Kaikki, minkä koet todellisuudeksi, on olemassa vain siksi, että sinä havaitset sen

Moni tietoinen luojakin pohtii usein, että miten manifestoiminen, eli ajatusten materialisoiminen, on oikeastaan mahdollista, sillä esimerkiksi esineethän ovat useimmiten ihmisten valmistamia. Ne eivät siis ole ”pudonneet taivaasta”. Monen meistä on hyvin vaikea käsittää, että todellisuus on vain unta, ja että jonkin asian ”todeksi kokeminen”  johtuu vain siitä, että olemme niin taitavia havaitsemaan todellisuuttamme aisteillamme, ja uskomaan tuohon todellisuuteen.

Kaikki, mitä koemme ”todeksi”, on siis kuitenkin vain illuusiota, jonka havaitsemme, aivan samalla tavalla, kuin nähdessämme ”todentuntuisen unen” koemme , että tuo uni tosiaan on totta. Unethan kertovat tunnetiloistamme, ja kuvittavat niitä.

Jos emme havaitse aisteillamme jotakin asiaa, niin sitä ei myöskään  ole meille ”olemassa”. Tämän ymmärtää konkreettisesti, kun ajattelee ääniaaltoa: Jos emme havaitse ääniaaltoa, niin myöskään ääntä ei ole meille lainkaan olemassa. Eli emme kuule ääntä.  Ja myös kaikki silmillämme havaitsemammme, hajuaistillamme haistamamme, tuntoaistilla tuntemamme, ja makuaistilla maistamamme, ovat samanlaisia tulkintoja värähtelystä, joka tapahtuu tietyllä taajuudella. Ja jos emme vastaanota tuota värähtelyä aisteillamme, niin emme myöskään koe aistimustamme todellisuudeksi, eli sitä ”ei ole meille olemassa”.

Kun me vaikkapa toivomme jotakin tietynlaista tavaraa itsellemme, niin samalla hetkellä, kun sitä toivomme, se on jo olemassa, siis ideatasolla. Ja tämä johtuu siitä, että myös toiveemme eli ajatuksemme oli valmis manifestaatio. Me siis vastaanotimme tietyllä tunnetaajuudella ajatuksen, joka oli tuo toive. Esim. toive omasta lapsesta on ensin ajatus, idea lapsesta, ja tietyn ”kypsymisajan” jälkeen lapsi on valmis syntymään fyysiseen todellisuuteemme. Ideana tuo lapsi oli kuitenkin ”valmis” jo heti ajatellessamme sitä ensimmäisen kerran.

Monet esineet ovat usein jo olemassa toivoessamme niitä, me siis vastaanotamme tiedon eli idean tietystä esineestä mieleemme, ja inspiroidumme siksi toivomaan tuota esinettä. Ja jos sallimme itsellemme toiveemme, niin universumi löytää korkean tunnetilamme ansiosta helpoimman polun, jota pitkin juuri tuollainen esine voi päästä luoksemme.  Universumin ”datamäärä” on suunnaton, ja siksi toivoessamme jotakin asiaa korkeassa tunnetilassa mieleemme suorastaan tulvii erilaisia vaihtoehtoja, joista sitten voimme valita mieleisemme. Eli tuossa valintaprosessissakin olemme täydellisen vapaita, eli omilla tunnetiloillamme me erittäin tarkasti ja täsmällisesti ilmoitamme universumille, mitä tarkalleen ottaen haluamme, ja mitä emme halua. Emme itse näe korkeamman minämme ”toivevarastoa”, joten emme voi itsekään tietoisesti tiedostaa, mitä kaikkea olemme elämämme, ja  edellisten elämiemme aikana toivoneet. Ja tästä syystä unelmamme vaikuttavat toteutuessaan usein ”vielä paljon upeammilta, kuin mistä olemme uskaltaneet itse edes uneksia”.  Ymmärrämme siis yleensä vasta jälkeen päin, että se mitä vastaanotimme, oli todellakin täsmällisesti manifestoitunut, omien toveidemme luomus, siis eräänlainen  kokonaistaideteos, toiveidemme täyttymys. Olimme siis korkeamman minämme taajuudella laajentuneet toiveidemme seurauksena, ja toteutunut toiveemme ”täytti tuon laajentuman” meissä, ja siksi tunsimme suurta mielihyvää. Esimerkiksi kokiessamme rakastumisen tunteen –  ollessamme jo valmiiksi korkeassa tunnetilassa  -koemme tästä syystä hyvin voimakkaan euforian ja täyttymyksen tunteen, kohdatessamme siis kanssamme samalla värähtelytaajuudella olevan henkilön.

Yksittäiset toiveemme ovat siis kuin keiton raaka-aineita ja mausteita, joista vasta YHDESSÄ, ja juuri oikein annosteltuina,  muodostuu herkullinen keitto.

Todellisuuden illuusioon uskominen on mahdollista siksi, että me ihmiset emme ole erillisiä sieluja, vaan kaikki samaa henkeä. Eli todellisuus, maailma ympärillämme,  on myös yhteinen, kollektiivinen  uskomuksemme, ja ollessamme matalammissa tunnetiloissa uskomme samaan todellisuuteen, kuin mihin muutkin ihmiset ympärillämme uskovat. Mutta samaan aikaan emme tietoisesti havaitse, että olemme tekemisisssä vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kanssamme samalla taajuudella. Ja jos lähellämme on matalammalla taajuudella olevia ihmisiä, kuin millä taajuudella itse olemme, niin meidän on sovitettava oma tunnetaajuutemme noiden muiden ihmisten matalaan taajuuteen, tai heidän on ilmennettävä meidän seurassamme omaa korkeampaa taajuuttaan, muuten emme voi olla kanssakäymisessä toistemme kanssa.

Ääriesimerkkinä on pariskunta, jossa toisen puolison tunnetaajuus on kohonnut voimakkaasti, ja se myös pysyy vakaasti korkeana – esim. meditaatioharjoitusten seurauksena –  kun taas   toinen osapuoli  pysyy pääosin hyvin matalassa taajuudessa. Universumin järjestämä ”helpoin polku” tilanteen harmonisoimiseksi on tavalla tai toisella erottaa nämä puolisot toisistaan, koska heidän taajuustilansa eivät siis ole yhteismitalliset, eli suhteen  osapuolet eivät vedä toinen toisiaan puoleensa . Tällöin toinen osapuoli voi saada hyvin voimakkaan inspiraation ”karata” tilanteesta, tai hän kokee fyysisen kuoleman (jolloin hänen tunnetilansa siis kohoaa välittömästi). Nämä eri tunneaajuuksilla olevat sielut siis pyrkivät yhteisestä sopimuksesta harmoniaan keskenään – eli heidän molempien korkeammat minät siis pyrkivät keskinäiseen harmoniaan. Matalammassa tunnetilassa olevalla on myös mahdollisuus sallia oman tunnetilansa kohoaminen, ja kumppanin tuntema ehdoton rakkaus auttaa häntä siinä, mutta jos hän ei tätä kohoamista salli, niin noiden kahden ihmisen ero on väistämätön.

Vetovoiman laki ei siis mahdollista eri tunnetaajuuksissa olevien ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Saatat esimerkiksi olla jopa samassa huoeessa jonkun tuttavasi kanssa havaitsematta häntä, jos taajuuksienne ero on suuri. Tai vastaavasti saatat löytää jonkun samalla taajuudella kanssasi olevan ihmisen miljoonakaupungista, vaikka ”todennäköisyys” kohtaamisellenne on erittäin pieni. Todennäköisyyslaskentakin perustuu nimittäin vain uskomuksiimme, ei mihinkään ”yleiseen todennäköisyyteen tai lainalaisuuteen”.

Korkeassa tunnetilassa oleva parisuhteen osapuoli  voi myös laskea omaa tunnetaajuuttaan, matalammassa taajuustilassa olevan tasolle, jolloin liitto jatkuu, ja molemmat tuntevat edelleen negatiivisia tunteita toisiaan kohtaan, eli kokevat erillisyysharhaa. Negatiiviset tunteet voivat siis olla samalla tavalla ihmissuhteen ”liima”, kuin ehdoton rakkauskin, valitsemme aina täysin vapaasti itse omat tunnetaajuutemme, ja tuohon taajuuteen sopivat ”tanssipartnerit”. Mutta jokainen negatiivinen tunne on toisaalta myös yhä edelleen laajentanut korkeassa tunnetilassa ueammin olevaa osapuolta, joten hän ei lopulta enää  pysty laskeutumaan puolisonsa taajuuksiin, koska se on jo liian tuskallista, siis juuri laajentumisen vuoksi. Eikä tietoisen luojan polulta ole paluuta, eli  voimakkaasti laajentunut on matalammissa taajuuksissa jo aivan liian kaukana todellisesta itsestään, ja kokee hyvin voimakasta ”sielun kipua” myös fyysisesti.  Eli laajentunut ei voi ”kutistua”, ”valaistunut ei voi peruuttaa takaisin pimeään”.

Kaikki, mitä elämässämme koemme, on siis aina vain illuusiota, ja omien havaintojemme tulos. Ns. tyhjyyttä ei kuitenkaan ole olemassa, koska me keskitymme aisteillamme havaitsemaan aina jotakin. Universumissa on olemassa myös loputon määrä muita ulottuvuuksia, eli dimensioita, mutta niiden tavoittelu ja tutkiminen ei ole tässä elämässä mielekästä, koska emme hallitse edes tätä nykyistä todellisuuttamme, vaan luomme ja sallimme asioita itsellemme usein sattumanvaraisesti, eli emme hallitse omia tunnetilojamme ja taajuuksiamme tietoisesti.

Harjoittelemalla tietoisesti mielenhallintaa voit kuitenkin oppia hallitsemaan myös useimpia manifestaatioitasi, ja siten kokemaan elämän mahdollisimman mielekkäänä. Elämämme ainoa tarkoitus on kokea onnellisuutta, ja onnellisuus ei ole koskaan mitään muuta, kuin onnellisuuden tunne. Ja siksi  kyky tietoisesti ylläpitää korkeaa tunnetilaa on elämäsi tärkein ja arvokkain taito.

Sillä sinä olet oman elämäsi täysin vapaa, ja kaikkivoipa Luoja. Tavoittele siis aina korkeaa tunnetilaa, ja iloitse vapaudestasi.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *