Monet ns. yhteen jumalaan uskovat uskovaiset kysyvät: ”Miksi jumala, jonka pitäisi olla hyvä, rakastava ja oikeudenmukainen,  sallii pahuuden ja kärsimyksen maailmassa?”

Monet suurista maailmanuskonnoista ovat ainakin osittain matalassa tunnetilassa muovautuneita tulkintoja universumin totuudesta. Ja esimerkiksi ns. yksijumalisten uskontojen tulkinnat ”kaikkivaltiaasta jumalasta”, joka päättää, mitä meidän ”syntisten ja vajavaisten ihmisten” elämässä tapahtuu,  on tällainen matalan tunnetaajuuden luoma harhakuva. Jumalkuvan pohjalla on kyllä profeettojen kertoma totuus siitä, että olemme korkeamman tietoisuuden ulottuvuuksia maan päällä, ja että on olemassa ”Suuri Maailmanhenki”, ”Kaikki Mikä On”,  eli korkein tietoisuus, mutta tällaisen jumalkuvan ongelma on siinä, että ns. jumala nähdään täydellisenä, kun taas ihminen epätäydellisenä, ja ”pahuuteen kykenevänä”. Ja totuus siis on, että me OLEMME luojajumalia, ja me ”luomme myös jumalaa” koko ajan, eli universumi, ja Kaikki Mikä On, laajenee meidän fyysisen elämämme, ja negatiivisten tunteidemme ansiosta koko ajan. Ja harhakuva on myös ajatus persoonallisesta pahasta, sillä pahan lähdettä ei ole olemassa, on vain korkein voima eli rakkaus, puhdas positiivinen energia, josta erossa ollessamme ”manifestoimme pahaa”. Eli ei ole olemassa ”pimeyden lähdettä”, on vain olemassa valo, joka ei aina ole näkyvissä. Samoin kuin kodissamme ei ole ”pimeänsytyttäjää”, vaan katkaisin, josta valon saa joko päälle, tai sammutettua.

Universumin totuus siis on, että olemme täysin vapaita luomaan oman todellisuutemme, tunteillamme ja ajatuksillamme. Ja tämän vapauden mahdollistaa siis vetovoiman laki, universumia ylläpitävä voima, jonka ansiosta kaikki universumissa on aina myös täydellisessä synkroniassa keskenään, täydellisessä harmoniassa, myös ns. kaaoksen keskellä. Kaikki mitä tapahtuu, vaikuttaa aina kaikkeen muuhun, eli kaikkeen siihen, mikä on.

Sinun kannattaa  muistuttaa itseäsi päivittäin siitä, että vetovoiman laki on ehdoton, ja juuri siksi niin täydellisen oikeudenmukainen luonnonlaki, eli että ei ole olemassa mitään ”moralistista jumalaa”, tai ”makutuomaria”, joka päättää puolestasi, mitä haluat. Ainoa asia, joka saa sinut joko sallimaan toiveesi, tai estämään niiden toteutumisen, on oma tunnetilasi, siis värähtelytaajuutesi. Ja värähtely taas on konkreettinen ilmiö,johon voimme itse vaikuttaa, samalla tavalla kuin radio- tai tv-kanavataajuuksiin:  Kun avaat television, ja valitset tietyn kanavan, niin ruudulle manifestoituu tietty tv-ohjelma. Hyväksyt tämän tosiasian – hyväksy siis myös omien tunnetilojesi vaikutus todellisuuteen, jota elät todeksi kulloisenakin elämäsi hetkenä.

Voit verrata vetovoiman lakia myös painovoimaan: Et hyppää alas kuudennen kerroksen parvekkeelta, koska tiedät, etttä et usko selviäväsi, koska painovoima kiihdyttää kehosi putoavaa massaa niin paljon, että kehosi vahingoittuu törmätessään maahan. Jos todella uskoisit osaavasi lentää, kuin lintu, niin voisit huoletta hypätä parvekkeelta, sillä kaikki, mihin uskomme aidosti tunnetasolla, on totta.

