Ns. kansanuskomukset ja shamanismi vetovoiman lain näkökulmasta
Vanha kansanperinne, ns. kansanuskomukset ja -viisaudet eivät ole syntyneet tietämättömyydestä, vaan aivan päin vastoin: Niiden pohjalla on ikivanha tieto vetovoiman laista. Mutta kansanuskomuksetkin ovat niihin uskovasta henkilöstä riippuen saattaneet toimia uskonnon tavoin, eli niihin on liitetty matalan värähtelyn tunteita, kuten pelkoa. Kansanuskon voima on kuitenkin ollut korkean värähtelyn tunteissa, uskossa ja tiedossa, että kaikki universumissa on synkronissa keskenään, kaikki vaikuttaa kaikkeen – ja että olemme Luojia.
Ennen kristinuskon tuloa Suomeen ja vielä hyvin pitkään sen jälkeenkin kaikki suomalaiset tiesivät intuitiivisesti, että karhua ei pidä kutsua puhuttaessa karhuksi, vaan siitä pitää käyttää kiertoilmausta. Entisajan ihmiset osasivat siis tietoisesti ”pelätä omaa pelkoaan”, eli jos karhu-sanaan liittyi pelon tunnetta, niin tuota pelkoa pyrittiin lievittämään muuttamalla nimeä. Sillä vetovoiman lain mukaan kaikki mitä aktiivisesti ajatuksissasi pelkäät, sitä vedät puoleesi.
Neliapilan löytämiseen on vastaavasti liitetty onni, mutta tämäkin uskomus näyttäytyy erilaisena riippuen siitä, onko uskova matalalla vai korkealla taajuudella. Matalasta taajuudesta käsin neliapilaa etsivä ihminen uskoo, että onni ”annetaan” hänelle ukopuolelta, ts. ulkopuolisen voiman, ”jumalan” tai ”kohtalon” toimesta. Korkeassa taajuudessa oleva neliapilan etsijä taas uskoo manifestoivansa neliapilan eli sallivansa samalla itsellensä siihen liittämänsä onnen. Korkeassa taajuudessa oleva siis ymmärtää rituaalien kohottavan hänen omaa taajuuttaan, jotta manifestaatiot voivat tapahtua – matalassa taajuudessa oleva taas ”toivoo” rituaalien ”lepyttävän jumalia”.
”Jos leipä on väärin päin pöydällä, se tietää huonoa onnea, nälkää, katoa”. Alun perin tämäkin uskomus on tarkoitettu rituaalinomaiseksi: Jos pidän leipää oikein päin PÄÄTÄN uskoa, että tulee hyvä viljavuosi, eli ”minä itse olen luoja”, myös omien uskomusteni suhteen. Alun perin siis tietoisesti taajuutta kohottavat shamanistiset rituaalit on myös kansanuskon parissa käsitetty matalasta taajuudesta käsin epäonnea aiheuttaviksi, jolloin ihmisen omasta voimasta on ikään kuin luovuttu.
Vanhan kansanuskon eli nk. taikauskon pohjana on siis intuitiivinen, korkeimmasta taajuudesta välittyvä tieto universumin laista, mutta kuten kaikkien uskomusten ja uskontojen kohdalla: Jos uskontoa harjoitetaan matalasta taajuudesta käsin, sen syvin olemus -siis totuus- vääristyy.
Kun kristinusko levisi Suomeen, vanhoista kansanuskomuksista ja kristinuskosta muodostui synkretistinen yhdistelmä, jonka mukaan myöskään ”jumalan nimeä ei saanut turhaan lausua”, koska pelättiin ”jumalan” suuttuvan. Eli kristinuskon oppeihinkin liittyi pelko – ja tätä pelkoa papit käyttivät tehokkaasti uskonnon levittämiseen. Kristityt papit siis käyttivät hyväkseen vanhaa shamanistista kansanuskoa oman uskontonsa vallan lisäämiseen maassa, jossa asui viisas ja oman voimansa tunteva kansa. Ja he toimivat matalasta taajuudesta käsin, kun taas Jeesuksen opin ydin olisi ollut rakkaus eli korkein taajuus. Tätä vastakkainasettelua ei olisi syntynyt, ellei kristinusko olisi väkisin yrittänyt tukahduttaa vanhaa kansanuskoa, tuomitsemalla sen pakanuudeksi ja ”saatanalliseksi”. ”Saatana” on siis paradoksalisti kristittyjen itsensä palvoma ”paha”. Sillä sitä, joka ei usko ”paholaiseen” ei voi paholainen myöskään vahingoittaa, sillä korkeassa taajuudessa ei ole olemassa pahaa – on vain puhdas rakkauden energia.
Samanlaisia synkretistisiä uskontoja on kaikialla maailmassa. Valloittajan katolinen uskonto sekoittui myös ns. uudella mantereella vanhoihin shamanistisiin intiaaniuskontoihin. Karibian saarilla ovat puolestaan kristinusko ja vanhat afrikkalaiset uskomukset sekoittuneet keskenään. Synkretismi on ironisella tavalla luontevaa, koska myös suurten maailmanuskontojen, kuten kristinuskon ja islamin pohjalla on kuitenkin profeetallinen totuus universumin laista. Kansat, joilla on vielä uskossaan voimakkaammin käytössä rituaalit ja intuitio eivät siis kuitenkaan luovu omasta tiedostaan, vaan yhdistävät sen valloittajan uskontoon – joko vapaaehtoisesti tai pakotettuina. Korkealla taajuudella olevalta ihmiseltä ei voi kuitenkaan koskaan kukaan eikä millään keinolla viedä tietoa totuudesta – totuus on meissä, sydämessämme, korkeamman minämme hallussa – ikuisesti.
Haitilla harjoitetaan afrikkalaisperäistä voodoo-kulttia, jonka senkin pohjalla on tieto universumin laista. Mutta usko ”mustaan magiaan” on voodoossakin osin vääristänyt alkuperäistä shamanistista tietoa: Musta magia toimii vain, koska magian kohteena olevat henkilöt ovat oppineet pelkäämään. Ketään ihmistä ei voi minkäänlaisilla maagisilla voimilla vahingoittaa, ellei vastaanottaja itse ole matalalla taajuudella – eli samalla taajuudella mustan magian harjoittajan kanssa!
Korkeassa taajuudessa ollessaan jokainen ihminen tietää, että vetovoiman laki on totta, uskonnosta tai kulttuuritaustasta riippumatta. Suurten uskontojen vanha kirjallinen materiaali taas on suurelta osin matalassa taajuudessa olleiden kirjoittamaa. Kaikkien uskontojen vaikutuspiirissä on siis täysin mahdollista ymmärtää universumin totuus, mikäli uskonnonharjoituksessa ei keskitytä pelkoon, syyllisyyteen ja muihin matalan taajuuden tunteisiin. Raamattu on hyvä esimerkki suurelta osin matalasta taajuudesta käsin kirjoitetusta uskonnollisesta kirjasta: Toisaalta Raamatussa korostetaan voimakkaasti rakkautta ilman ehtoja ja kielletään tuomitseminen. Toisaalta taas Jeesuksen alkuperäinen oppi jälleensyntymästä ja ihmisestä ”jumalana” on muutettu, ”messiaan” kuolemaa ja hänen tappamisestaan aiheutunutta syyllisyyttä eli matalan taajuuden tunteita korostetaan rakkauden sanoman kustannuksella. Ja lähetyskäsky ja kehotus ”älkää palvoko muita jumalia” on matalasta taajuudesta käsin käsitetty niin, että muut uskonnot ja uskomukset tulee tuomita ja niiden harjoittajat käännyttää. Alun perin tämäkin viisaus on tarkoittanut, että mitään erillisiä ylijumalia ei ole olemassa, on vain yksi kaikkeus, eli panteistisesti: Kaikki On Jumala.
Matalassa tunnetilassa, kuten peloissaan, oleva ihminen ei kykene intuitiivisesti tietämään, että hän on Luoja, koska ”tieto” on korkein mahdollinen taajuus. Siksi ns. taikausko ja kansanuskomukset vertautuvat muihin uskontoihin: Vastaanottajan taajuudesta riippuu se, miten hän uskonnon sanoman ymmärtää. Totuus universumista on mahdollista tiedostaa korkeassa taajuudessa, matalassa taajuudessa ei voi tietää, koska matalassa taajuudessa ollessaan ihminen EI OLE tietoisesti Luoja.
Moni meistä ”koputtaa puuta” intuitiivisesti aina silloin tällöin. Jos olet korkeassa taajuudessa, tämä arkinen rituaali toimii ”sanojen neutraloijana”, eli jos sanomme jotain, minkä emme halua kuitenkaan manifestoituvan, koputamme puuta tiedostamisemme merkiksi. Voit neutraloida ajatuksesi ja sanasi myös hiljaa mielessäsi, rituaalit ovat aikojen saatossa syntyneet vain vanhvistamaan omaa uskoamme, siis ylläpitämään korkeaa taajuuttamme. Mutta älä koskaan suhtaudu kansanuskomuksiinkaan pelolla: Sinä itse olet Luoja ja sinussa itsessäsi on kaikki universumin voima – ja voit milloin tahansa sallia taajuutesi kohota keskittymällä positiiviiin ajatuksiin.