Olet mestarillinen Luoja silloin, kun iloitset vilpittömästi muiden ihmisten onnesta, ja itse kokemistasi vastoinkäymisistä

Olemme kaikki yhtä, olemme kaikki samaa henkeä. Siksi yksi tärkeimmistä oivalluksista tietoisen luomisen polulla on se, että iloitsemalla muiden ihmisten onnesta, mahdollistat onnen myös itsellesi. Ja kyky iloita muiden ihmisten puolesta taas on  mahdollista, kun arvostat ja rakastat itseäsi. Et siis voi myöskään koskaan aidosti iloita muiden ihmisten onnesta, jos olet julma itsellesi. Etkä voi koskaan aidosti iloita omasta onnestasi, mikäli et arvosta ja rakasta muita ihmisiä pyyteettömästi.

Eli sekä muiden ihmisten puolesta uhrautuminen, että muiden ihmisten sääliminen, värähtelevät matalalla tunnetajuudella. Vain tuntemalla pyyteetöntä rakkautta, myötätuntoa ja arvostusta SEKÄ omaa itseä, että kaikkia muita kohtaan, olet täysin vapaa ja kaikkivoipa Luoja.

Sillä korkeampi olento – jollaisia me kaikki todellisuudessa olemme – ei vaadi ketään uhrautumaanpuolestaan, eikä tarvitse myöskään kenenkään sääliä, korkeampi olento on aina ja ikuisesti täydellinen ja mittaamattoman arvokas.

Fyysisessä olomuodossamme, negatiivisissa tunnetiloissa tekemämme ns. pahat teot eivät koskaan vahingoita korkeampaa olemustamme, eivätkä vähennä sen suunnatonta arvoa.

Kun siis arvostat ja rakastat itseäsi ilman mitään ehtoja, niin tunnet väistämättä pyyteetöntä rakkautta myös kaikkia muita ihmisiä kohtaan, täysin riippumatta heidän teoistaan tai  tunnetiloistaan. Eli tällöin katsot sekä itseäsi, että kaikkia muita ihmisiä korkeamman minäsi silmin, resonanssissa puhtaan positiivisen energian kanssa.

Ja syy, miksi näin on, on siis hyvin yksinkertainen: Me olemme kaikki yhtä, samaa korkeassa tietoisuudessa värähtelevää henkeä. Eli me OLEMME kaikki mikä on, se mitä uskonnoissa kutsutaan ”jumalaksi”. Olemme siis kaikki puhtaan positiivisen energian ulottuvuuksia, suuremman osan meistä ollessa edelleen koko ajan korkeassa tietoisuudessa, korkeassa taajuudessa. Se, että olemme ottaneet itsellemme fyysiseen elämäämme yksilöllisen muodon, on tarkoituksenmukaista unversumin laajentumisen eli luomisen kannalta. Aivan kuten muukin luomakunta, kasvit ja eläimet ja mineraalit,  on ottanut mitä ihmeellisempiä muotoja ilmentämään Kaikkea Mikä On, niin aivan samalla tavalla mekin olemme yhtä aikaa sekä yksilöitä – joilla on siis oma minuus ja oma tahto ja luomisvoima –  että myös ikuisesti osa yhteistä, universumia ylläpitävää henkeä.

Ja sillä hetkellä, kun kykenet aidosti tunnetasolla iloitsemaan kanssaihmistesi onnesta ja menestymisestä, eli ymmärrät, että universumissa ei ole koskaan pulaa mistään – emmekä me ole täällä siis taistelemassa keskenämme rajallisista resursseista – niin sillä hetkellä olet täysin vapaa sallimaan myös itsellesi kaikki toiveesi.

Ja jos tämän lisäksi arvostat – niin ikään aidosti tunnetasolla –  joka ikistä kohtaamaasi näennäistä vastoinkäymistä, eli ymmärrät, että kaikki ei-toivottu tapahtuu meille vain siksi, että se luo toivottua, niin et tunne myöskään kärsimystä. Ei-toivottu kokemus siis tapahtuu siksi, että korkeampi minämme auttaa meitä sen avulla tarkentamaan suuntaamme, kertomaan tunteidemme kautta universumille, mitä emme halua.

Mitä tahansa meille tapahtuukin, niin kaikki on siis aina meidän parhaaksemme. Olemme aina polullamme, ja voimme joka hetki valita positiivisen negatiivisen sijasta, toivotun ei-toivotun sijasta.

Ja tästä syystä siis ilo ja pyyteetön rakkaus ovat ne tunteet, jotka johdattavat meidät unelmiemme luokse, koska ilo ja rakkaus värähtelevät korkeassa tunnetaajuudessa, ja avaavat siten portit samassa taajuudessa olevaan aarrekammioon, jossa kaikki luomuksemme, kaikki toiveemme meitä odottavat.