Pelko on aina matalan taajuuden tunnetila. Kun pelkäät, niin pelkosi on siis myös aiheellinen, sillä manifestoit sitä, mitä pelkäät. Pelkosi kohde – se, mitä et halua – on siis samalla taajuudella pelontunteesi kanssa. Mäenlaskija, joka pelkää kaatuvansa, usein myös kaatuu, eli pelokas mäenlaskija  manifestoi oman pelkonsa.

Ihminen, joka pelkää onnettomuuksia, yrittää rauhoittaa mieltään ottamalla mahdollisimman paljon erilaisia vakuutuksia. Mutta samalla hän myös manifestoi onnettomuuksia, jos hän keskittyy edelleen pelkoonsa. Onnettomuuden tapahduttua hän sanoo: ”Olinpa viisas, kun ennakoin onnettomuuden ottamalla vakuutuksen”. Mikä on tottta: Pelokas vakuutuksenottaja kirjaimellisesti ennakoi onnettomuuden, siis luo sen itselleen.

Puhumme pessimistisistä ihmisistä usein ”pahanilman lintuina”. Pessimismi perustuu pelkoon, eli tulevaisuuteen pelolla ja epäilyksillä suhtautuva ihminen ihan konkreettisesti luo tulevaisuuteensa asiat, joita pelkää – ja jos hän saa peloteltua myös kanssaihmisiään, eli saa heidätkin laskemaan omaa tunnetaajuuttaan, niin myös nuo muut ihmiset manifestoivat samat pelot – ja siis myös niiden seuraukset toteutuneina. Kollektiiviset pelot ja kollektiivinen viha ovat aina luoneet, ja luovat koko ajan suuria ihmisjoukkoja koskettavia onnettomuuksia, kuten sotia, sairausepidemioita ja muita katastrofeja.

Elämme yhteiskunnassa, jossa turvallisuutta pidetään arvossa, ja myös lainsäädännössä on paljon turvallisuuden lisäämiseen pyrkiviä säädöksiä.

Turvallisuutta ei kuitenkaan voi lisätä säädöksillä, jos niiden kohteena olevat ihmiset pelkäävät elämää. Sillä varovaisuus matalassa tunnetilassa toteuttaa asioita, joita pelkäämme, kaikesta hätävarjelusta ja ennakkoinnista huolimatta. Turvallisuusohjeista ja -säädöksistä näyttää olevan hyötyä, mutta tämä harha perustuu vain siihen, että moni ihminen luottaa elämään enemmän kokiessaan ”toimivansa oikein” ja ”olevansa turvassa”. Mutta ongelmana on, että turvallisuudentunteen syy on kuviteltu, kun taas todellinen syy toteutuvaan, todelliseen turvallisuuteen on kokijan oma tunnetila.

Ja aina, kun pyritään elämäniloa ja vapautta rajoittamalla lisäämään turvallisuutta, niin rajoitettua elämää elävät ihmiset ovat matalassa tunnetaajuudessa, koska turvallisuus siis perustuukin pelkoon, ja rajoitettu elämä kahlitsee elämäniloa.

Tästä syystä yhteiskunta, jossa ihmiset opetetaan elämänilon kustannuksella luottamaan ensisijaisesti sääntöihin, varoituksiin, kieltoihin, vakuutuksiin, kypäriin, varoitusjärjetelmiin, rokotuksiin ja lääkkeisiin, on vähintään yhtä vaarallinen käytännössä, kuin yhteiskunta, jossa vapautta ja mahdollisuutta riskinottoon on enemmän. Sillä vetovoiman lakia ei voi kumota millään varmistusmenetelmällä. Jokaisella ihmisellä on oma rajaton voimansa luoda joka hetki oma todellisuutensa: Joko toivottu tai ei-toivottu.

Jos siis pelkäät, että sairastut jättämällä rokotuksen ottamatta, niin ota rokotus. Pelkosi toteutuisi joka tapauksessa.

Jos pelkäät, että sinulla on vakava sairaus, niin lääkäriltä saamasi sairausdiagnoosi vain lisää pelkoasi, ja vahvistaa sairautesi manifestaatiota.

