Kaikki ongelmat, joita elämässämme koemme, ovat AINA arvokkaita opasteita, eivät siis koskaan rangaistuksia, tai ”huonoa onnea”.

Minkä tahansa ongelman tekee siis yli päätään ongelmaksi vain oma suhtautumisesi siihen. Eli jos pidät jotakin asiantilaa ongelmana, niin katsot sitä negatiivisesta tunnetilasta käsin. Mutta jos ymmärrät ongelmasi välittämän arvokkaan viestin, niin katsotkin tuota samaa ongelmaa korkean minäsi silmin. Jos ajat autollasi suoraan päin tienviittaa, niin et ymmärrä tienviitan viestiä, autosi vaurioituu, matkasi katkeaa, ja jäät paikallesi kiroamaan tienviittaa, eli ”ongelmaa”. Mutta jos sen sijaan noudatat tienviitan ohjausta, niin ymmärrät viestin, ja kuljet helposti oikeaan suuntaan.

Jos pelkäät vaikkapa viruksen aiheuttamaa sairautta, niin pelkosi viesti on: Jos jatkat pelkäämistä, niin sairastut. Tuo virus ei siis ole sairastumisesi syy, vaan pelkosi, eli se, että uskot itse voivasi sairastua. Uskomuksemme toteutuvat aina, jos aktivoimme niitä toistuvasti ajatuksillamme.

Tästä syystä sellainen ongelma, jonka kohtaat elämässäsi uudelleen ja uudelleen, kannattaa ottaa tietoisesti käsittelyyn, sillä nuo ongelmatilanteet ovat kuin huutomerkkejä: ”Sinulla itselläsi on negatiivinen tunnemuisto, joka saa sinut kokemaan tuota  ei-toivottua. Muuta siis tietoisesti tunnemuistosi, ja ei-toivottu muuttuukin toivotuksi.”

Tällaista, tunnemuistojen tietoista puhdistamista, voi kutsua eräänlaiseksi arviointi- , tai mittauslaitteen tarkistamiseksi,eli kalibroinniksi. Eli koska et vielä täysin ehdottomasti arvosta itseäsi, niin kohtaat ongelmia niin kauan, kunnes opit arvostamaan itseäsi, täydellisenä sieluna, joka on oikeutettu toteuttamaan aivan kaikki toiveensa.

Jos puolisosi on esimerkiksi jostain syystä epäluuloinen ja varautunut, ärtynyt tai vihainen seurassasi, niin tuo varautuneisuus johtuu negatiivisesta tunnemuistosta, joka on sinussa. Hän siis tunnetaajuustasolla aistii sinussa olevan negatiivisen värähtelyn, ja reagoi siihen. Ja tästä syystä syyllisyydentuntoiset ihmiset eivät koskaan voi olla ”tarpeeksi hyviä” puolisoilleen, koska he eivät koe olevansa tarpeeksi hyviä itselleen. On aivan samantekevää, kuinka uhrautuva, ”hyvä” ja empaattinen syyllisyyttä tuntevavana olet, sillä syyllisyyden- ja riittämättömyydentunteesi, ja myös empatia ja sääli,  on taajuustasolla negatiivista värähtelyä, joka saa läheisesi syyttämään sinua. Ja koska tällaisen syyllisyyttä tuntevan uhrautujan jatkuva riittämättömyydentunne aikaansaa hänessä myös sisäisiä vihan tunteita – vihahan kohottaa aina arvottomuutta kokevan tunnetilaa –  niin tuo sisäinen viha pakottaa myös hänen puolisonsa sekä tuntemaan syyllisyyttä, että vihaamaan. Ja tästä johtuu esimerkiksi perheissä tapahtuva väkivalta. Monet väkivaltaiset ihmisethän syyttävät puolisoitaan ”henkisestä väkivallasta”, ja perustelevat väkivaltaisia reaktioitaan sillä. He ovat oikeassa siinä, että heidän vihansa on mahdollistunut vain siksi, että myös heidän puolisonsa on tuntenut vihaa. Mutta jos väkivallantekijä itse kieltäytyy tietoisesti syyllisyyden, syyttämisen ja vihan tunteista, niin myöskään hänen puolisonsa ei voi kohdistaa vihaansa häneen. Eli kaikkiin väkivaltatilanteisiin tarvitaan aina vähintään kaksi, negatiivisessa tunnetilassa olevaa ihmistä.

Samasta syystä syyllisyyttä vaikkapa epärehellisyydestä tunteva paljastuu aina, ennemmin tai myöhemmin, sillä myös epärehellisyys perustuu arvottomuuden kokemukseen, ja siitä vapauttavaan vihan tunteeseen, joka on myös vallan tunnetta. Arvottomuutta kokeva tuntee siis olevansa voimakkaampi, kun hän pystyy edes salaisesti vahingoittamaan sellaista ihmistä, jonka hän todellisuudessa toivoisi rakastavan häntä ehdoitta (me olemme kaikki perusolemukseltamme puhdasta rakkautta). Mutta koska arvottomuutta kokeva ei rakasta ehdoitta ITSEÄÄN, niin hän kostaa sekä itselleen, että muille ihmisille, olemalla epärehellinen. Ja kaikkein eniten hän haluaa paradoksaalisesti kostaa juuri sellaiselle henkilölle, jota hän todellisuudessa haluaisi rakastaa, koska tuo ihminen, jota hän on joskus rakastanut, saa hänen oman arvottomuudentunteensa tuntumaan vieläkin pahemmalta. Ja tästä syystä siis myös rakkaus ja viha ovat ”lähellä toisiaan”, mikäli tuo rakkaus on ehdollista. Eli kaikki sellaiset asiat, jotka ovat meille itsellemme aivan erityisen tärkeitä, saavat meidät usein myös kärsimään kaikkein eniten, mikäli emme katso itseämme, ja noita asioita,  korkeamman minämme silmin.

Jos sinä jo tunnetasolla tiedät olevasi oman elämäsi Luoja, ja kohtaat ihmisen, joka uskoo  vahvasti ”jumalaan ja saatanaan”, ja joka on sinun seurassasi ahdistunut, niin huomaa: Sinunkin  tunnetaajuutesi on negatiivinen, koska yli päätään havaitset tuon ahdistuksen hänessä! Eli sinä tunnet empatiaa ja sääliä, et puhdasta myötätuntoa. Tällöin tuo ”jumalaan ja saatanaan” uskova saattaa  nähdä sinussa jopa ”demonin”, sillä hän kuvittelee, että se negatiivinen tunne, jota hän sinun seurassasi tuntee, johtuu sinusta. Tuo hyvin tuskallinen tunne johtuu kuitenkin vain siitä, että tuo ”jumalaan ja saatanaan” uskova on taajuustasolla hyvin kaukana omasta, korkeammasta  minästään, ja sinä, joka olet useimmiten hyvin korkeassa tunnetilassa, tuot hänessä selkeästi esiin tuon ”sisäisen kuilun”. Ja tästä johtuu, että intuitiivisia, korkealla värähtelytaajuudella useimmiten olevia ihmisiä, on kautta ihmiskunnan historian demonisoitu, ja pidetty ”vaarallisina noitina”. Ns. pyhät marttyyrit, jollainen oli myös Jeesuksena tuntemamme henkilö, kokevat usein voimakkaan ihailun ja palvonnan lisäksi voimakasta vastustusta juuri siksi, että heidän  henkiset voimansa tunnistetaan, ja niitä pelätään. Jeesushan joutui ristiinnaulituksi siksi, että hän tunsi  – voimakkaan rakkauden vastapainoksi – myös voimakasta masennusta, pelkoa ja vihaa (hän siis tiedosti, että häntä pelätään), mutta koska hän oli harjoittanut tietoista mielenhallintaa ja meditaatiota, niin hän sai tunnetilansa kohoamaan, hänet parannettiin, ja hän saattoi noiden dramaattisten tapahtumien jälkeen jatkaa elämäänsä harmonisemmin, ”vähemmän kohuttuna henkilönä”, Intiassa. Se, että ristiinnaulitsemisen ja kärsimyskuoleman legenda jäi elämään, johtuu siitä, että tuon tarinan kehittäneet henkilöt ovat olleet negatiivisessa tunnetilassa, ja uskoneet itse ”veriuhritarinaansa”.

Toistuvien ongelmien tiedostaminen, ja niiden tietoinen kalibrointi tarkoittaa siis sitä, että havaitset tietoisesti omien tunnemuistojesi ja tunnetilojesi vaikutuksen kokemuksiisi, ja pyrit ongelmistasi huolimatta rakastamaan itseäsi täysin ehdoitta, ja tuntemaan oman, mittaamattoman arvosi. Eli sinä siis katsot kaikkia ongelmiasi korkeamman minäsi silmin, arvokkaina opasteina – samalla tavalla kuin arvostat palovaroitinta, joka pitää epämiellyttävää ääntä juuri siksi, jotta sinä heräisit, ja havaitsisit huoneen olevan täynnä savua. Palovaroitinta ei siis ole kehitetty kiusaamaan sinua, vaan opastamaan.

Jos kärsit yksinäisyydestä, niin kärsimyksesi viesti on: Rakasta itseäsi, niin et enää kärsi, ja kun rakastat itseäsi, niin löydät myös sinua rakastavan ihmisen rinnallesi.

Jos kärsit rahan puutteeesta, niin kärsimyksesi viesti on: Rakasta itseäsi, niin et enää kärsi, ja kun rakastat itseäsi, niin toiveesi toteutuvat, ja saat kaiken sen rahan, minkä tarvitset.

Jos kärsit sairaudesta, tai sairauden pelosta, niin kärsimyksesi viesti on: Rakasta itseäsi, niin et enää kärsi, ja kun rakastat itseäsi, niin solusi parantavat sinut, ja torjuvat tehokkaasti myös tulevat sairaudet.

Ja jos rakastat itseäsi täysin ehdoitta, niin et voi koskaan vahingoittaa ketään toista ihmistä ”itserakkaudellasi”, sillä me emme ole erillisiä, vaan ehdoton rakkautesi saa myös tuon toisen ihmisen ilmentämään ehdotonta rakkautta itsessään.

SINÄ olet oman elämäsi kaikkivoipa Luoja, ja ehdottoman rakkauden tunnetilassasi vaikutusvaltaisempi, kuin miljoonat  sellaiset ihmiset, jotka ovat erossa korkeimmasta itsessään.

Aikana, jolloin suuri osa ihmiskunnasta on päivittäin hyvin negatiivisessa tunnetilassa, eli tuntee pelkoa ja epävarmuutta, niin  tuo ”epävarmuuden ja pelon sumussa” kulkevien ihmisten  kokema ei-toivottu todellisuus tuntuu kohtalonomaiselta ja vääjäämättömältä  joskus myös meistä, jotka jo tunnemme universumin lain. Eli värähtelytaajuuden kohotessa eksponentiaalisesti – ja sekä negatiivisten että positiivisten manifestaatioiden nopeutuessa ja voimistuessa –  vaikuttaa joskus siltä, että negatiivinen todellisuus ja tulevaisuus todella koskee koko ihmiskuntaa. Mutta muista, että jokainen meistä luo täysin vapaasti itse oman todellisuuskokemuksensa, ja voimme siis myös tällaisissa tilanteissa valita ei-toivotun sijasta toivotun, keskittämällä vain ajatuksemme toivomiimme, ja arvostamiimme asioihin. Ja kun sitten olemme itsekin ajoittain negatiivisessa tunnetilassa, niin voimme silti tietoisesti aina kuitenkin kääntää katseemme kohti hieman positiivisempaa todellisuutta, jolloin tuo pelkkä myönteisen suunnan valitseminen alkaa kuljettaa meitä kohti toivomiamme kokemuksia.

Muista myös, että kaikki ei-toivottu luo aina välittömästi positiivisen vastineen itsestään, eli mitä enemmän negatiivisessa tunnetilassa olevat ihmiset pelkäävät, vihavat, syyttävät ja syyllistyvät, tuntevat epäluuloa ja katkeruutta, niin sitä voimakkaampia toiveita he kaikki myös samalla koko ajan esittävät universumille.

Eli muista, että myös jokainen kokemasi ONGELMA on arvokas avain parempaan tulevaisuuteen, jos arvostat ongelmaasi, valinnanvapautesi mahdollistavana ohjauksena ja tienviittana,  etkä  siis katso sitä matalasta tunnetaajuudesta käsin.

Kaikki pelkoa tuntevat ihmiset vastaanottavat aina valmiita ajatusmanifestaatioita negatiivisista tunnetaajuuksista, ja siksi esimerkiksi maailmanlaajuinen pandemiaepidemia, jota miljardit ihmiset pelkäävät, saa kaikenlaiset muutkin pelottavat ajatusvirrat voimistumaan. Tällä hetkellä toinen toistensa kanssa samassa, negatiivisessa taajuustilassa, ovat toisaalta ns. varautujat ja suojautujat, eli ihmiset, jotka uskovat erilaisten rajoitusten ja kontrolloinnin suojaavan ihmisiä viruksilta – ja toisaalta taas erilaisiin salaliittoteorioihin uskovat, jotka puolestaan pelkäävät kontrollia ja viranomaismääräyksiä, koska he ovat omaksuneet uskomuksen, että kaikki ”vitsaukset” maailmassa tähtäävät lopulta ihmiskunnan orjuutukseen. Ja että tuon kaiken on suunnitellut ”eliitti”, ja joiden uhrina ovat ”tavalliset ihmiset”. Samassa taajuustilassa keskenään ovat siis sekä suojautujat ja pelottelijat, että itsensä uhatuiksi uhreiksi kokevat.

Nämä molemmat ihmisryhmät ovat siis pelon vallassa, ja käyttäytyvät aggressiivisesti siksi, että viha kohottaa pelkäävän tunnetilaa. Ja nuo molemmat ryhmät uskovat myös siihen, että ihminen on yksilönä heikko ja suojaton, ja että meidän tulee TAISTELLA säilyäksemme hengissä, torjuaksemme uhkaa ja pahuutta, tai säilyttääksemme vapautemme ja itsemäärämisoikeutemme.

On hyvä tiedostaa, että tällaiset samanlaiset, pelkoon perustuvat uskomukset, ovat kautta ihmiskunnan historian mahdollistaneet myös ns. mustan magian ja voodoon, diktaattorien, sekä myös monoteististen uskontojen vallan (joka siis perustuu ”jumalanpelkoon”). Mutta sellaista ihmistä, joka tiedostaa OMAN voimansa, eli joka on tunnetasolla täydellisen rohkea, eli resonanssissa oman, korkeamman minänsä kanssa, ei kukaan toinen ihminen, valtiojohtaja tai uskonnollinen instituutio voi koskaan hallita. Eikä tuollaista ihmistä uhkaa myöskään virukset, muut sairaudet, onnettomuudet,  eivätkä luonnonmullistukset. Sillä ihminen, joka tiedostaa oman luomisvoimansa, ei pelkää kuolemaa – eikä siksi myöskään elämää!

Sinun ei tietoisena Luojana siis tarvitse liittyä kumpaankaan noista pelkääjien ja vihaajien ryhmistä, sillä sinä tiedät, että luot täysin vapaasti itse oman todellisuutesi, kohdistamalla ajatuksesi todellisiin toiveisiisi, ja pysymällä siten tietoisesti korkeissa tunnetiloissa. Sillä todellisuutesi on juuri sellainen, kuin millaiseen todellisuuskuvaan sinä itse uskot.

Tiedosta myös se, että ns. tiedostavatkin ihmiset, eli henkisellä polulla olevat, eksyvät hekin ajoittain negatiivisiin tunnetiloihin, vastaanottaen tuolloin negatiivisia ajatusvirtoja, ja siitä syystä sinun tulee myös heidän seurassaan luottaa aina vain omaan, sisäiseen ohjaukseesi, eli sisäiseen tietoosi, korkean tunnetaajuuden intuitioosi! Sillä niin selvänäkijät, astrologit, kuin erilaisten henkisten liikkeiden ja uskontojen edustajatkin, uskovat hekin juuri sellaiseen todellisuuteen ja tulevaisuuteen, kuin millaiseen he haluavat uskoa, eli jollaisena todellisuus heidän tunnetaajuudestaan käsin kulloinkin näyttäytyy. Siksi  myös sellaiseen astrologiin tai näkijän kannattaa aina suhtautua varauksella, joka julistaa esimerkiksi vuosituhansia sitten kanavoitujen, negatiivisten ennustusten väistämättömyyttä, perustellen tuota vääjäämättömyyttä sillä, että astrologiset kartat, kanavoinnit, unet, ja niitä tukeva maailmantilanne, todistaa noiden ennustusten pitävän paikkansa. Näkijätkin näkevät vain sellaisia näkyjä, jotka ovat olemassa juuri  sillä tunnetaajuudella, jolla he itse ovat.

Kyse on siitä, että esimerkiksi uskonnolliset ennustukset, joita on satoja vuosia luettu, toistettu, ja pelätty, ovat pysyneet aktiivisina, ja uskomus, jota ajattelemme toistuvasti, myös aina  manifestoituu todellisuutenamme, tavalla tai toisella. Niin uskomuksemme, kuin ajatuksemmekin, ovat siis vain itse vastaanottamaamme, aktiivista ajatusvirtaa.

Muista, että todellisuus, jonka koet, on vain unta, ja että voit joka hetki valita, katsotko iloista vai pelottavaa unta. Se, että kokemasi on vain unta, ei kuitenkaan tarkoita, että sinun tulisi suhtautua elämään vähemmän intohimoisesti – siis siksi, koska se ei olekaan ”oikeasti totta”. Nauti jokaisesta hetkestä, jonka saat elää maan päällä, sillä matkasi on joka tapauksessa ikuinen, eikä mitään tätä todellisempaa elämää ja todellisuutta tule sinulla  koskaan olemaan, sillä mikään universumissa ei ole koskaan pysyvää, vaan se, mitä kutsumme elämäksi,  on jatkuvaa muutosta, jatkuvaa luomista.

Ja vaikka joka kerta fyysisen elämäsi päätyttyä vapaudutkin aina korkean tunnetaajuuden euforiseen tilaan, jossa et koe lainkaan negatiivisia tunteita, niin palaat aina kuitenkin innokkaana kokemaan fyysistä elämää, siis elämää  ei-toivotun kokemuksen kautta, koska vain kokemalla elämää luomme uutta, ja laajennamme todellisuutta. Ja kaikki nekin, jotka eivät tällä hetkellä ole inkarnoituneina maailmassa, elävät elämää meidän kauttamme, aistivat maailmaa meidän aistiemme kautta, ja  iloitsevat, kun me iloitsemme.

Seuraa siis aina iloasi, ja valitse toiveidesi todellisuus – sillä vain siten voit auttaa myös niitä, jotka elävät pelon ja vihan todellisuudessa.