Kun tunnet mitä tahansa negatiivisia tunteita, niin et arvosta itseäsi
Aina, kun syytät, paheksut, halveksit tai vihaat muita ihmisiä, niin tunnet näitä samoja tunteita todellisuudessa itseäsi kohtaan. Negatiiviset tunnetilamme vain synnyttävät harhan erillisyydestämme, ja siksi muiden ihmisten syyttäminen kohottaa tunnetilaasi, jos tunnet syyllisyyttä itse, eli ”syyttäminen helpottaa syyllisyydentuntoisen oloa”. Negatiivinen tunteesi kertoo siis POIKKEUKSETTA vain siitä, että olet itse erossa omasta korkeammasta minästäsi, eli rakkaudesta. Negatiivinen tunteesi ei siis kerro mitään siitä toisesta henkilöstä, jota kohtaan tunnet negatiivisia tunteita! Sillä korkeampi minäsi rakastaa tuota toista ihmistä – ja myös sinua – aina täydellisesti ja ehdottomasti.
Älä kuitenkaan jatka tätä negatiivisten tunteiden kierrettä syyttämällä itseäsi siitä, että syytät muita, ja tunnet vihaa, sillä syyllisyyden ja syyttämisen noidankehä vain jatkuu, jos et pyri pääsemään negatiivisista tunnetiloistasi korkeampiin tunnetaajuuksiin. Hyvin moni ihminen ikään kuin sahaa edestakaisin masennuksen ja arvottomuudentunteen, syyllisyyden ja syyttämisen, ja katkeruuden ja vihan välillä. Vaikka katkeruudesta ja muiden ihmisten halveksimisesta on jo hyvin lyhyt matka turhautumisen tunnetilaan, ja turhautumisen jälkeen voit jo tuntea toiveikkuutta, ja toiveikkuuden jälkeen uskoa parempaan, sekä iloa. Ja kun tunnet puhdasta iloa ja jopa euforiaa (jota tuntevat usein esim. pienet lapset), niin olet jo resonanssissa korkeamman minäsi kanssa, ja tuolloin TIEDÄT, että me ihmiset emme ole erillisiä, eikä kukaan meistä ole perusolemukseltaan koskaan ”paha”, vaan puhdasta rakkautta, puhdasta positiivista energiaa.
Voit myös olla hyvin positiivisessa tunnetilassa, kun yhtäkkiä kohtaat tilanteen, joka saa sinut ”pois tolaltaan”, eli tunnetilasi laskee äkisti. Tällaisten tilanteiden tarkoituksena ei ole ”universumin kosto”, eli ”itku pitkästä ilosta”, ikään kuin ilossasi olisi ollut jotakin tuomittavaa – päin vastoin. Vaan tällaisten tilanteiden tarkoitus on puhdistaa vanhoja tunnemuistoja, jotka ovat sinussa, mutta jotka eivät ole olleet aktivoituneina. Korkea tunnetilasi kuitenkin mahdollistaa tällaisten tunnemuistojen neutraloinnin, ja saattamisen ”pois päiväjärjestyksestä”, ja siksi siis törmäämme yllättäviin ongelmiin usein juuri silloin, kun olemme hyvällä mielellä. Sillä korkeampi minämme tietää aina, mitkä kokemukset, ja niiden aikaansaamat tunnemuistot, ovat jääneet käsittelemättä, eli joita emme ole vielä kyenneet katsomaan ”korkeamman minämme silmin”, toisin sanoen näkemään ongelmiemme luomaa positiivista puolta. Jokaisella elämämme aikana kokemallamme ongelmalla on nimittäin aina positiivinen ulottuvuus, sillä jokainen ongelma luo aina välittömästi positiivista korkeampaan tietoisuustasoon, samalla hetkellä, kun tunnemme tuon negatiivisen tunteen. Ja korkeassa tunnetilassa kykenemme siis näkemään tämän positiivisen arvon.
Ja tällöin negatiivinen tunnemuistomme haihtuu pois, eikä se voi enää aktivoitua uudelleen.
Eli konkreettisesti: Kokemamme ahdistus rahapulasta luo aina toiveen rahasta, ja voimme lunastaa tuon rahan konkreettisesi, kun olemme korkeassa tunnetilassa, eikä meillä ole enää negatiivisia uskomuksia suhteessa rahan saamiseen. Toisin sanoen: Emme ole koko ajan huolissamme rahan riittävyydestä, vaan päästämme huolestamme irti, jolloin emme aktivoi mielessämme rahan puutetta. Ja tällöin toivomamme rahavirta kääntyy siis kohti meitä, koska oma tunnetilamme on kohonnut.
