Moni meistä työskentelee ja tavoittelee yli päätään asioita elämässään siksi, että saisi paljon rahaa, ja sen myötä vapautta, mielenrauhaa ja innostavia, uusia mahdollisuuksia.
Jos ensisijainen motiivimme työntekoon on rahan puute, niin olemme kuitenkin tunnetaajuudella, jossa tarvitsemme, koska meillä ei ole riittävästi, vaadimme, koska olemme turhautuneita, kaipaamme, uskomatta kuitenkaan täysin omaan arvoomme ja kykyymme luoda mitä tahansa. Olemme siis epäuskon ja puutteen tunnetaajuudella, eli melomme vastavirtaan, estämme itse itseltämme toivomamme manifestaatiot. Olemme motivoituneita, mutta emme inspiroituneita. Meitä ohjaa kaipuu ja tarve, sen sijaan, että meitä ohjaisi puhdas innostus, luottamus omaan mittaamattomaan arvokkuuteemme.
Tästä syystä puhtaasta inspiraatiosta käsin työskentelevä taiteilija, joka ei tee taidettaan vain ansaitakseen teoksillaan rahaa, vaan koska nauttii aidosti taiteensa tekemisestä, menestyy. Ja tästä syystä nuori ihminen kokee usein elämänsä huolettomana ja rikkaana, sillä huolettomuus ja puhdas usko rajattomiin mahdollisuuksiimme värähtelee korkealla tunnetaajuudella, kun taas huoli jostakin, ja tietoisuus jonkin asian mahdollisesta vaikeudesta, laskevat tunnetaajuuttamme – ja estävät siksi myös toiveidemme manifestaatiot.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että elämää enemmän kokenut, ja runsaasti myös negatiivisia tunnemuistoja omaava vanhempi ihminen, ei voisi olla huoleton ja inspiroitunut. Kyse on vain siitä, kykeneekö paljon vastoinkäymisiä kokenut ihminen kohdistamaan omat ajatuksensa ja tunteensa positiiviseen, jolloin negatiiviset tunnemuistot eivät ole aktivoituneina. Eli kykeneekö kokeneempi ihminen ”vaihtamaan radiokanavan iloisemmaksi”, välittämättä siitä, että myös ne toiset kanavat ovat edelleen olemassa ja lähettävät vähemmän iloista, matalamman taajuuden ohjelmaa? Kykeneekö monia erilaisia ruokia ja makuja elämänsä aikana maistanut ihminen valitsemaan kaupasta vain ne ruuat, joista hän pitää, ja jättämään kauppaan huoletta ne ruuat, joista ei pidä – siis fokusoimaan pelkästään toivottuun, ei-toivotun sijaan?
Ja toisaalta: Ihminen, joka on jo kokenut paljon negatiivisia kokemuksia, on myös luonut todella paljon toivottua korkeamman minänsä taajuudelle, eli myös hänen toiveidensa virta on voimakkaampi. Ja tällöin lyhytaikainenkin kokemus korkeasta tunnetaajuudesta voi ”murtaa padon”, joka on jo kenties kauankin estänyt tällaista ihmistä saavuttamasta unelmiaan. Kaikki toiveemme on jo luotu, eli kaikki ne aarteet joita elämäämme toivomme, ovat ympärillämme koko ajan, emme vain havaitse niitä ollessamme itse matalammalla tunnetaajuudella.
Usein tällaisen ”padon” murtajana voi toimia eräänlainen roolileikki, eli jos esim. itsensä arvottomaksi kokeva tai epäuskoisesti unelmiinsa suhtautuva kuvitteleekin olevansa joku aivan muu henkilö, kuin millainen kuva hänellä on itsestään ”arkitodellisuudessaan”, ja johon liittyy runsaasti noita negatiivisia tunnemuistoja. Tästä syystä eläytyminen ja visualisointi tunnetasolla toimii esim. silloin, kun haluamme oppia jotakin uutta. Jos kuvittelemme mielessämme, että olemmekin toinen henkilö, joka jo osaa tuon asian, niin opimme sen helposti siksi, että uskomme ”jo osaavamme” sen. Tällöin oppiminen on samalla tapaa esteetöntä kuin lapsella, joka oppii esim. vieraan kielen helposti siksi, että hänellä ei ole valmista uskomusta vieraan kielen oppimisen vaikeudesta. Myös hauskat tai muuten positiiviset elokuvat, tai meidät ”arjestamme irrottavat” lomamatkat voivat auttaa meitä manifestoimaan toiveitamme. Kautta ihmiskunnan historian myös iloisen ja rytmikkään musiikin, hyvän ruuan ja juhlimisen pyhä tarkoitus on ollut tunetason kohottaminen tasolle, joka sallii toiveidemme toteutua.
