaisuudestamme on upeampi ja runsaampi, kuin mitä ikinä kykenisimme mielikuvituksessamme kuvittelemaan. Meidän tulee vain luottaa ja antaa kaiken tapahtua, pakottamatta ja helposti. Oikeaan aikaan. Universumissa on täydellinen järjestys: niin kuin taivaankappaleet kiertävät harmoniassa toinen toisiaan, niin myös meidän ihmisten elämä on tarkoitetu olevan harmonista. Jos niin haluamme.

 

Mutta jos yritämme liikaa tai väkisin, olemme huolissamme ja väsyneitä, epäilemme onnistumisen mahdollisuuksia ja pelkäämme tulevaa: silloin matka kohti manifestaatiota hidastuu. Se saattaa jopa pysähtyä kokonaan. Kunnes jälleen nostamme värähtelyämme masennuksesta, vihasta, turhautumisesta toivoon, uskoon ja tietoon. Kaikki onnistuu aina, on vain uskottava siihen, että näin käy.

 

Jos sinulla on tunne, etä ”mikään ei onnistu” ja pelkäät tulevaa, niin yritä ajatella jotakin aivan muuta kuin huoltesi kohdetta. Työnnä hetkeksi ”pää pensaaseen” kuten sanotaan, hengiä, luovuta huolesi universumille. Ajattele asioita, joita arvostat, kirjoita niitä paperille, yritä tuntea edes hetken ajan iloa siitä, että maaperä allasi on vakaa, aurinko nousi tänäkin aamuna – ilman että sinä henkilökohtaisesti olit ollut huolissasi nouseeko se!

 

Muista, että me kaikki luomakunnassa -ihmiset, eläimet ja kasvit- olemme toinen toistemme kanssaluojia. Universumin nerokas ”verkosto”, uskomaton viisaus huolehtii siitä, että kaikki kääntyy lopulta aina parhain päin. Älä siis ole huolissasi, jos joku muu saa jotakin, mitä sinä olisit halunnut. Se mitä luulit haluavasi ei ollut tarkoitetu sinulle. Sinulle on varattu jtain paljon parempaa, sellaista joka sopii sinun polkuusi, josta juuri sinä saat täyttymyksen ja ilon.

 

Joskus käy niin, että me siirrymme pois fyysiseltä tasolta, ennen kuin annamme itsellemme luvan nauttia unemistamme, kaikesta, jota olemme toivoneet. Mutta kaikki on edelleenkin juuri niin kuin pitääkin: Kun olemme palanneet kotiin, Lähteeseen, sinne missä korkeampi minämme on saamme kokea todeksi kaiken mitä olemme toivoneet. Meillä ei siis koskaan ole mitään hätää. Kaikki on hyvin.Aina.

 

Sitten synnymme jälleen uudelleen tähän fyysiseen maailmaan, innokkaina luomaan jälleen uutta, laajentamaan universumia. Sillä ilman meidän elämäämme täällä, ilman meidän kokemiamme haasteita ja saavutuksia universumi ei laajentuisi. Me olemme siis mittaamattoman arvokkaita tässä prosessissa. Ikuisen luomisen prosessissa. Me olemme kaikki luojia.