Kun taas vaikkapa huumeiden vaikutuksen alaisena oleva ihminen hyppää parvekkeelta, niin tunnetasolla hän todella uskoo kyllä osaavansa lentää, mutta hän ei itse hallitse omaa tunnetilaansa tietoisesti, vaan huumaava aine hallitsee päin vastoin häntä. Tietoinen fokus siis puuttuu hänen uskomuksestaan.

Kun taas esimerkiksi joogien ja munkkien tekemät ”fysikaaliset ihmeet”, eli vaikkapa levitaatio, psykokinesia (telekinesia) ja teleportaatio ovat mahdollisia, koska niitä tekevä henkilö on niin vakaasti korkealla värähtelytaajuudella, että hän kykenee itse uskomaan näihin ns. ihmeisiin. Mutta se, miksi tällaisilla ilmiöillä on niin vähän silminnäkijöitä, johtuu puolestaan siitä, että havainnoitsijan värähtelytaajuus tulisi olla yhtä korkea, kuin henkisen mestarin, jotta hän voisi tehdä havainnon (vs. koira havaitsee maailmaa aivan eri tavalla, kuin miten me sitä havaitsemme). Samasta syystä jotkut ihmiset havaitsevat myös ns. paranormaaleja ilmiöitä, ja toiset taas eivät.

Värähtelytaajuutemme siis joko mahdollistaa havainnon, tai ei mahdollista sitä, riippuen värähtelytaajuudestamme. Ja juuri tähän perustuu siis myös toiveidemme ja unelmiemme manifestoiminen: Se, mihin tunnetasolla aidosti uskomme, se, minkä TIEDÄMME olevan, niin se ”on olemassa”.

Otsikko saattaa vaikuttaa sinusta epäloogiselta. Meditaation tarkoituksenahan on ns.ajatusmelun hiljentäminen, ja kun mielessäsi ei ole ajatuksia, niin myöskään negatiiviset tunnemuistosi eivät ole sillä hetkellä aktivoituneina. Tunnetaajuutesi siis kohoaa, ja pääset resonanssiin korkeamman minäsi kanssa, jolloin saat inspiraatioita ja impulsseja myös toimia siten, että toiveidesi eli luomuksiesi toteutuminen mahdollistuu. Ja koska tunnetilasi on korkea, niin vetovoiman laki vetää positiivisten ajatustesi (jotka siis ovat peräisin korkeammalta minältäsi) seurauksena puoleesi myös positiivisia kokemuksia, jotka synnyttävät lisää positiivisia ajatuksia jne. Meditaatio siis käynnistää positiivisen ajatus- ja tapahtumaketjun. Ja aina ollessasi korkeassa tunnetaajuudessa, niin värähtelytaajuutesi kohoaa myös yleisesti, eli sinun on yhä vaikeampi sietää negatiivisia tunnetiloja, ja havaitset ne erittäin herkästi. ”Vältät sielusi kipua, koska siedät sitä huonommin”. Suuri osa ihmiskuntaahan pakottaa itsensä tottumaan mataliin tunnetaajuuksiin, jolloin niiden aiheuttama kipukaan ei tunnu heidän kehossaan enää yhtä pahalta.

Mutta miksi siis sinun ei tulisi meditoida siksi, että etsit ratkaisua johonkin tiettyyn ongelmaan? Meditaatiossahan nimen omaan saamme impulsseja, jotka johtavat lopulta ongelmien ratkeamiseen.

Syynä tähän on se, että jos olet meditaatiota aloittaessasi hyvin selkeästi ”kysymisen ja pyytämisen taajuudella”, niin olet siis matalassa tunnetaajuudessa, kaukana sallimisen korkeasta taajuudesta. Meditaatiotilan saavuttaminen on siis paljon helpompaa, jos et ole ”myrskyn silmässä”, vaan tunnetilasi on jo meditaatiota aloittaessasi suhteellisen korkea ja rauhallinen. Ajatusvirtasi on siis melko verkkainen, neutraalimpi.

Tästä syystä meditoiminen on helpointa aamulla, sillä tunnetilamme kohoaa usein unen aikana – ellemme ole ihan koko yötä tuskailleet ongelmiemme parissa – ja koska mielessämme on usein aamuisin vähemmän ajatuksia, niin myöskään negatiiviset ajatuksemme ja tunnemuistomme eivät ole aamulla yleensä yhtä voimakkaasti aktivoituneita. Eli negatiiviset ajatus- ja tapahtumaketjut eivät usein aamuisin  ole vielä ”päässeet vauhtiin”, eli saaneet voimaa negatiivisista ajatuksista ja tapahtumista.

Meditoidessasikin sinun siis on parasta luottaa universumin ja oman korkeamman minäsi viisauteen. Korkeampi minäsi tietää tarkalleen, millainen inspiroitunut ajatus ja idea on sinulle milläkin hetkellä hyödyllisin, ja millaisella polulla on kaikkein vähiten mielesi luomaa resistanssia, eli vastustusta. Et siis suinkaan aina välttämättä saa meditoidessasi suoraa vastausta kysymyksiin ”mistä saan rahaa”, tai ”saapuuko unelmieni puoliso tänään”, vaan saatat saada impulssin avata jonkin sivun internetissä, josta saat  jonkin idean, joka inspiroi sinua menemään jonnekin, jossa kohtaat jonkun ihmisen, joka kertoo sinulle jotakin, joka saa sinut osallistumaan johonkin tapahtumaan, josta saat jonkin idean jne. Eli samoin, kuin vesi löytää aina uomansa, oli tuo uoma miten mutkikas tahansa, niin samoin universumissa vallitseva täydellinen synkronia mahdollistaa joka hetki sen, että olet menossa mahdollisimman helppoa polkua pitkin kohti toiveitasi, mikäli tunnetilasi on siis korkea, etkä siis vastusta korkeamman minäsi ohjausta.

Ja vaikka vastustaisitkin hetkellisesti positiivista virtausta, ja joutuisit negatiivisen tunnetilasi takia kokemaan vastoinkäymisiä, niin SILTI olet aina polullasi, sillä vastoinkäymisetkin ohjaavat sinut lopulta aina oikeaan suuntaan.

Korkeampi minäsi siis tietää aina, mikä on juuri sinulle kaikkein optimaalisin ja helpoin polku kohti sinun henkilökohtaisia toiveitasi. Ja jos aloitat päiväsi meditaatiolla, niin ”heräät oikealla jalalla”, eli päiväsi alkaa korkeassa tunnetilassa, mikä puolestaan siis mahdollistaa vetovoiman lain vaikutuksesta positiiviset  ajatus- ja tapahtumaketjut. Aina, kun olet korkeassa tunnetilassa, niin ”toiveidesi juna” etenee   aina  hieman lähemmäksi manifestoitumista. Voit toki myös manifestoida ”välittömästi” asioita, mutta silloin kyseessä ovat asiat, joihin sinulla ei liity valmiita negatiivisia tunnemuistoja. Tällaisia manifestaatioita kannattaa harjoitella jo pelkästään siksi, että onnistuessasi manifestaatioissa uskosi universumin täydelliseen synkroniaan ja vetovoiman lakiin vahvistuu: Eli kokeile ”luoda” kokemusmaailmaasi tietynmerkkisiä autoja, höyheniä, kutsu luoksesi perhosia, lintuja tai muita luonnoneläimiä. Korkeassa taajuustilassa olevat eläimet osallistuvat aina innoissaan tällaiseen ”toiveiden leikkiin”.

Vetovoiman lain vaikutuksesta sellainen ihminen, jolla ei liity vaikkapa raha-asioihin negatiivisia tunnemuistoja, manifestoi rahaa helposti (”raha tulee rahan luo”). Hän ei siis ole ”huolissaan” rahan riittävyydestä, eli hän ei ole ”rahan puuttumisen taajuudella”. Mutta tällä samalla henkilöllä saattaa sen sijaan olla matalan tunnetaajuuden muistoja parisuhde- ja rakkausasioista, eli hänen on vaikea sallia itselleen esim. harmonista parisuhdetta, koska hänen matalat tunnemuistonsa ovat ”rakkauden puutteen taajuudella”. Hän saattaa kyllä manifestoida itselleen paljonkin parisuhteita, mutta koska hän ei tunnetasolla ”usko rakkauteen”, eikä ymmärrä, että aitoa rakkautta saa vain rakastamalla itse, niin hän saattaa esim. manifestoida itselleen seurustelukumppaneita, joita kiinnostaa vain hänen varallisuutensa. Mikä puolestaan vahvistaa hänen jo valmiiksi negatiivisia uskomuksiaan liittyen rakkauteen ja parisuhteisiin. Eli hän ilmentää eli  manifestoi juuri sillä tunnetaajuudella olevia kokemuksia, kuin millä hän itse on.

