Moni meistä on kokenut joskus tunteen, että se mikä tapahtuu nyt on jo tapahtunut aikaisemmin. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä déjà vu, entiselämys.

Tunne johtuu siitä, että luomme koko ajan omaa todellisuuttamme. Ja se kokemus, jonka sallimme itsellemme juuri nyt, ON jo tapahtunut korkeassa taajuudessa, se siis on jo tapahtunut. Nykyhetkemme on siis universumin näkökulmasta menneisyyttä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että elämämme olisi kohtalonomaista, että emme voisi itse vaikuttaa elämäämme, että kaikki mitä meille tapahtuu olisi jo ennalta käsikirjoitettu. Meillä on joka hetki vapaus valita kokemuksemme, sillä kaikki erilaiset mahdollisuudet ja polut, joita olemme mielessämme ja tunteillamme luoneet, ovat jo olemassa.

Nk. selvänäkijät näkevät siis tulevia tapahtumia, koska me itse olemme ne jo luoneet. Selvänäkijä näkee siis tapahtuman, joka tapahtuu todennäköisesti, jos sallimme sen tapahtua.

Selvänäkemiseen, kun ns. katsominen tapahtuu toiselle henkilölle, liittyy kuitenkin aina ongelma: Joskus selvänäkijät eivät kanavoi juuri sen henkilön energioita, joka kanavointia on pyytänyt. Näin tapahtuu silloin, kun näkijä on kokematon ja hänellä on vaikeuksia ”pysyä oikealla taajuudella”. Näin tapahtuu erityisen usein myös sellaisessa tilanteessa, jossa kysyjän oma ”suojaus” on niin vahva, että näkijä ei yksinkertaisesti näe kysyjän energioita. Tällöin kokenutkin näkijä -etenkin jos uskoo vahvasti omaan kykyynsä- saattaa nähdä energioita, jotka eivät millään tavalla liity kysyjään – vain jotakin nähdäkseen.

Kaikki mitä tapahtuu juuri nyt on siis kuitenkin jo tapahtunut, se on siis jo luotu. Mutta useimmiten manifestaatio korkeammasta todellisuudesta fyysiseen todellisuutemme ei  tapahdu hetkessä, siis samalla sekunnilla kuin sitä ajattelemme, kun luomme toiveen. Tämä johtuu siitä, että useimpiin toivomiimme asioihin tai tapahtumiin liittyy myös vastustusta, matalaa värähtelyä, epäilyksen tunteita, ristiriitaisia tunteita ja toiveita, emme ole täysin varmoja siitä mitä todella haluamme. Emme siis salli sen mitä olemme luoneet manifestoitua juuri nyt, toiveemme kaipaa ”selventäviä kokemuksia”.

Tämä ”viive” manifestaatioissa on enimmäkseen hyödyllinen. Ajattele vaikka tilannetta, että tunnet vihaa jotain ihmistä kohtaan. Hetkellisesti, vihasi vallassa toivot, että et enää koskaan tapaa tätä ihmistä. Jos hetkellinen, matalassa vihan taajuudessa ajattelemasi ajatus manifestoituisi välittömästi, ei ympärilläsi pian olisi yhtään ihmistä. Luultavasti et myös itse olisi hengissä, sillä tunnemme usein vihaa myös itseämme kohtaan,  ja joskus voimakkaan matalan taajuuden tunteen vallassa ”haluamme jopa kuolla”. Manifestaatio ei siis voi tapahtua välittömästi, koska matalan taajuuden tunteemme ei ole ainoa tunteemme ja toiveemme, olemme luoneet korkeammissa taajuuksissa myös paljon positiivisia toiveita, jotka ovat siis ristiriitaisia matalassa taajuudessa luomamme vihaisen toiveen kanssa.

Useimmiten tapahtuu, että sellainen henkilö, joka on ollut ilkeä tai väkivaltainen toista ihmistä kohtaan silmittömän raivon vallassa -siis matalalla taajuudella- ei tekonsa jälkeen voi lainkaan ymmärtää, miksi hän teki mitä teki, miksi sanoi mitä sanoi. Tämä johtuu siitä, että teon tai sanomisen jälkeen henkilön taajuus usein nousee, eikä hän korkeammassa värähteyssään enää ”tunnista” itseään tekijäksi tai sanojaksi.

Luonnollinen taajuutemme on korkea taajuus, sillä pohjimmiltamme olemme korkeampia olentoja. Meidän ei siis tarvitse usein edes tehdä mitään -siis tietoisesti kohottaa taajuuttamme masennuksen ja vihan taajuudelta – sillä taajuutemme kohoaa useimmiten ennemmin tai myöhemmin luonnollisesti kohti oikeaa olemustamme.

Muista siis, että et ole koskaan tuomittu johonkin tiettyyn ”kohtaloon”, vaan että sinulla on aina vapaus valita. Kohtalonomaisuus, vääjäämättömyyden tunne johtuu vain siitä, että luot joka hetki samaa taajuutta, samaa todellisuutta, johon olet jo tottunut. Voit kuitenkin joka hetki valita toisin:  luoda uutta, juuri sitä mitä haluat.

Ja tämä tapahtuu sallimalla taajuutesi kohota ilon, toivon ja uskon -ja tarvittaessa meditaation eli ajatusvirran pysäyttämisen- avulla korkeammalle taajuudelle. Sillä kaikki mitä todella haluat toteutuu ja manifestoituu elämääsi aina korkealla taajuudella, ollessasi yhtä korkeamman minäsi kanssa.