Voit siis tulla varakkaaksi kuvittelemalla jo olevasi varakas. Et voi uskotella itsellesi olevasi varakas, jos yrität ”työntää pois” todellisia uskomuksiasi köyhyydestäsi – universumissa ei voi koskaan yrittää päästä eroon mistään vetämättä sitä samalla puoleensa – mutta voit luoda uuden uskomuksen varakkuudesta TUNTEMALLA vaurautta. Jos sinulla on paljon taloudellisia ongelmia, niin älä ajatele rahaa lainkaan, vaan keskity hyvin yksityiskohtaisesti arvostamaan sellaisia asioita, joita sinulla jo on, ja joita voit aidosti arvostaa. Vetovoiman laki nimittäin ”kokee” vaurautena minkä tahansa asian, joka aidosti ja vaikka vain hetkellisesti kohottaa tunnetilaasi, oli kyse sitten kauniista kissastasi, kukasta maljakossasi, sydämesi tasaisesta lyöntirytmistä, taivaanrannasta kohoavasta auringosta tai kimmeltävästä vesipisarasta puun lehdellä. Sillä kun kohdistat ajatuksesi positiiviseen, niin vetovoiman laki vetää painovoiman lailla puoleesi lisää samalla taajuudella värähteleviä ajatuksia ja kokemuksia – ja inspiraatioita. Ja nuo inspiraatiot ovat korkeamman minäsi ohjausta, jonka tarkoituksena on AINA johdattaa sinua kohti juuri sitä, mitä sinä elämältäsi haluat.
Ja vaikka sinulla olisi työpaikka, jossa työskentelet siksi, koska sinun on ”pakko” saada rahaa elääksesi, niin voit olla inspiroitunut myös tuollaisessa työssä. Olet saattanut itse asiassa manifestoida itsellesi juuri tuon työpaikan, koska samassa työpaikassa työskentelee ihmisiä, jotka innostavat sinua, ja jotka tuottavat sinulle iloa. Työn laatu on toisarvoinen silloin, kun kyse on tunnetason synkronismista muiden ihmisten kanssa. Moni hyvin yksitoikkoinenkin työtehtävä voi samalla olla meditatiivinen, eli voit kokea itsesi mittaamattoman arvokkaaksi missä tahansa työssä, mikäli itse tiedostat oman arvosi. Tai nykyinen työpaikkasi voi olla tärkeä välietappi matkallasi seuraavaan työpaikkaasi. Tai voit elää ajoittain työttömänä, jotta sinulla olisi enemmän aikaa ja vapautta tehdä sinulle itsellesi tärkeitä asioita. Universumi ei koskaan moralisoi meitä, eikä väheksy valintojamme. Universumin tiet ovat usein arvaamattomat, mutta jos vain niin itse haluamme: Myös iloisia yllätyksiä ja ihmeitä täynnä!
Jokainen ihminen maailmassa – täysin riippumatta siitä, mitä kukin elämässään tekee, ja kuinka varakas, tunnettu, terve tai sairas, yksinäinen tai ihmisten ympäröimä itse kukin on – on joka tapauksessa täsmälleen yhtä arvokas. Se, kuinka paljon omista toiveistamme itse itsellemme tämän elämämme aikana sallimme, riippuu ainoastaan meistä itsestämme, ja tunnetaajuudestamme.
Salli siis itsellesi korkea tunnetaajuus, ilon, vapauden ja mahdollisuuksien taajuus. Ja elä juuri sellaista, ruhtinaallista elämää, kuin millaisesta olet aina unelmoinut.
