Jos haluat olla täydellisen vapaa, tietoinen Luoja, niin tärkein asia, joka sinun tulee oppia on, että et anna muiden ihmisten negatiivisten tunteiden, sanojen tai tekojen laskea omaa tunnetilaasi. On samantekevää, kuinka tärkeitä, tai vähemmän tärkeitä nuo negatiiviset ihmiset sinulle tunnetasolla ovat, sinä itse mahdollistat heidän negatiiviset tunteensa ja tekonsa. Ja mahdollistat ne siten, että annat siis oman tunnetilasi laskea heidän seurassaan.

Jos kohtaat ilkeän, masentuneen tai pelokkaan  ihmisen yleisellä paikalla, niin oma matala tunnetaajuutesi mahdollistaa tämän kohtaamisen. Mutta jos läheisesi ovat matalissa tunnetiloissa, niin tilanne on toki hieman erilainen, jos he siis asuvat kanssasi. Mutta jos negatiivisessa tunnetilassa oleva läheisesi on kanssasi samassa asunnossa, ja sinun tunnetilasi on korkea, niin korkeampi minäsi kyllä keksii keinot, joiden avulla et joudu heidän vaikutuspiiriinsä.  TAI ehdoton rakkautesi kohottaa myös heidän tunnetilaansa.

Samasta syystä EHDOLLINEN rakkaus johtaa aina pettymykseen, sillä aina, kun  yritämme miellyttää muita ihmisiä, ja sallimme samalla oman tunnetaajuutemme laskea, niin  päädymme noiden muiden ihmisten kanssa samalle, negatiiviselle tunnetaajuudelle. Eli jos esimerkiksi tunnet syyllisyyttä jostain asiasta, niin mahdollistat itse sen, että sinua syytetään. Ja jos syyllisyydentunteesi tämän syyttämisen seurauksena vain pahenee, niin manifestoit – negatiivisen tapahtumaketjun saadessa voimaa – konkreettisia tapahtumia, jotka lisäävät syyllisyydentunnettasi entisestään. Kierre loppuu vasta sitten, kun lakkaat syyttämästä itseäsi, eli kykenet rakastamaan myös itseäsi ehdoitta.

Muista, että kukaan meistä ei ole koskaan yksin syyllinen mihinkään, vaan olemme aina kaikki toinen toistemme kanssaluojia. Ja ainoa asia, johon sinun tulee missä tahansa elämäntilanteessa pyrkiä, on olla resonanssissa oman, korkeamman minäsi kanssa, eli tuntea täysin ehdotonta rakkautta ja myötätuntoa, niin itseäsi, kuin kaikkia muitakin kohtaan.

Jos siis joku ihminen lähelläsi on hyvin matalassa tunnetilassa, niin et voi millään tavalla auttaa häntä puolustautumalla, tai yrittämällä olla empaattinen, siis tuntemalla sääliä. Voit auttaa häntä vain, jos säilytät itse oman korkean tunnetilasi, ja annat hänen ilkeät sanansa vain valua pois mielestäsi, kuin ”vesi hanhen selästä”. Mutta muista, että sinun tulee myös aidosti, tunnetasolla, luopua katkeruuden ja kaunan tunteistasi. Jos tunnet syyllisyyttä, masennusta tai pelkoa, niin sinun tulee tuntea hetkellisesti vihaa, kostonhimoa, katkeruutta ja turhautumista, jotta tunnetilasi pääsee kohoamaan korkeammalle, toiveikkuuden taajuudelle. Mutta sinun ei tarvitse ilmentää tai purkaa vihan, kostonhimon  ja katkeruuden tunteitasi näkyvästi ja konkreettisesti, pelkkä hetkellinen tunne sisimmässäsi riittää. Näin pääset ”siltaamaan” negatiivisten tunteiden kautta tunnetilasi, kohti positiivisia tunteita.

Jos olet jo paljon korkeammalla tunnetaajuudella, kuin lähelläsi olevat ihmiset, niin pelkkä korkea tunnetilasi saattaa saada nämä kanssaihmisesi suuttumaan. Tämä johtuu siitä, että  nuo matalassa tunnetilassa olevat ihmiset intuitiivisesti itse tietävät, että heidänkin tunnetilansa tulisi olla korkea, eli heidänkin tulisi olla samalla tunnetaajuudella korkeamman minänsä kanssa, tunteakseen onnellisuutta.

Ja korkeassa tunnetilassa ollessasi sinulla on myös mahdollisuus ”puhdistaa” sellaisia negatiivisia tunnemuistoja, jotka ovat aiemmin olleet liian tuskallisia, jotta olisit kyennyt niitä  neutraloimaan. Eli ”anteeksiannossa” ei ole kyse mistään muusta, kuin siitä, että emme kiinnitä huomiota negatiivisiin asioihin, vaan näemme niiden luoman positiivisen. Eli muutamme vain näkökulmaamme, katsomme toinen toistamme ”jumalallisina olentoina”, eli täydellisinä. Kenenkään ei siis tarvitse nöyränä pyytää toiselta ihmiseltä anteeksi, eikä meidän tule itsekään olla nöyriä, vaan meidän tulee arvostaa ja rakastaa täysin ehdoitta itseämme ja muita, olivat he – tai me itse – tehneet mitä tahansa.

Jos tämä tuntuu sinusta aivan liian vaikealta, niin muista, että voit ainakin pyrkiä tähän suuntaan, siis kohti ”valaistumista”,  eli tietoisuutta siitä, että me ihmiset emme ole toinen toisistamme erillisiä.

Muista, että jos pyrit tietoisesti edes silloin tällöin pysymään korkeassa tunnetilassa, niin myös elämäntilanteesi paranee korkeitten tunnetilojesi seurauksena hetki hetkeltä. Ja jos koet välillä ”takapakkia”, eli ns. vanhat kaunat tulevat kipua aiheuttaen pintaan, niin tämä tapahtuu vain siksi, että niihin liittyvät negatiiviset tunnemuistot tulee puhdistaa lopullisesti, ja nimenomaan korkeasta tunnetilasta käsin. Ja kun ne on puhdistettu, niin olet vihdoin näistä tunnemuistoista vapaa, ja voit tuntea täysin puhdasta, ehdotonta rakkautta, ketä tahansa ”entistä vihamiestäsi” kohtaan.

Olet varmasti jo huomannut, jos olet harjoitellut tietoista tunnetilanhallintaa, että olet löytänyt yhä enemmän itsesi kanssa korkealla taajuudella olevia uusia ystäviä, eli positivinen prosessi etenee koko ajan, vaikka sinulla olisikin vielä läheisiä, joiden kanssa joudut selvittelemään ”vanhoja traumoja”.  Muista, että juuri nuo sinulle kaikkein rakkaimmat ja tärkeimmät ihmiset ovat myös arvokkaimpia opettajiasi, sillä heidän vihansa ja rakkautensa on yhteismitallista. Etkä ole löytänyt heitä seuraasi ”sattumalta”.  Hekin ovat pyytäneet tietoa universumin laista, ja he voivat löytää sen sinun kauttasi.

Mutta noiden vanhojen, negatiivisten tunnemuistojen puhdistumisen kautta, ja sitä seuraavan vapautumisen seurauksena löydät lopulta myös sellaisia läheisiä ihmisiä, jotka ovat sinun laillasi laajentuneet voimakkaasti, ja jotka ovat ”kokonaisia”, eli usein, ja myös tietoisesti,  resonanssissa oman korkeamman olemuksensa kanssa. Heidänkin kanssaan edelleen laajenet, ja koet kontrastia, eli negatiivisia tunteita, mutta elämäsi on heidän kanssaan paljon helpompaa, koska hekin ymmärtävät olevansa täydellisesti itse vastuussa omista tunnetiloistaan.

Usein käy myös niin, että se ihminen, jonka kanssa olet paljon yhdessä ”kärsinyt”- siis juuri  rakkautenne ehdollisuuden vuoksi – on myös lopulta se ihminen, joka sallii omankin tunnetaajuutensa kohota, jolloin olette jälleen ”samalla taajuudella” hänen kanssaan, ja yhteinen elämänne voi jatkua. Olette kuitenkin olleet toinen toistenne kanssaluojia, ja esimerkiksi uskonnoissa kuvattu ”ikuinen avioliito” on alun perin tarkoittanut juuri tällaisia, kanssaluomisen aikaansaamia toiveita. Eli jos elämme parisuhteessa toisen ihmisen kanssa, niin suhteemme häneen on ”ikuinen”, koska luomme jokaisen negatiivisen kokemuksemme kautta ”paremman version” sekä itsestämme, parisuhteestamme, että tuosta toisesta ihmisestä. Ja  jos rakastamme puolisoamme täysin ehdottomasti, niin hänkin voi  ilmentää meille tuota ”korkeinta itseään”, koska otamme sen siis itse korkeassa tunnetilassamme vastaan. Mutta jos taas tunnet vihaa tai katkeruutta puolisoasi kohtaan, niin muista, että SINÄ pakotat hänet ilmentämään ”negatiivista itsessään”.

Ehdottoman rakkauden voima on  konkreettisesti suunnaton, ja rakkaus on ainoa todellinen voima universumissa!

Pyri siis aina tietoisesti, ajatuksiasi kohdistamalla, ajattelemaan positiivisia asioita ihmisistä, jotka ovat sinulle ilkeitä, tai jotka yrittävät vahingoittaa sinua. Sillä hekin ovat korkeamman tietoisuuden ulottuvuuksia, mutta heidän negatiiviset tunteensa johtuvat siitä tuskasta, jota he itse kokevat, ollessaan erossa korkeimmasta olemuksestaan. Ja mitä ilkeämpiä he ovat, niin sitä suurempaa tuskaa he kokevat.

Mutta älä rankaise itseäsi, äläkä kuvittele olevasi ”kelvoton tietoinen luoja”, jos et ehdottomaan rakkauteen vielä kykene. Tulee vielä aika, kun pystyt rakastamaan pyyteettömästi  KAIKKIA niin sanottuja vihamiehiäsi, ja kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat tuottaneet sinulle tuskaa. Sillä jokainen negatiivinen kokemuksesi on luonut positiivisen vastineen itsestään, ja jos katsot tuota negatiivista muistoa korkeamman minäsi silmin, niin näet tuon positiivisen puolen, etkä enää tunne kärsimystä, ajatellessasi mennyttä kokemustasi. Muista myös, että korkeampi minäsi ei koskaan katso taakse päin, eli korkeamman minäsi näkökulmasta negatiivisia muistojasi ei ole siksi koskaan edes ollut olemassa, sillä korkeampi minäsi rakastaa – ja on aina rakastanut – täysin ehdoitta  myös ”vihollisiasi”

Et siis KOSKAAN itsekään tunne negatiivisia tunteita mistään muusta syystä, kuin siksi, että sallit tunnetaajuutesi laskea, etkä ole enää kokonainen, yhteydessä korkeampaan minääsi. Kukaan toinen ihminen ei siis koskaan ole syyllinen sinun pahaan oloosi, vaan sinä itse teet kanssaihmisistäsi sellaisia, kuin millaisia he seurassasi ovat. Etkä sinäkään ole koskaan syyllinen läheistesi pahaan oloon – luovu siis syyllisyydestäsi, ja rakasta myös itseäsi täysin ehdoitta!

Tämän totuuden syvällisesti ymmärrettyäsi olet täydellisen vapaa Luoja.

Koska elämä on matka, niin ainoa tapa nauttia elämästä, on nauttia matkasta, jokaisesta matkallasi kokemastasi hetkestä. Jos olet turhautunut ja kärsimätön, koska suuri unelmasi ei vieläkään ole toteutunut,  niin tämä lause raivostuttaa sinua. Ja kuinka turhaa turhautumisesi onkaan, sillä juuri se estää sinua nauttimasta niistäkin asioista, jotka olet jo saavuttanut.

Jos  olet illallisella, runsaan herkkupöydän äärellä, niin nautit ja iloitset niistä herkuista, joita pöytä sinulle tarjoaa, etkä vietä iltaasi tuskailemalla sitä, että pöydästä puuttuu jotakin sellaista, jota TODELLA toivoit. Keskityt siis siihen, mitä on tarjolla, ja koet illallisen onnistuneena.