Jokainen toive, haave tai ajatus on olemassa heti, kun sitä ajattelemme. Ajatus siis on manifestaatio. Ja myös ajatukseen liittämämme tunne on manifestaatio. Ajatuksen ja tunteen yhteisvaikutuksesta alkaa prosessi, joka konkretisoi ajatuksemme fyysiseen maailmaan, eli luomme konkreettisia asioita. Jos siis taajuutemme on korkealla toiveemme ”toteutuu” eli konkretisoituu fyysiselle tasolle nopeasti. Jos taas taajuutemme on matala, toiveemme toteutuminen hidastuu. 

Jos taas vastustamme jotain asiaa, samankaltainen prosessi lähtee käyntiin matalassa taajuudessa, eli samalla taajuudella kuin missä vastustuksemme on. Siksi matalalla taajuudella manifestoituu ei-toivottuja asioita. Saamme siis aina mitä haluamme – tai mitä emme halua, riippuen värähtelytaajuudestamme eli tunteistamme.

Kun toivomme jotain  asiaa, vaikkapa mustaa pitkäkarvaista kissaa, sen olemus, siis ominaisuudet ovat välittömästi olemassa korkeassa taajuudessa eli Lähteessä. Toiveemme on siis ikään kuin yleinen hahmotelma, joka koostuu yleisistä ominaisuuksista, jotka manifestoituvat korkeimpaan taajuuteen. Elämämme aikana ajattelemme ja  toivomme kuitenkin myös lukemattomia muita asioita, joista suuren osan myös itse unohdamme, mikäli emme jatka toivomista aktiivisesti. Silti kaikki nekin ovat ikuisesti olemassa Lähteessä. Jos siis olemme toivoneet myös lyhytkarvaista mustaa kissaa ja hännätöntä valkoista kissaa, niin niidenkin olemukset ja ominaisuudet ovat jo olemassa korkeassa taajuudessa.  Se, millaisen kissan lopulta fyysiseen todellisuuteemme manifestoimme riippuu siitä, mihin ominaisuuksiin keskitämme eniten huomiotamme – ja mihin lopulta tunteiden tasolla eli tietyllä taajuudella haluamme uskoa.

Voimme siis saada myös kissan, jollaista emme halua, jos hankimme kissan matalassa värähtelytaajuudessa.

Jos toivomme saavamme jonkun tietyn kissan, jonka tiedämme jo olevan olemassa, voimme saada senkin, jos uskomme vahvasti, että voimme saada sen. Mutta jos uskomme tai tiedämme, että kissan omistaja ei halua luopua kissastaan, on epätodennäköisempää että saamme juuri tuon kissan. Tämä johtuu siitä, että emme itse usko, että saamme kissan – ei siitä, että emme voisi saada sitä. Saamme siis teoriassa kaiken mihin itse uskomme – mutta käytännössä emme saa monia sellaisia asioita, joiden saamiseen meidän on vaikea uskoa. Värähtelymme siis laskee jos emme usko, kohoaa jos uskomme.

Kun toivot ihmissuhdetta jonkun tietyn ihmisen kanssa, mutta tuo toinen ihminen ei ole halukas ihmissuhteeseen kanssasi, tuon toisen ihmisen toive myös manifestoituu. Sinä taas manifestoit ihmissuhteen, jossa on toivomasi ihmissuhteen olemus, vaikka manifestoimasi henkilö ei olisikaan täsmällisesti toivomasi ihminen. Universumissa on dataa ja erilaisia mahdollisuuksia loputtomasti. Me voimme siis valita myös ihmissuhteita itsellemme valtavasta määrästä erilaisia ihmisiä.

Jos sinulla jo on ihmissuhde, mutta et ole joihinkin asioihin suhteessasi tyytyväinen, niin löydät joko uuden, enemmän toiveitasi vastaavan ihmissuhteen – tai nykyinen ihmissuhteesi muuttuu haluamaasi suuntaan.

Eli korkeampi taajuutemme on siis täynnä elämämme aikana toivomiemme  asioiden ominaisuuksia yleisinä olemuksina. Kun haluamme jotakin tiettyä asiaa ja uskomme sen saavamme, Lähteessä olevista olemuksista muotoutuu tarkka manifestaatio, juuri sellainen jota olemme toivoneet.

Moni meistä on kokenut, että kun saavutamme kauan toivomamme ”suuren unelman” se on jotain vielä  ”paljon enemmän”, kuin mitä olemme edes toivoneet tai ”uskaltaneet unelmoida”. Tämä tunne johtuu sitä, että olemme jo itse unohtanet suuren osan niistä ominaisuuksista ja olemuksista, joita olemme elämäme varrella toivoneet. Universumi on siis valtavasta määrästä toiveitamme muovannut fantastisen manifestaation, joka on kaikkien toiveidemme -myös kaikkein pienimpien  yksityiskohtien- summa.

Manifestaatioissa olennaista ei siis pohjimmiltaan ole se, MITÄ haluamme, vaan MIKSI haluamme sitä mitä haluamme.

Eli kun toivot jotakin asiaa ja se tuntuu sinusta ”liian suurelta” voidakseen koskaan manifestoitua, niin ole silti luottavainen: Jos olet harjoitellut korkeaa taajuutta, iloitset elämästäsi ja manifestaatioista, joita olet jo saavuttanut, uskoen samalla unelmiisi, niin ne kaikkein suurimmatkin unelmasi voivat toteutua. Muista, että universumi ei erottele pieniä ja suuria unelmia: on aivan yhtä helppoa manifestoida upea linna kuin polultasi löytyvä höyhen.  Sinun oma uskosi ja taajuutesi ratkaisee, mitä toiveistasi lopulta fyysiseen todellisuuteesi manifestoit, eli sallit itse itsellesi.

Kun aika on kypsä, myös toiveidesi hedelmä on kypsä ja herkullinen. Ole siis kärsivällinen ja odota luottavaisena ja iloisena unelmasi kypsymistä.