Universumi antaa sinulle jatkuvasti todisteita siitä, mitä sinä ajattelet, ja mitä sinä tunnet. Elämäsi tarina on siis sinun itsesi käsikirjoittama. Jos iloitset, ilosi toteutuu. Jos pelkäät, pelkosi toteutuu. Jos uskot johonkin, niin se mihin uskot, toteutuu. Jos koet epäuskoa, niin epäuskosi saa vahvistusta. Todellisuutesi on siis sellaista, millaisena sinä elämäsi koet, ja asioita, mihin sinä kiinnität huomiosi – joko negatiivisiin tai positiivisiin. Kukaan muu ihminen ei voi luoda sinun todellisuuttasi, eikä valita sinun tunnetaajuuttasi. Mikään ukopuolinen voima tai ”jumala” ei päätä sinun puolestasi, mitä sinulle tapahtuu.

Et voi myöskään koskaan tehdä mitään peruuttamattomasti väärin, etkä koskaan ”menetä mahdollisuuksiasi”-  jokainen hetki on aina uusi mahdollisuus. Korkeampi minäsi on loputtoman kärsivällinen ohjatesaan sinua juuri sinne, minne sinä haluat. Ja kulloinenkin tunnetilasi määrää sen, purjehditko myötävirtaan, vai kamppailetko vastavirtaan.

Jos sinulla on velkaa, ja saat yllättäen rahaa, niin vaikka sinulla olisi edelleen velkaa, niin arvostamalla rahaa, jota sait, saat lisää rahaa.

Jos olet tuntenut  itsesi yksinäiseksi, ja löydät yllättäen ystäviä, niin arvosta tietoisesti kokemaasi ystävyyttä, sen sijaan, että muistelisit aiemmin kokemaasi yksinäisyyttä. Näin varmistat, että saat lisää ystäviä ja koet iloisia hetkiä ystäviesi kanssa.

Jos sinulla on parisuhde, jossa on ollut paljon ongelmia, niin pyri löytämään parisuhteestasi asioita, joita voit arvostaa. Älä murehdi ongelmia, joita olette yhdessä kokeneet. Näin nykyinen parisuhteesi muuttuu vetovoiman lain vaikutuksesta paremmaksi – tai löydät uuden parisuhteen, jossa koet onnellisuuta. Luot siis itse myös omat ihmissuhteesi.

Arvosta aina myös vastoinkäymisiäsi. Jokaiseen ei-toivottuun kokemukseesi sisältyy aina jotakin, jota voit arvostaa. Katso siis ei-toivottuakin aina korkeamman minäsi silmin – silloin et enää luo sitä elämääsi lisää, vaan ei-toivotun kokemuksen muisto ”deaktivoituu”.

Kaikki toiveesi eivät kuitenkaan koskaan manifestoidu kerralla, etkä edes haluaisi niin tapahtuvan, sillä elämäsi on jännittävä tarina, jossa tapahtuu jatkuvasti uusia käänteitä – matka, jonka suola on matkalla olemisessa, ei perillepääsyssä. Aivan kuten et lomamatkallasi halua kokea kaikkia upeita elämyksiä samana päivänä, vaan haluat nauttia matkastasi alusta loppuun saakka. Tai aivan kuten et halua syödä runsaan herkkupöydän antimia kaikkia yhdellä kertaa ja mahdollisimman nopeasti, vaan haluat nauttia herkuista suupala kerrallan, valitsemalla itseäsi parhaiten miellyttävät ruuat omalle lautasellesi.

Kerro siis oman elämäsi tarinaa juuri niin, kuin millaisena haluat sen kokea. Älä muistele menneisyyden epämiellyttäviä tapahtumia negatiivisessa mielentilassa, äläkä pelkää, että se, mitä et olisi halunnut kokea, palaa jälleen luoksesi. Sillä ei-toivotut asiat manifestoit vain keskittämällä niihin huomiosi matalassa tunnetilassa.

Samoin asiat, joita toivot, toteutuvat, jos keskität niihin huomiosi – ja myös uskot niiden mahdollisuuteen toteutua. Jos et kykene johonkin unelmaasi tunnetasolla aidosti uskomaan, niin ajattele sellaisia iloa tuottavia asioita, joihin jo varmasti uskot. Kaikki, mitä toivot, mahdollistuu aina, jos tunnetaajuutesi on korkea. Polku, joka unelmiisi johtaa, voi olla toisenlainen, kuin millaiseksi sen kuvittelit, mutta ilon polku johtaa aina lopulta unelmiesi toteutumiseen.

Elämä on siis parhaimmillaan kuin upea helminauha, jossa kauniit ja iloa tuottavat asiat seuraavat toinen toisiaan, täydellisessä järjestyksessä. Ja jokainen tulee luoksesi juuri oikealla hetkellä: Silloin, kun sinä olet valmis lahjasi, eli omat upeat luomuksesi vastaanottamaan.

