Kaikissa olosuhteissa voit kokea toivottua ja ei toivottua – se, mihin keskityt tunnetasolla määrittelee tunnetaajuutesi

Kuvittele olevasi menossa lomamatkalle vieraaseen maahan. Olet odottanut lomaasi pitkään, olet innoissasi pakannut matkalaukkuasi, ihastellut kauniita kuvia hotellistasi, sinulla on hauskaa lentokoneessa matkakumppanisi kanssa. Tunnelma on rento ja iloinen, kaikki sujuu hyvin. Vaikka bussimatka hotellille on pitkä, niin nautit joka hetkestä, koska maisemat ovat sinulle uusia ja mielenkiintoisia. Päästyäsi lomakohteeseen sinua odottaa kohtelias henkilökunta, siisti huone ja ihana merinäköala parvekkeelta. Lomasi on siis alkanut hyvin, jokainen lomapäivä tuntuu kestävän ”pitkään”, koska koet koko ajan uusia, innostavia ja nautinnollisia asioita. Jokainen päivä on hieman erilainen, osallistut retkiin ja illallisille. Päivisin otat aurinkoa ja snorklaat, iltaisin shoppailet, kävelet rantakadulla, aistit ravintoloista kantautuvat herkulliset tuoksut, näet paljon iloisia ihmisiä, menet tanssimaan. Myöhään yöllä nukahdat tyytyväisenä, koska tiedät, että aamulla sinua odottaa hotellin runsas ja herkullinen aamiainen aamuauringon paisteessa terassiravintolassa, ja että pääset aamiaisen jälkeen ihanalle veneretkelle. Lomasi kestää vain viikon, mutta kun se on loppumassa, olet jo innoissasi palaamassa kotiin, koska lomasi täytti kaikki odotuksesi, koit paljon uusia asioita ja olet ostanut upeita tuliaisia kotiväelle. Olet saanut kotoa myös iloisia ja jännittäviä uutisia, jotka nostavat mielialaasi entisestään.

 

Kaikki nämä positiiviset tunteet olet kokenut, koska olet sallinut ne itsellesi. Ja koska olet ollut lomasi aikana korkeassa tunnetaajuudessa, niin kokemuksesi on ollut myönteinen. Mutta jos olisit matkalle lähtiessäsi kuullut ikäviä uutisia tai olisit ollut muusta syystä masentunut, niin lomasi olisi saattanut olla aivan erilainen. Olisit matalan tunnetaajuutesi seurauksena keskittänyt huomiosi lomakohteessasi oleviin epäkohtiin, olisit ehkä kohdannut epäystävällisiä ihmisiä tai sinulle olisi saattanut sattua joku onnettomuus. Vetovoiman laki tarjoaa sinulle aina kokemuksia, jotka ovat samalla taajuudella, kuin missä itse kulloinkin olet.

 

Tai jos olisit valinnut kolmen viikon matkan yhden viikon matkan sijasta, niin olisit ensimmäisen viikon jälkeen ehkä jo hieman kyllästynyt rantaelämään, toisen viikon jälkeen olisit jo käynyt kaikilla retkilläkin, ja kolmannella viikolla olisit kokenut jo loman ”arkipäiväistyvän”. Olisit alkanut tarkkailla yhä enemmän hotellihenkilökunnan välisiä ristiriitoja, olisit ehkä keskustellut tarjoilijan kanssa hänen pienestä palkastaan, lomasi alussa runsaalta tuntunut aamiaisbuffet olisi alkanut jo hieman kyllästyttää, koska olet jo ehtinyt maistaa kaikkia niitä kymmeniä erilaisia kakkulaatujakin. Kun olisit nähnyt, kuinka uusia turistiryhmiä tulee hotellille edelleen joka päivä, niin olisit katsonut hieman ihmetellen heidän innostustaan, olethan jo ”nähnyt ja kokenut kaiken” mitä tässä lomakohteessa voi kokea. Lomasi ollessa loppumassa olisit kuullut kotoa jonkin huolestuttavan uutisen ja olisit jo kärsimättömästi odottanut kotiinpääsyä.

 

Ensimmäisessä esimerkissä sinun oli helpompaa sallia itsellesi korkea tunnetaajuus, koska olit innostunut ja inspiroitunut lomasi alusta sen loppuun saakka, ja vetovoiman laki auttoi sinua ylläpitämään korkeaa taajuuttasi ja keskittymään positiivisiin asioihin. Kyse ei siis ollut siitä, että lomakohteesi olisi ollut millään tavalla erilainen lyhyellä lomallasi, vaan sinä keskitit ajatukseesi ja tunteesi positiivisiin asioihin, jolloin korkea taajuutesi säilyi. Olisit voinut nauttia myös kolmen viikon lomastasi yhtä paljon, jos et olisi sallinut tunnetaajuutesi laskevan, eli olisit ikävystymisen sijasta keskittänyt huomiosi edelleen positiivisiin asioihin. Silloin universumi olisi tarjonut sinulle jatkuvasti lisää ilonaiheita myös pidemmällä lomallasi.

 

Elämän ”arkipäiväistyminen” on siis aina oma valintamme, voimme myös tietoisesti positiivisiin asioihin fokusoimalla tehdä elämästämme jatkuvan iloisen juhlan, tasaisen harmaan arkipäivän sijasta. Vastoinkäymiset kuuluvat elämäämme sen oleellisena osana, mutta meillä on mahdollisuus suhtautua vastoinkäymisiinkin joko positiivisesti tai negatiivisesti: Joko elämäämme ohjaavina, onneen ja iloon johtavina tarpeellisina tienviittoina – tai turhaa kärsimystä aiheuttavina rangaistuksina. Jokaisesta kokemastamme negatiivisesta kokemuksesta seuraa aina jotakin hyvää, sillä se mitä emme halua luo aina korkeamman minämme taajuudelle sellaista, jota haluamme.

 

Meidän kaikkien elämä on aina vain sarja kokemuksia, jotka koemme joko positiivisiksi tai negatiivisiksi sen mukaan, millä tunnetaajuudella kulloinkin olemme. Materiaalisesti tai sosiaalisesti menestyneinkään ihminen ei siis ole koskaan ”absoluuttisesti onnellisempi”, kuin vähemmän menestynyt, vaan jokaisen meistä ”onni” on jokaisena elämämme hetkenä  suhteellista – ja aina oma luomuksemme. Älä siis koskaan vertaa omaa onnellisuuttasi toisten ihmisten oletettuun onnellisuuteen, sillä oletuksesi on luultavasti paitsi väärä (myös ulkoisesti menestyneet ihmiset saattavat kokea voimakkaita negatiivisia tunteita) niin täysin epäolennainen ”tieto” ajatellen sinun omaa tunnetaajuuttasi. Voit kyllä inspiroitua toisen ihmisen menestyksestä, mutta älä koskaan ole kenellekään kateellinen tai katkera.

 

Elämä on parhaimmillaan matka ilosta iloon. Ja muista, että sinä itse olet oman ilosi Luoja.