Kaikki toiveemme toteutuvat aina, helpoimman mahdollisen polun kautta

Jos  olet elämässäsi yrittänyt ja haaveillut paljon, mutta kaikki toiveesi eivät ole toteutuneet, niin sinun voi olla vaikea uskoa vetovoiman lain ehdottomuuteen. Siis siihen, että kaikki toiveesi toteutuvat  todellakin aina, poikkeuksetta, tavalla tai toisella, ennemmin ta myöhemmin.

Epäuskosi aiheuttaja liittyy sanaan ”yrittää”. Olet siis pyrkinyt päämäärääsi, mutta et läheskään aina oman korkeamman minäsi opastusta seuraten, vaan yrittämällä itse viedä ikään kuin väkisin ”pallon maaliin”. Itse haluamallasi tavalla ja aikataululla. Mutta koska sinulla ei ole kokonaisnäkemystä kaikista muista toiveistasi – tämä laajempi näkemys on vain korkeammalla minälläsi – niin kun yrität pakottaa yksittäistä toivettasi toteutumaan juuri haluamallasi tavalla, niin rikot universumin lakia vastaan.

Universumin laki, vetovoiman laki, saa aikaan sen, että kaikki toiveemme toteutuvat, ja ne toteutuvat aina helpoimman mahdollisen polun kautta. Samaan tapaan, kuin vesi löytää aina uomansa, suoran tai mutkikkaan, niin myös sinun esittämäsi toiveet löytävät aina uomansa, joka ei sekään suinkaan aina ole  viivasuora (ns. välitön manifestaatio). Ja tähän on syynä se, että vastustat usein itse omilla negatiivisilla tunteillasi omaa toivettasi.

Eli jos oma tunnetaajuutesi on matala – tunnet kärsimätömyyttä, turhautumista, kateutta, vihaa, pelkoa, epäuskoa, arvottomuutta – niin vaikka toiveesi voisi toteutua millä hetkellä hyvänsä, niin se ei kuitenkaan toteudu, koska olet siis itse matalammalla taajuudella kuin toiveesi. Eli ”helpoin mahdollinen polku” kulkeekin negatiivisten manifestaatioiden kautta! Sillä negatiiviset tunteesi vetävät puoleesi negatiivisia asioita ja tapahtumia. Mutta siitä huolimatta olet edelleen koko ajan matkalla kohti alkuperäistä toivettasi, sillä korkeampi minäsi ei koskaan luovuta, vaan johdattaa sinua aina kohti todellista toivettasi.

Muutama esimerkki:

Olet koko elämäsi ajan unelmoinut löytäväsi ”sielunkumppanin”, ihmisen, jota rakastat, ja joka rakastaa sinua, ja jonka kanssa tunnette suurta yhteenkuuluvuutta, olette ”samalla taajuudella”. Olet solminut useita ihmissuhteita, mutta ollut malttamaton, etkä ole kuunnellut aina oman korkeamman minäsi opastusta, vaan olet kovasti halunnut ja YRITTÄNYT rakastua, sen sijaan, että olisit sallinut ja ottanut vastaan rakkauden. Eli monet ihmissuhteesi ovat alkaneet tilanteessa, jossa itse et ole vielä ”valmis”, vaan taajuutesi on tuon yrittämisen ja haluamisen takia ollut matala. Ja myös valitsemasi kumppanin tunnetaajuus on ollut suhteen alkaessa samalla, matalalla taajuudella. Monesti ihmissuhteet alkavat esimerkiksi siten, että nainen on iässä, jossa hän haluaa synnyttää lapsia, ja pelkää tulevansa pian ”liian vanhaksi”synnyttämään. Tällöin toive lapsista toteutuu helpoimman mahdollisen polun kautta  –  eli nainen löytää kumppanin, joka voi olla jotakin aivan muuta, kuin hänen toiveidensa täyttymys, sillä se todellinen toive on lasten synnyttäminen. Rakkaus sinänsähän on aina vain oma sisäinen tunteemme, eli voimme kokea rakkautta ketä tahansa toista ihmistä kohtaan, sillä tuntemamme rakkaus on meissä, me emme saa sitä keneltäkään muulta. Ja yhtä nopeasti voimme lakata tuntemasta rakkautta, ja vaihtaa rakkauden vaikkapa vihan tunteesen. Eli rakkaus ei ole koskaan asia, jota saamme toisilta ihmisiltä, vaan rakkaus on tunne, jota tunnemme – tai emme tunne – aina itse.

Lapsuudessamme omilta vanhemmiltamme oppimamme tunnereaktiot vaikuttavat aina ihmissuhteisiimme aikuisena, eli jos olet oppinut lapsena vaikkapa tuntemaan syyllisyyttä, niin vetovoiman laki vetää puoleesi jatkuvasti kumppaneita, jotka syyttävät sinua – mutta vain niin kauan, kun sinä itse tunnet syyllisyyttä. Ja jopa sellainen ihminen, joka ei ole koskaan aiemmin ollut syyllistävä luonteeltaan,  alkaa sinun seurassasi keksiä syyllistämisen aiheita, koska sinä siis negatiivisilla tunteillasi ”toivot” ja manifestoit niitä.

