Jokainen epäonnistuminen sisältää onnistumisen – ei-toivottu jalostaa aina toivottua
Kun hyväksyt menneisyydessä tapahtuneet ei-toivotut asiat, muutat samalla myös menneisyyttäsi. Se, miten koit meneisyydessä jonkin asian tai tapahtuman, oli nimittäin joka tapauksessa vain oma, silloisen tunnetason havaintosi, ei siis mitään absoluuttisesti todellista. Kun siis suhtautumisesi eli näkökulmasi kokemaasi asiaan muuttuu, muuttuu samalla myös menneisyytesi kokemus.
Jos esim. menneisyydessäsi ostit lainarahalla arvokkaan auton, jonka uskoit voivasi maksaa, koska sinulla oli tuolloin työtä, mutta myöhemmin menetitkin työsi, ja sinulle jäi velkaa, niin velkaantumisesi oli sinulle siis ei-toivottu tapahtuma. Koska et alun alkaenkaan halunnut velkaantua, ja elämäsi oli työttömänä ja velkaisena vaikeaa, niin vetovoiman laki veti puoleesi lisää velkaa – ja lisää ei-toivottuja kokemuksia.
Ja itse asiassa negatiivinen tapahtumaketju oli alkanut jo paljon aiemmin, kuin hetkellä, jolloin teit velkasopimuksen. Olit jo valmiiksi tunnetilassa, jossa koit rahan puutetta. Korkeampi minäsi tiedosti jo velkakirjan allekirjoitushetkellä, että ei ollut ”oikea aika” tehdä velkaa, koska tunnetilasi oli jo pidempään ollut matala, ja matala tunnetilasi tulisi johtamaan myös työpaikkasi menetykseen. Mutta koska kiihkeästi halusit tuntea itsesi ”arvokkaaksi” hankkimalla unelmiesi auton, päätit ottaa velkaa, vaikka tunnetasolla tiesitkin, että velan ottaminen johtaa ongelmiin. Matalassa tunnetaajuudessa tekemäsi ratkaisu ei siis ollut korkeamman minäsi nspiroima, vaan matalan tunnetaajuuden ”impulssi”- toiveajattelua, ei sisäiseen tietoon perustuva. Ja vetovoiman laki aiheuttaa sen, että matalassa tunnetaajuudessa tehty ratkaisu johtaa aina matalan tunnetaajuuden kokemuksiin jatkossakin – KUNNES hyväksyt vihdoin sinulle paljon kärsimystä aiheuttaneen päätöksesi, ja arvostat sen seurauksena tapahtuneita ei-toivottuja kokemuksiasi aidosti, eli kykenet näkemään ei-toivotuissa kokemuksissa niiden arvokkuuden.
Emme siis todellisuudessa koskaan tee mitään väärin, kaikki mitä elämässämme koemme, on aina universumin näkökulmasta arvokasta.
Myös monet ihmissuhteet ovat syntyneet vastaavanlaisessa, matalan tunnetaajuuden tilassa: Jos olet pitkään kokenut yksinäisyyttä, ja olet matalassa tunnetaajuudessa, niin kohtaat ihmisiä, jotka ovat kanssasi samassa, matalassa tunnetaajuudessa. Koska olet valmis tekemään lähes mitä tahansa, jotta et olisi enää yksinäinen, niin solmit ihmissuhteen kanssasi samassa matalassa tunnetaajuudessa olevan kanssaluojasi kanssa. Suhteen alussa teidän molempien tunnetaajuus saattaa olla korkea, sillä olette löytäneet toinen toisistanne ”hengenheimolaisen”, eli resonoitte toinen toistenne matalan tunnetaajuuden tunteiden kanssa. Korkea tunnetaajuus taas johtuu aina vain siitä, että olette molemmat yhteydessä OMAAN korkeampaan minäänne. ”Rakkauden” tunne ei siis koskaan liity kumppaniisi, vaan kertoo ainoastaan resonanssista oman korkamman minäsi kanssa. Ja toki löydätte toisistanne myös arvokkaita puolia, katsoessanne siis toinen toisianne korkeamman minänne silmin, sillä korkeassa tunnetilassa näette toisissanne vain puhtaan positiivisen energian, ette matalan taajuuden tunnemuistoja. Mutta suhteen ”liima” on siis tässä tapauksessa matalampien tunnetaajuuksien kokemus. Ja kun suhde etenee, niin alatte katsoa toisianne yhä enemmän matalasta tunnetaajuudesta käsin, ellette kykene tuntemaan pyyteetöntä rakkautta toisianne kohtaan. Ja vetovoiman laki vetää puoleenne yhä enemmän matalien tunnemuistojenne kanssa samassa taajuudessa värähteleviä kokemuksia. Se, mikä teitä molempia siis yhdisti, eli ei-toivotut kokemukset menneisyydessänne ja suhteen solmimishetkellä, muuttuu siis yhä enemmän suhteenne ”teemaksi”. Kaikki yhdessä kokemanne ei-toivottu luo suhteenne aikana toiveita, jotka jossain vaiheessa kulminoituvat tilanteeseen, jossa ”tyytymättömyyden polku” on päätepisteessään.
