Opettele tunnistamaan tunne- ja kehotila, jossa vastaanotat tietoa korkeammalta minältäsi
Tietoinen luoja, joka ymmärtää, kuinka vetovoiman laki vaikuttaa universumissa, kokee usein houkutusta nopeuttaa manifestaatioita. Tällöin hän menee tavallaan ”asioiden edelle”, yrittää liikaa, pyrkii siis ikään kuin asettumaan omaksi korkeammaksi minäkseen, sen sijaan, että säilyttäisi vain korkean taajuutensa, eli olisi vastaanottavaisessa tilassa. Liiallinen yrittäminen ja kärsimättömyys siis laskee tunnetaajuuttamme ja estää meitä vastaanottamasta impulsseja.
Meillä ihmisillä on taipumus yrittää saavuttaa haluamiamme asioita toimimalla, ja kovaa yrittämistä, raatamista ja kärsimistä arvostetaan myös useimmissa kulttuureissa. Monet sananparret ihannoivat sinnikkyyttä ja peräänantamattomuutta, jopa masokismia: ”Mennä läpi harmaan kiven”, ”kuolla saappaat jalassa”, ”joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä”, ”ei luoja laiskoja elätä”.
Korkeamman minämme ohjauksen kuunteleminen ei tarkoita, että muutttuisimme täysin passiivisiksi ja vieraantuisimme kokonaan tavallisesta elämästä, odottaisimme esimerkiksi, että ”taivaasta sataa rahaa” – vaikka vertauskuvallisesti ajateltuna se onkin täysin mahdollista, sillä raha on vain energiaa, jonka joko vastaanotamme tai jota vastustamme. Kun olemme korkeassa tunnetaajuudessa, niin kykenemme vastaanottamaan samalla taajuudella olevan korkeamman minämme meille välittämiä ideoita ja ajatuksia, siis myös impulsseja inspiroituneeseen toimintaan. Näitä impulsseja korkeampi minämme tarjoaa meille joka hetki – jos siis vain haluamme niitä vastaanottaa.
Motivoituneessa, mutta kärsimättömässä tilassa odotat ajatus- ja tunnetasolla tuloksia, haluat ikään kuin ”kotiuttaa voitot”, eli kiinnität koko ajan huomiosi siihen lopputulokseen, minkä odotat olevan tulossa, mutta jonka olemassaoloon et välttämättä vielä tunnetasolla usko. Sen sijaan, että eläisit tässä hetkessä, nauttisit matkasta, vaikka et vielä olekaan päämäärässäsi, olisit luottavainen. Vetovoiman laki saa aikaan sen, että jos yrität mennä asioiden edelle, niin määränpääsi siirtyy koko ajan kauemmas. Elämän paradoksi siis on: Vain nauttimalla matkasta voit päästä juuri sinne, minne haluat.
Muista myös, että kokemukset, joita koet silloin, kun olet matalassa tunnetaajuudessa, eivät ole tärkeitä. Älä siis keskitä huomiota siihen, että joku on sinulle epäystävällinen tai että koet vastoinkäymisiä. Elämämme maan päällä ei yli päätään ole haudanvakavaa – älä siis tee elämästäsi vakavaa ja ikävää, epämiellyttävää. Eli älä keskitä huomiotasi manifestaatioihin, joita luot matalassa tunnetaajuudessa. Sen sijaan pyri aina sallimaan taajuutesi kohoaminen. Eli päästä irti huolista ja keskity aina positiiviseen, oli tämänhetkinen tilanteesi millainen tahansa. Eli sinun ei tarvitse matalassa tunnetaajuudessa ollessasi ”kaivaa itsellesi kuoppaa” noustaksesi sen jälkeen kuopasta ylös. Voit suunnata suoraan niiltä sijoiltasi korkeampiin taajuuksiin!
Kuinka sitten tunnistat tunnetaajuutesi, eli sen, oletko vastaanottavaisessa tilassa ja inspiroitunut – vai pelkästään motivoitunut, eli että toimintatarpeesi lähtee enemmän omasta kärsimättömyydestäsi, kuin korkeamman minäsi tarjoamasta inspiraatiosta? Ensinnäkin: Jos sinulla on joku ongelma, niin ota etäisyyttä ongelmaasi, älä siis jatka kysymistä, ole valmis ottamaan vastaan vastaus. Rentoudu ja luota, rakasta itseäsi, ole ystävällinen itsellesi ja pidä hyvää huolta itsestäsi. Hemmottele itseäsi, tee olosi mukavaksi, eli nauti mahdollisuuksien mukaan jokaisesta hetkestä, havainnoi asioita, jotka tuottavat sinulle iloa ja joita arvostat. Ja muista, että oman kehosi viesteihin voit aina luottaa: Jos sinulla on rauhallinen ja rento olo, ”sydämesi tuntuu kevyeltä”, etkä tunne ”sielun kipua” rinnassasi, vatsan tai pallean alueilla, niin tunnetaajuutesi on varmasti korkea.
Keskittymällä iloon koet lisää iloa. Keskittymällä valoon, näet lisää valoa. Samanlainen vetää universumissa aina puoleensa samanlaista.