Jos lapsuudenkodissasi oppimasi tunnereaktio taas on pelko, niin rakastut ihmisiin, jotka aiheuttavat sinussa pelkoa. Eli uhri ja väkivallantekijä ovat aina samalla tunnetaajuudella. Jos lakkaat pelkäämästä, niin myös pelon syy – eli vaikkapa väkivalta – loppuu.

Jos siis itse tunnet usein positiivisia tunteita ja rakkautta, niin voit ihan konkreettisesti ”rakastaa pahan ihmisen hyväksi”, mutta syy, miksi tällainen kumppanin muuttaminen ”paremmaksi” ihmiseksi harvoin onnistuu, on siinä, että suhteen molemmat osapuolet ovat todellisuudessa enimmäkseen matalassa tunnetaajuudessa: Alkoholisti ei hallitse itse omia tunteitaan, vaan alkoholi hallitsee hänen tunnetaajuuksiaan. Ja alkoholistin puoliso puolestaan on vetänyt puoleensa tunne-elämältään epävakaan puolison, koska on itsekin tunne-elämältään epävakaa, ja tuntee usein syyllisyyttä, pelkoa tai katkeruutta. Ja nämä tunteet ja toimintamallit on usein peritty omilta vanhemmilta, eli kyse  on tunnemuistoista, jotka aktivoituvat uudelleen ja uudelleen läpi elämän, vetovoiman lain vaikutuksesta.

Jos sinulla on paljon rahahuolia, eli koet rahan puutteen takia usein pelkoa, niin  luot koko ajan lisää rahaa korkeamman minäsi taajuudelle. Mutta koska tunnetaajuutesi on huoltesi takia pääosin negatiivinen, niin ”helpoin mahdollinen polku” kohti vaurastumista kulkee näennäisesti aivan ”väärään”suuntaan, eli taloudelliset ongelmasi vain jatkuvat ja pahenevat. Vasta siinä vaiheessa, kun uskallat vihdoin päästää irti  pelon ja ahdistuksen tunteistasi, eli  et enää pelkää, vaan luovutat rahaongelmasi universumin hoidettaviksi, niin helpoin mahdollinen polku alkaakin kulkea myötävirtaan. Ja raha alkaa virrata luoksesi. Ja mitä enemmän olet pelännyt, ja siis toivonut lisää rahaa, niin sitä enemmän rikkauksia olet  luonut korkeamman minäsi taajuudelle. Sillä jokainen toiveesi on aina ollut olemassa välittömästi, kun olet toiveesi esittänyt.

Samalla tavalla myös sairastamme tai olemme terveitä sen mukaan, pelkäämmekö sairautta, vai uskommeko terveyteen. Eli helpoin mahdollinen polku kohti terveyttä voi olla vakava sairaus. Ja  esimerkiksi terveellisen ruokavalion löytäminen voi olla nopea tie paranemiseen, mutta todellinen syy paranemiseen ei ole terveellinen ruokavalio, vaan oma uskomme paranemiseemme. Voimme kyllä inspiroitua korkeamman minämme neuvosta syödä terveellisesti, jolloin meille tulee fyysisesti parempi olo, ja tunnetilamme  nousee. Mutta jos emme vastaavasti pelkää epäterveellisen ruokavalion sairastuttavan meitä, niin pysymme terveenä myös ”roskaruualla”.  Uskomustemme voima on siis  todella suuri, koska luomme aina sen, mihin itse tunnetasolla uskomme!

Ns. ihmeparantumiset perustuvat siis puhtaasti uskoon, ja korkeaan tunnetaajuuteen. Samasta syystä plasebolääke parantaa, ja nosebo”lääke” sairastuttaa, eli jos uskomme syöneemme yliannostuksen unilääkkeitä tai myrkkyä, vaikka näin ei olisi tapahtunutkaan, niin voimme jopa kuolla.

Fyysinen kuolema on itsessään aina vapauttava kokemus, eli siksi kuolema on myös usein ”helpoin mahdollinen polku”, joka vapauttaa meidät negatiivisista tunteistamme. Tästä syystä moni kroonisesti masentunut ihminen saattaa olla juuri vähän ennen kuolemaansa poikkeuksellisen iloinen, ja hänen ilonsa siis lopulta mahdollistaa vapautuksen masennuksesta, eli fyysisen kuoleman.

Oli elämäntilanteesi siis juuri nyt millainen tahansa, niin valitse  aina se TODELLINEN helpoin mahdollinen polku, eli  korkea tunnetila. Luota universumiin, luota vetovoiman lakiin. Nykyhetkesi on menneisyyttä, eikä sillä ole tulevaisuutesi kannalta mitään merkitystä. Voimasi on aina tässä hetkessä.

Sinä Olet Luoja.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *