Me ihmiset olemme eläessämme aina matkalla jonnekin, kohti jotakin haluamaamme, kohti toiveitamme ja unelmiamme. Jos tunnet joskus pettymystä siksi, että et ole kovasta yrittämisestäsi huolimatta saavuttanut jotakin tavoitettasi, niin pettymyksen tunteesi kertoo vain siitä, että odotat tuloksia liian nopeasti,  että tunnetaajuutesi on matala, ja et ole itse valmis vastaanottamaan haluamaasi. Pettymyksen kokeminen on siis itseään toteuttava, ja karhunpalvelus sinulle itsellesi, sillä petymyksen tunne värähtelee matalalla taajuudella, ja hidastaa siis juuri sen toiveen toteutumista, jonka toteutumattomuuden takia tunnet pettymystä.

Pyri siis havaitsemaan pettymyksen tunteesi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja pyri tietoisesti kohdistamaan huomiosi ja ajatuksesi johonkin sellaiseen asiaan, josta olet aidosti iloinen ja johon jo uskot, äläkä ajattele lainkaan asiaa, jonka puuttuminen saa sinut pettyneeksi. Näin pettymyksen tunteesi katoaa, koska tunnetaajuutesi kohoaa, ja olet näin tehnyt ”rauhan” nykyhetken kanssa.

Jos toiveidesi visualisointi ja niistä haaveileminen ei saa tunnetaajuuttasi laskemaan, niin voit myös pyrkiä tunnetasolla tuntemaan, kuinka hyvältä tuntuu se hetki, kun toiveesi eräänä päivänä toteutuu. Sillä sydämesi toiveet toteutuvat aina.

Mutta jos siis haaveileminen tekee sinut ahdistuneeksi, koska koet voimakkaammin toiveesi puuttumisen, kuin sen tulevan toteutumisen, niin älä ajattele toivettasi. Ajattele silloin yleisemmin kaikkea hyvää, jota olet elämäsi aikana toivonut, ja myös saavuttanut.

Joskus se asia, jota hartaasti toivomme, ei todellisuudessa olekaan sellainen, kuin millaiseksi olemme sen kuvitelleet. Esimerkiksi jos toivomme saavamme jonkun tietyn henkilön kiinnostumaan itsestämme romanttisessa mielessä, mutta toiveemme ei ole toteutunut,  niin toteutumattomuuden syy voi olla myös se, että tuo henkilö ei ole ollenkaan toiveidemme ja kuvitelmiemme mukainen. Tällöin toive ei voi toteutua siksi, koska tietoinen toiveemme ei olekaan samanlainen, kuin sydämemme toive onnellisesta parisuhteesta.

Samoin, jos olet ajautunut tilanteeseen, jossa nykyinen puolisosi haluaa erota sinusta, ja olet eron takia todella ahdistunut, pettynyt ja peloissasi, niin muista, että negatiivinen tunteesi kertoo vain siitä, että mitään syytä ahdistuneisuuteen ei ole. Sillä todellisuudessa tuo sinusta eroava puolisosi auttaakin sinua vain toteuttamaan omaa toivettasi. Myöhemmin tulet huomaamaan, kuinka oikea tuo – tapahtumahetkellä dramaattinen – ero olikaan. Sen avulla pääsit eroon suhteesta joka ei tehnyt sinua onnelliseksi, ja pääsit vapautumisesi myötä etenemään kohti todellisten toiveidesi suhdetta. Ja jos olisit tuolloin eron hetkellä kyennyt näkemään tilanteesi oman korkeamman minäsi silmin, niin sinun ei olisi tarvinnut kärsiä eroamisen tuskaa lainkaan.

Ja jos taas eron ei ole tarkoituskaan toteutua ja olla lopullinen, niin korkea tunnetaajuutesi mahdollistaa parisuhteesi ”uuden alun” helposti, koska korkeassa tunnetaajuudessa siis manifestoit aina juuri sitä, mitä toivot.

Tai jos olet jo pitkään toivonut itsellesi taloudellista vaurautta, mutta olet ”lyönyt päätäsi seinään”, eli yrittänyt toteuttaa sinnikkäästi ja matalasta tunnetaajuudesta käsin monia ideoitasi, epäonnistunut usein, kokenut tehneesi paljon ”turhaa työtä”, ja tuntenut siksi toistuvasti pettymystä – niin tunnemuistosi liittyen rahan ansaitsemiseen voi olla niin vahvasti negatiivinen, että mitä tahansa yritätkin, niin mikään yrityksesi ei tuota sinulle vaurautta. Mutta tällaisestakin  ”negatiivisesta noidankehästä” löydät ulos, jos lopetat kokonaan yrittämisen väkisin, eli pyrit luopumaan raskaasta taistelusta ja puurtamisesta, teet sen sijaan mitä tahansa sellaista, josta tulee sinulle hyvä olo, mutta jonka tekemiseen eivät liity raha-asiat millään tavalla. Eli kirjaimellisesti ja konkreettisesti luovutat ohjakset universumille, uskot ja luotat, päästät irti, luovut pettymyksen muistoistasi, huolistasi ja peloistasi. Ja kun olet päässyt tällaiseen täydelliseen huolettomuuden tilaan, niin kuin taikaiskusta toivomasi asiat alkavatkin järjestyä  itsestään, yksi kerrallaan, joskus myös todella nopeasti, ”kuin ihmeen kaupalla”. Ja tuo ”ihme” tapahtuu siis siksi, että lakkaat itse vastustamasta omaa toivettasi matalassa tunnetaajuudessa, sallit tunnetaajuutesi kohota olemalla luottavainen ja huoleton – ja annat toiveellesi siten luvan ja mahdollisuuden toteutua.

Sillä kaikella, mikä tapahtuu, on aikansa ja merkityksensä universumin täydellisessä järjestyksessä. Kaikki järjestyy aina, ja täsmälleen  oikealla hetkellä.

Sillä sinä olet universumin keskipiste, ja universumin suunnaton viisaus ja voima on olemassa sinua varten. Luota siis täydellisesti universumiin.  Olet mittaamattoman arvokas sielu, ota siis vastaan kaikki se runsaus ja ilo, joka sinulle kuuluu.

Kaikki, mitä tapahtuu universumissa – jota  ylläpitävä voima on siis vetovoiman laki – on reaktio johonkin värähtelytaajuuteen. Eli tietyssä taajuudessa tapahtuu tiettyjä asioita, reaktioina kyseiseen taajuuteen.

Kun toivomme jotakin, niin toivomme kokevamme hyvää oloa, eli onnellisuutta. Uskomme siis toivomamme asian tuovan meille iloa ja onnellisuutta. Ja onnellisuus on siis korkean taajuuden tunnetila. Siksi olosuhteista riippumaton onnellisuuden tunne, jonka saavutamme meditoimalla tai kohdistamalla ajatuksemme tietoisesi arvostamiimme asioihin, mahdollistaa myös lisää onnellisuutta synnyttäviä kokemuksia. Korkeassa tunnetilassa koetu inspiraatio johtaa siis aina varmasti kokemuksiin, jotka värähtelevät samalla korkealla taajuudella, ja tekevät siis meidät myös onnellisiksi. ”Toiveen täyttyminen” on siis korkealla värähtelevä selkeyden tila, uskon ja tiedon taajuus.

Mutta kun yksi toiveemme on täyttynyt, niin se on jo menneisyyttä, ja pyrimme kohti uusia unelmia, eli siksi oleme ikuisella matkalla. Matka on ”onnellinen”, jos nautimme matkasta, ja ”onneton”, jos emme osaa nauttia matkasta, eli odotamme vain turhautuneina matkan päättymistä. Onneton matka ei siksi voi päättyä onnellisesti, ellei matkalainen kykene kokemaan olosuhteista riippumatonta onnellisuutta jo matkalla.

Emme lähde lomamatkallekaan, vain odottaen koko matkan ajan kotiinpaluuta. Vaan matkan ihanuus on itse matkassa. Onnistunut matka on sarja positiivisia reaktioita positiivisiin tunnetiloihin. Ja usein olemmekin meille uudessa ympäristössä tai vieraassa kulttuurissa vapaampia ”irrottautumaan arjestamme”, eli negatiiviset asenteet ja tunnemuistot elämäämme ja itseämme kohtaan eivät aktivoidu uudessa ympäristössä yhtä helposti, kuin kotonamme, tutussa ympäristössä.

Tunnetaajuutemme määrää siis aina reaktiomme, eli voimme olla myös ”negatiivisesti inspiroituneita”, jos tunnetaajuutemme on matala. Jos siis joku toinen ihminen lähelläsi on turhautunut, ja pyytää sinua vaikkapa tekemään jotakin, ja olet itse pahalla tuulella, niin tunnet todennäköisesti vastustamatonta halua puolustautua, eli alkaa riitelemään tuon toisen ihmisen kanssa. Vaikka kumpikaan teistä ei AVOIMESTI näyttäisi pahaa oloaan, niin pelkkä sisäinen turhautuneisuus ja esimerkiksi kaunaisuus saa vetovoiman lain käynnistämään negatiivisen tapahtumaketjun.

Mutta tietoisena luojana voit välttää minkä tahansa riitatilanteen, tunnistamalla yksinkertaisesti oman tunnetilasi jo alkuvaiheessa, eli heti kun havaitset joko itsesi tai kanssaihmisesi tai molempien olevan matalassa tunnetilassa. Tällöin negatiivinen tapahtumaketju ei saa voimaa omista negatiivisista ajatuksistasi ja tunteistasi, ja riita tukahtuu kuin tuli, joka ei saa happea. Sanonta ”riitaan tarvitaan aina vähintään kaksi osapuolta” kertoo tästä. Eli kun ymmärrät syvällisesti, että kaikki negatiiviset reaktiomme elämässä johtuvat vain ja ainoastaan omasta negatiivisesta tunnetaajuudestamme, ja vetovoiman laista, niin pystyt muuttamaan minkä tahansa negatiivisen kanssakäymistilanteen positiiviseksi, tuntemalla tietoista, täysin vilpitöntä arvostusta kanssaihmistäsi kohtaan. Näin tulkittuna myös Raamatun ”rakasta vihollistasi” on konkreettisesti toimiva neuvo – siis ilman MITÄÄN reunaehtoja ja poikkeuksia.

Eli katso elämääsi ja kaikkia muita ihmisiä aina korkeamman minäsi silmin, ja et enää tunne kärsimystä silloinkaan, kun koet ns. vastoinkäymisiä!