Jos koet syyllisyyttä siitä, että ajat polkupyörällä ilman kypärää, niin käytä ehdottomasti kypärää. Syyllisyytesi mahdollistaa matalan taajuuden manifestaatiot.

Jos tosissasi pelkäät, että eroamalla kirkosta joudut ”helvettiin”, niin älä eroa kirkosta. Sillä pelkäämällä ”helvettiä” luot itse itsellesi maanpäällisen helvetin.

Jos et pelkää sairauksia, onnettomuuksia, ”helvettiä” etkä kuolemaa, vaan rakastat elämää, välittämättä niistä vastoinkäymisistä, joita elämäsi varrella kohtaat, välittämättä ”pahanilmanlintujen” pelotteluyrityksistä – niin elä huolettomin mielin ja nauti täysillä elämästäsi. Sillä korkeassa tunnetaajuudessa eläessäsi sinulla ei ole koskaan mitään hätää.

Jos siis pelkäät, niin sinulla on syytäkin pelätä. Luovu siis rohkeasti pelostasi – luota elämään. Luota universumiin.

Se, mistä unelmoit, on jo luotu. Se on siis valmis vastaanotettavaksi. Ainoa asia, joka on unelmasi tiellä, olet sinä itse.

Meidät on opetettu SUORITTAMAAN elämää, ja siksi pyrimme päämääriimme useimmiten vaikeimman polun kautta, siis matalasta tunnetaajuudesta käsin. Suomalaista sisua ihannoidaan, mutta todellisuudessa sisukkuus on itseään toteuttavaa oman elämän hankaloittamista. Sisukas ihminen pääsee kyllä usein lopulta päämääräänsä, mutta hän pääsee sinne siis vaikeinta, ei helpointa polkua.

Jos sinun pitää siivota suuri ja sotkuinen autotalli, niin koet vaikeaksi edes aloittaa koko projektia, koska siivousurakka näyttää niin kaoottiseltaja ylivoimaiselta. Keskityt siis mielessäsi kärsimättömänä ja epäuskoisena tavoitteeseesi, eli siistiin autotalliin, etkä malta elää hetkessä kevein mielin, ja iloita pienistä saavutuksista siivouksen edetessä. Et siis nauti matkasta, vaan arvostat vain perillepääsyä, mikä johtaa siihen, että saatat jättää koko urakan aloittamatta. Sen sijaan: Jos olet lähdössä ihanalle lomamatkalle, niin et luultavasti etukäteen mieti turhautuneena, että koko matkalle lähteminen on turhaa, koska matkasi tulee joka tapauksessa päättymään kotiin, jossa jo nyt valmiiksi olet. Vaan odotat inspiroituneena seikkailuja, joita tulet kohtaamaan matkallasi. Matkasi tulee siis olemaan täynnä yllätyksiä ja odottamattomia käänteitä, mutta et pelkää niitä, vaan odotat niitä innostuneena.

Samoin, jos ajelet autolla, ja nautit ajamisesta, niin et tuijota kauhuissasi jokaista kanssa-autoilijaasi, ja pelkää tämän törmäävän sinuun, vaan luotat omaan intuitioosi ja liikenten sujuvuuteen, luovit taidokkaasti ja sujuvasti muiden autojen seassa. Sillä kun mielesi on iloinen, eli tunnetaajuutesi korkea, on korkeampi minäsi oppaanasi, eli korkea tietoisuus inspiroi sinua tekemään juuri oikeat liikkeet, eikä sinun tarvitse peokkaana koko ajan varoa ja jarrutella. 

Saavuttaaksesi unelmasi sinun ei siis tarvitse tehdä mitään muuta, kuin olla juuri nyt korkeasa tunnetaajuudessa, eli olla vastaanottavaisessa tilassa, kokea iloa, arvostusta, rakkautta, kevytsydämisyyttä. Eikä sinun  tarvitse edes yrittää SAAVUTTAA korkeaa tunnetaajuutta, vaan vain pysäyttää ajatusvirta, joka estää korkean tunnetilasi.

Jos tunnetaajuutesi on korkea, niin polku tulee aina luoksesi, sinun ei siis tarvitse etsiä polkua.