Ja suhde loppuu paradoksaalisti hetkellä, jossa koette molemmat – syystä tai toisesta – korkean taajuuden tunteita. Te molemmat olette siis ei-toivotun kautta toivoneet jo pitkään muutosta, ja juuri kun olette hetken onnellisia yhdessä, niin sallitte vihdoin muutoksen eli toiveidenne manifestaation, toiveidenne portti aukeaa – ja te eroatte. Olitte siis toinen toistenne kanssaluojina luoneet eronne jo kauan sitten, mutta teidän molempien matala tunnetaajuus piti teitä edelleen yhdessä. Ja vasta korkea tunnetaajuus mahdollisti sydämenne toiveen – eli eron – toteutumisen.
Mutta kaikki ei-toivotut kokemuksemme ovat siis luoneet aina toivottua, eli siksi jokainen ”epäonnistunut” ihmissuhde tai muu epämiellyttävä elämänkokemus ovat aina luoneet positiivista pääomaa, jonka voimme lunastaa itsellemme arvostamalla kokemuksiamme aidosti, näkemällä niiden arvokkuuden universumin laajentumisen näkökulmasta.
Käy siis tietoisesti läpi negatiivisten kokemustesi, esimerkiksi velkasi, luomia ”kultaisia reunuksia”: Velka on luonut korkeamman minäsi taajuudelle suunnattomat rikkaudet. Vähäiset rahavarat ovat inspiroineet sinua tekemään itse herkullisia ruokia, viettämään aikaa luonnossa ja eläinten parissa, tai löytämään aarteita kirpputoreilta. Koska rahan vähyys on rajoittanut matkustelua, shoppailua ja juhlimista, sinulla on ollut aikaa keskittyä oman sisäisen viisautesi – eli universumin totuuden – löytämiseen. Todellinen sydämesi toive on siis tässä elämässä ollut syntyminen ”uudelleen” tietoisena luojana. Ahdistusta aiheuttaneet ihmissuhteet, materiaaliset ongelmat ja arvottomuuden kokemuksesi ovat olleet vain välineitä sisäisen viisautesi löytämiseen.
Kaikki ns. epäonnistumiset ovat siis aina onnistumisia, eli ne selkiyttävät sitä, mitä elämältä todella haluat. Eli ollessasi korkeassa tunnetaajuudessa korkeampi minäsi usein ohjaa sinut kokemaan lisää ongelmia, jotta toiveesi tarkentuu vielä täydellisemmäksi. ”Itku pitkästä ilosta” ei siis ole rangaistus ilostasi, vaan korkeamman minäsi hienosäätöä sinun parhaaksesi. Ja se, että koet ongelmia juuri ollessasi iloinen, johtuu siis siitä, että korkeassa tunnetajuudessa sallit menneisyyden ”paiseiden” puhjeta, mikä on siis ainoa tie niiden paranemiseen.
Etsi siis kaikista menneisyydessä kokemistasi ei-toivotuista kokemuksistasi tietoisesti asioita, joita pidät arvokkaina, oli kyse sitten velasta, näennäisesti epäonnistuneesta ihmissuhteesta, tai tavalla tai toisella traumaattisesta kokemuksesta. Aito arvostuksesi ”puhdistaa” ja neutraloi negatiiviset kokemuksesi, ja lakkaat vetämästä puoleesi matalan tunnetaajuuden kokemuksia noilla elämänalueilla. Kuin taikaiskusta pääset eroon veloistasi, törmäät korkeassa tunnetaajuudessa oleviin ihmisiin kaikkialla, etkä enää muistakaan menneisyydessä kokemiasi traumoja.
Negatiivisten kokemustesi jalostamana olet siis syntynyt uudeksi, laajentuneeksi itseksesi. Myös kokemasi elämänilo on nyt kärsimystesi ansiosta monin verroin suurempaa!