Luomisen tunnetaajuus -kevytsydämisyys- on niin helposti saavutettavissa, että suurin osa meistä yrittää aivan liikaa
Oman elämämme luomisen vaikeus on sen helppoudessa. Oman sielumme mittaamattoman arvokkuuden ja kaikkivoipaisuuden syvällinen ymmärtäminen ja hyväksyminen on avain todelliseen tietoiseen luomiseen. Sillä ollessamme matalassa tunnetaajuudessa emme TUNNE itseämme arvokkaiksi. Ja vaikka korkeassa tunnetaajuudessa -siis vaikkapa tuntiessamme rakkautta- tunnemmekin oman ”jumaluutemme”, niin jos emme ymmärrä, mitä ekstaattinen tunnetilamme todella tarkoittaa ja mistä se johtuu, niin saatamme oppia tulkitsemaan sitä väärin. Liitämmme korkean tunnetilamme esim. toisiin ihmisiin tai muihin miellyttäviin olosuhteisiin ympärillämme – ymmärtämättä, että korkea tunnetilamme on vain ja ainoastaan olemista samalla taajuudella korkeamman minämme kanssa, olosuhteista ja muista ihmisistä riippumatta.
Ihmisinä olemme myös oppineet, että saavuttaaksemme elämässä haluamamme meidän tulee taistella. Että ”saavutuksia ei ole ilman ponnistelua”. Tämä uskomus johtuu siitä, että niin moni historian tuntema sankarikin on elänyt elämäänsä pääosin matalassa tunnetaajuudessa, ja kun tällainen ihminen on sitten lopulta kärsimyksen ja kamppailun kautta -eli usein ns. vaikeinta mahdollista polkua, johtuen matalasta tunnetaajuudesta- saavuttanut tavoitteensa, niin hän on tulkinnut asian niin, että saavutus johtui kamppailusta ja kärsimyksistä. Ja hän on kertonut myös kanssaihmisillen sankarillisen kärsimyksen tarinaa. Todellisuudessa saavutus oli mahdollinen kamppailusta ja kärsimyksistä HUOLIMATTA. Sillä jossain vaiheessa kamppailua taistelija on kokenut voimakasta epätoivoa ja hetkeksi luovuttanut: Ja tämä luovuttamisen hetki on ollut se särö, joka on mahdollistanut matalan tunnetaajuuden vastustuksen ”muurin” murtumisen.
Päämäärien saavuttaminen kärsimällä on siis ihmiskunnan suurin harha, väärä uskomus. Me olemme korkeampia olentoja ja voimme luoda mitä tahansa, jos vain uskomme omaan kaikkivoipaisuuteemme. Ja osaamme olla taistelematta, melomatta vastavirtaan, eli kykenemme säilyttämään korkean tunnetaajuuden ja inspiraation, vastaanottamaan korkeamman minämme ohjauksen, sen sijaan, että yrittäisimme matalassa tunnetaajuudessa saavuttaa unelmiamme ”vaikeimman kautta”. Matalan tunnetaajuuden polku on siis vaikea siksi, että vetovoiman laki vetää puoleemme aina sillä värähtelytaajuudella olevia asioita, jolla taajuudella kulloinkin olemme. Matalalla tunnetaajuudella vedämme siis puoleemme vaikeuksia, korkealla tunnetaajuudella taas helppoja, yksinkertaisia ratkaisuja.
Luomiseen eli toiveidemme manifestointiin ei siis tarvita mitään muuta, kuin korkea tunnetaajuus, kevyt sydän ja huolettomuus, usko omaan kaikkivoipaisuuteen. Eli jos YRITÄT olla positiivinen tai meditoida manifestoidaksesi, niin yrität todennäköisesti liikaa, ja tunnetaajuutesi on enemmän toiveen, kuin uskon ja rakkauden, eli manifestaation, taajuudella. Päästä siis hetkeksi irti toiveestasi ja ajattele mitä tahansa asiaa, joka tuottaa sinulle iloa juuri nyt. Mitä tahansa! Vaikka sinulla olisi elämässäsi yhdeksän vaikeaa ongelmaa, ja vain yksi asia, joka on hyvin, niin ajattelemalla tuota kymmenettä, iloa tuottavaa asiaa, saat korjattua kuin taikaiskusta myös ne yhdeksän muuta.
Kevennä siis sydämesi, opettele rakastamaan elämää, opettele iloitsemaan siitä, että olet olemassa. Sillä universumi ja vetovoiman laki tarjoaa sinulle aina täsmälleen sellaista, kuin millaisina elämäsi ohikiitävät hetket koet. Iloisena ja huolettomana vastaanotat universumilta jatkuvasti lahjoja, jotka yllättävät sinut iloisesti ja ihastuttavat sinua. Sillä Sinä olet Luoja, sinä olet mittaamattoman arvokas sielu.