Moni meistä on oppinut olemaan hyvin ankara itselleen, kokemaan sisäistä arvottomuutta, ikään kuin elämän tarkoitus olisi ”tulla arvokkaaksi”. Vaikka olemme aina ja ikuisesti mittaamattoman arvokkaita ja kaikkivopia. Arvottomuuden tunne on siis aina ja poikkeuksetta vain oman mielemme luoma harha.

Ja myös tietoisuus universumin laista ja roolista oman elämämme luojina saattaa johtaa oman itsen tuomitsemiseen, eli jos emme koe olevamme tarpeeksi ”tehokkaita manifestoijia”, niin rankaisemme itseämme siitäkin kokemalla negatiivisia tunteita – sen sijaan, että sallisimme itsemme tuntea mittaamattoman arvomme rakastamalla itseämme ja elämää. Elämä on sallimisen taidetta, ei siis ei-toivotun sietämistä, ja itsemme tuomitsemista kuvitellusta rajallisuudestamme.

Arvottomuuden tunteita kokevat niin elämässään inhimillisellä mittapuulla mitattuna menestyvät, kuin epäonnistuneetkin. Usein on myös niin, että paljon maallisessa mielessä saavuttaneet kokevat ”sisäisen tyhjyyden” vielä paljon voimakkaampana, kuin vähemmän menestyneet. Tämä johtuu usein siitä, että suuret saavutukset ovat tulosta pääosin negatiivisessa tunnetaajuudessa tehdystä yrittämisestä. Menestynyt ihminen on kyllä tiedostamattaan myös sallinut itselleen paljon asioita, koska menestyneen ihmisen odotukset ovat yleensä suurempia, kuin vähemmän menestyneen, eli ”usko menestykseen” sallii manifestaatiot. Mutta menestyksestä maksettu ”hinta”, eli ovan yrittämisen yhteydessä koetut negatiiviset tunteet ikään kuin himmentävät iloa saavutuksista. Ja tämän lisäksi pääosin matalassa tunnetaajuudessa menestyminen on luonut menestyneen ihmisen mieleen jatkuvan pelon tuon kaiken saavutetun menettämisestä, sillä pelko värähtelee niin ikään matalalla taajuudella.

Mikäli koet, että olet unelmoinut ja toivonut paljon, mutta sallinut itsellesi vain vähän, niin toiveidesi virta on hyvin voimakas, sillä manifestaatiosi korkeamman minäsi taajuudella ovat olleet ”valmiina” jo kauan – sinä itse et siis vain ole vielä sallinut niitä itsellesi. 99% unelmistasi siis on jo ”olemassa”, mutta viimeinen yksi prosentti, eli sinun oma havaintosi – joka on lopulta se ratkaiseva asia manifestaatioissa – puuttuu. Koet virran valtavan voiman usein siten, että kun olet tietoisesti harjoitelut jo olemassaolevien  asioiden arvostamista, ja ajatustesi kohdistamista positiiviseen, ja koet äkillisen ”vastoinkäymisen”, niin tunnetaajuutesi on niin huippuunsa virittynyt, että pienikin lasku taajuudessasi tuntuu voimakkaana kipuna kehossasi.

Onnittele silloin itseäsi, sillä voit olla varma, että manifestaatiosi ovat lähellä – ja jokainen vastoinkäyminen on vain universumin tapa ”hienosäätää” toiveitasi. Jos olet yrittänyt liikaa ratkaista itse ongelmiasi – ja negatiivisessa tunnetaajuudessa tapahtuneesta yrittämisestä johtuen kokenut turhaa kärsimystä – niin voit kuitenkin aina luottaa siihen, että universumi ohjaa sinua väsymättä ja kärsivällisesti kohti selkeyttä, kohti päämääriäsi. Eli olet aina polullasi, aina menossa kohti unelmiasi, riippumatta omasta eksyksissä olemisen tunteestasi, ja itseaiheutetuista mutkista matkassasi.

Kärsimättömyyden tunne – tunne, että olet eksyksissä, vaikka sinun pitäisi olla ollut maalissa jo kauan sitten – on usein se pieni mutta olennainen ”taajuusvirhe”, joka saattaa estää meitä loputtomiin ”kuulemasta unelmiemme kanavaa”, ja sen sijaan kuulemaan pelkkää ”kohinaa”. Eli olemme todella konkreettisesti kuin radiovastaanottimia: Tunnetaajuutemme määrää aina sen, mitä milläkin hetkellä manifestoimme fyysiseen elämäämme.

Eli hyvin pienet arkipäivän asiat saattavat pitää meitä jopa vuosia pääosin matalalla tunnetaajuudella, ja estää todella suurten, korkeassa taajuudessa värähtelevien  unelmiemme manifestoitumisen. Jos siis koet mitä tahansa murheita, turhautumista tai kärsimättömyyttä, niin keskitä ajatuksesi mahdollisimman nopeasti johonkin aivan muuhun asiaan. Johonkin, joka tuottaa sinulle iloa, ja muita korkean taajuuden tunteita.

Avain jokaiseen elämämme ”lukkoon” on aina korkea tunnetila, luottamus, usko ja elämän ilo. Voimasi on tässä hetkessä – ja tuo voima on  suunnaton riemu siitä, että olet olemassa juuri nyt.