Hyvin monella meistä on negatiivisia tunnemuistoja, jotka saavat meidät tuntemaan syyllisyyttä. Usein tällainen oman itsen syyttely on alkanut jo lapsuudessa, mutta itsesyytökset ovat vain lisääntyneet, jos olemme myöhemmin aikuisina tehneet jollekin toiselle ihmiselle jotakin konkreettista pahaa, olleet esimerkiksi väkivaltaisia, pettäneet tai olleet muulla tavoin epärehellisiä tai epäoikeudenmukaisia. Negatiivisten tekojemme kohde ei välttämättä edes muista tekoamme, mutta jos itse kannamme syyllisyyttä tuollaisesta teosta, niin syyllisyytemme aktivoituu hyvin helposti aina, kun teemme elämässämme jonkin ”virheen”. Ja tällöin vedämme myös vetovoiman lain vaikutuksesta puoleemme ihmisiä, jotka myös tuntevat syyllisyyttä, ja syyttävät itseään. Eli olemme noiden kanssaluojiemme kanssa kirjaimellisesti samalla taajuudella, ja syyttelemme toinen toisiamme. Syyllisyys heijastuu myös kaikille muille elämänalueille, eli saatamme hankkia itsellemme velkaa, saatamme jäädä työttömiksi, ja tuntea sen vuoksi arvottomuutta, saatamme tuntea mustasukkaisuutta, tai saatamme itse pettää toista ihmistä.
Hyvin monet varakkaat ihmiset tuntevat syyllisyyttä myös siitä, että he ovat varakkaita. Ja tällöin tuo varakkuuskaan ei tee heitä onnellisiksi, koska syyllisyys siis laskee heidän tunnetilaansa. Alkoholistin lapset saattavat tuntea syyllisyyttä siitä, että heidän toinen vanhempansa kärsi, ja tunsi puolestaan itse syyllisyyttä puolisonsa juopottelusta. Eli nuo lapset saattavat tuntea syyllisyyttä siitä, että eivät ”olleet tarpeeksi hyviä ja arvokkaita”, jotta heidän vanhempansa olisi lopettanut juopottelun. Voimme siis kokea syyllisyyttä lähes mistä tahansa asiasta, jos olemme syyllisyyden tunnetaajuudella, sillä tuossa tunnetilassa ”kanavoimme” syyllisyydeaiheita ihmiskunnan loputtomasta syyllisyydentunteiden virrasta, koska taajuustilamme on siis syyllisyyden värähtelytaajuus.
Ja kaikki tämä johtuu siitä, että syytämme itseämme jo valmiiksi, joten itsesyytöksemme tunnetaajuus vetää puoleemme asioita ja kokemuksia, jotka saavat itsesyytöksemme jatkumaan. Syyllisyyskierteen alkusyy on arvottomuuden tunne, eli tunnetila, jossa olemme hyvin kaukana omasta perusolemuksestamme, joka on puhdasta rakkautta.
Pääset siis kuitenkin helposti eroon syyllisyydestä, jos tyhjennät meditoimalla ajatusmelun mielestäsi säännöllisesti, jolloin tunnetaajuutesi kohoaa automaattisesti, ja taajuutesi kohoaa myös yleisesti, ja pääset puhdistamaan negatiivisia tunnemuistojasi. Voit myös arvostaa itseäsi ja läheisiäsi tietoisesti, kirjoittamalla paperille kaikkia sellaisia asioita, joita omassa elämässäsi arvostat: Terveyttä, kotia, perheenjäseniäsi, ystäviäsi ja tuttaviasi, ruokaa, työtä, esineitä ja lemmikkieläimiä, luontoa ympärilläsi, liikennevälineitä ja niiden suomaa vapautta, lahjakkuuttasi ja taitojasi, myötätuntoasi ja apuasi muita kohtaan, planeettojen vakaata liikettä linnunradalla, kaunista musiikkia, eli mitä tahansa asiaa, jota arvostat vilpittömästi. Älä siis YRITÄ arvostaa sellaisia asioita, joiden suhteen tunnet epäonnistuneesi, sillä sellaisten asioiden ajatteleminn aktivoi usein vain negatiiviset tunnemuistosi, eli ”hartaan toiveesi puuttumisen”.
Mutta kun olet jo vakaammin korkeassa tunnetilassa, niin voit vähitellen kokeilla arvostaa myös epäonnistuneita parisuhteitasi, suurimpia epäonnistumisia ja pettymyksiä kouluaikoina tai työssäsi, tai pahoja tekojasi, jotka ovat saaneet sinut joskus tuntemaan hyvin voimakasta häpeää. Tunnetilasi kyllä kertoo näitä asioita ajatellessasi, oletko jo vapautunut syyllisyydestäsi niiden suhteen, eli ymmärrätkö jo, että emme koskaan tee mitään ”pahaa” mistään muusta syystä, kuin siksi, että olemme itse tekomme hetkellä negatiivisessa tunnetilassa. Jos tunnetilasi pysyy korkeana, ja näet epäonnistumisiesi arvokkuuden, eli varjon sijasta valon, niin olet vapaa!
Syyllisyydestä vapautuminen on siis suunnattoman arvokas asia koko elämäsi kannalta, sillä syyllisyydentunteesta vapautuminen mahdollistaa onnistumisen ja ilon millä tahansa elämänalueella.
Muista, että sin olet aina ja ikuisesti täydellinen sielu, korkeamman tietoisuuden ulottuvuus, eikä korkeampi minäsi lakkaa koskaan, eikä mistään syystä, rakastamasta sinua.