Jos joku tietty ongelma, jollakin elämäsi alueella, saa tunnetaajuutesi helposti laskemaan, niin  sinun kannattaa meditoida, eli tyhjentää mielesi säännöllisesti. Sillä jos negatiiviset tunnemuistosi ovat hyvin voimakkaita, ja yrität esim. kirjoittaa paperille tähän elämänalueeseen liittyviä asioita, joita tunnetasolla arvostat, niin voi olla, että kirjoitat paperille vain ”tyhjiä sanoja”, etkä aidosti tunnetasolla tunne positiivisia tunteita, eli aitoa arvostusta. Universumi ei koskaan reagoi pelkkiin sanoihin, vaan tunteisiin, eli värähtelytaajuuksiin.

Toisaalta: Mikä tahansa asia elämässäsi, jota aidosti arvostat, auttaa sinua kohottamaan tunnetaajuuttasi myös yleisesti. Ja tämä siis  mahdollistaa myös negatiivisten tunnemuistojen ”neutraloitumisen” millä tahansa elämänalueella.

Olet ehkä joskus kokenutkin tilanteen, jossa sinulla oli aikoinaan joku ongelma, joka tuotti sinulle valtavasti huolia, mutta lopulta yksinkertaisesti unohdit tuon ongelman, vaikka prosessi oli vielä kesken, ja ongelma edelleen ratkaisematon. Ja koska et enää aktiivisesti ajatellut tuota ongelmaa, niin eräänä päivänä kyseinen ongelma olikin ratkennut, ”kuin itsestään”. Sillä tuon ongelman paheneminen oli mahdollista vain, koska sinä itse ajattelit ongelmaasi aktiivisesti negatiivisissa tunnetiloissa, jolloin se vain paheni, ajatustesi ja tunteidesi vaikutuksesta.

Tästä syystä meidän ei ole koskaan hyvä YRITTÄÄ ratkaista ongelmiamme – ei edes meditaatiolla, jos ongelma on hyvin aktiivisena mielessämme –  vaan luottaa universumin ongelmanratkaisukykyyn, ja luovuttaa  ongelmamme siis korkeamman minämme selvitettäväksi.

Ja miten sitten on parasta meditoida? Mikä tahansa tapa, jolla saat ajatusmelusi edes hetkeksi hiljenemään, on hyvä ja toimiva:  Ohjattu meditaatiovideo, meditaatiomusiikki, mielessäsi näkemääsi, tai seinälläsi olevaan yksinkertaiseen kuvaan keskittyminen, kynttilänliekin tuijottaminen, hengitykseen keskittyminen – joko visuaalisesti, tai vaikkapa sekunteja laskemalla – kellon tikitykseen, tai ilmastointilaitteen hurinaan keskittyminen. Olennaista on, että mieleesi muodostuu tyhjä tila, johon korkeampi minäsi voi  välittää oman viestinsä. Ja samalla tunnetaajuutesi siis kohoaa, eli olet resonanssissa oman korkeamman minäsi kanssa. Olet siis hetken yhtä sen kanssa, joka on korkea tietoisuus sinussa, Kaikki Mikä On.

Tunnistat korkeamman minäsi ”ajatteleman” ajatuksen siitä, että tunnetaajuutesi ei laske, kun mielessäsi on tuo ajatus.

Samaan tunnetilaan voit tosin helposti päästä myös tuntemalla aitoa rakkautta, tai pakahduttavaa ihailua ja arvostusta, nauramalla katketaksesi –   tai silittämällä kissaa.