Tai jos sinulla on kaapissasi hyvin vähän ruokaa, niin iloitset siitä, että sinulla on kuitenkin kaapissasi JOTAIN, ja nautit siitä, että et jää kokonaan ilman ruokaa. Et siis keskity murehtimaan sitä, että kaapistasi puuttuu monenlaisia herkkuja, vaan nautit kaappisi niukoistakin antimista, koska syöminen poistaa sinulta nälän tunteen.

Onnellisuuden tunne on siis aina täysin vapaa, oma valintamme, ja onnellisuus on aina suhteellista. Mutta aina, kun valitset onnellisuuden tunteen, turhautumisen sijasta, niin vedät puoleesi lisää asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi.

Tästä syystä voit olla ”voittaja” missä tahansa elämäntilanteessa, jos kykenet arvostamaan vaikeuksienkin arvoa, eli siis kokemiesi haasteiden luomia ratkaisuja. Ja harjoittelemalla voit oppia arvostamaan kaikkien kokemiesi ongelmien arvokkuutta  jo VÄLITTÖMÄSTI ongelman ilmaannuttua, jolloin et koe kärsimystä lainkaan. Sillä kärsimys ei ole koskaan mitään muuta, kuin huomiosi ja ajatustesi kohdistamista ei-toivottuihin asioihin, positiivisten asioiden sijasta.

Ja miksi et toteuttaisi tätä ihmiselämän ja universumin tärkeintä ja arvokkainta viisautta käytännössä, kun nyt tiedät sen? Sinä olet todellakin täysin kaikkivoipa Luoja. Kaikki negatiiviset kokemuksesi ja ”todisteesi”, jotka saavat sinut epäilemään tätä totuutta, ovat  niin ikään omia luomuksiasi, oman epäuskosi synnyttämiä manifestaatioita! Eli jos koet, että vetovoiman laki ei positiivisissa asioissa toimi, vaan ainoastaan negatiivisissa asioissa (ns. Murphyn laki), niin tämäkin kokemuksesi johtuu vetovoiman laista, ja omista negatiivisista uskomuksistasi.

Ja kaikkein onnellisinkin nykyhetkesi haastaa joka tapauksessa aina tulevat hetket, sillä luot koko ajan uutta. Eli jos juuri nyt, tällä sekunnilla, kaikki suurimmat unelmasi toteutuisivat, niin sinulla olisi SILTI runsaasti uusia toiveita, jotka olisivat vielä toteutumatta. Eli aina, kun kuvittelet jonkin suuren toiveen tekevän sinut ”täydellisen onnelliseksi”, niin muista, että kuvitelmasi on pelkkää harhaa. Eli kaikki se aika, jonka kulutat ”suuren unelmasi” turhauttavaan  jahtaamiseen, siis negatiivisessa tunnetilassa olemalla, on  turhaa sikäli, että paitsi että suuri unelmasi ei pääse matalan tunnetilasi vuoksi toteutumaan, niin myös kuvitelmasi täydellisestä elämästä, siellä jossakin tulevaisuudessa, on harhakuva. Suuren unelman ”panttaamisesta” on toki se hyöty, että aina kun pyydät ja toivot, niin universumi vastaa pyyntöösi, eli luot korkeamman minäsi taajuuteen lisää sitä, mitä toivot. Mutta jos et lakkaa tuijottamasta toteutumatonta unelmaasi negatiivisesta tunnetilasta käsin, niin manifestoit unelmasi lopulta vasta sillä hetkellä, kun poistut fyysisestä elämästäsi, eli kun  vastustuksesi eli resistanssisi häviää  negatiivisten tunteidesi myötä kokonaan.

Mutta sinun ei tarvitse ”kuolla” saavuttaaksesi unelmiasi. Voit alkaa vastaanottaa niitä myös juuri nyt, arvostamalla niitä asioita, joita sinulla jo elämässäsi on, ja päästämällä irti suuren unelmasi ajattelemisesta. Sillä kun ajattelet sellaista asiaa, jota olet odottanut jo kauan, niin vedät puoleesi vain tuon asian puutetta, koska uskot unelmasi puuttumiseen, et siis sen olemassaoloon.

Tunnetason uskomuksesi toteutuvat siis aina. Vetovoiman laki on luonnonlaki, eli tiedettä – ei uskonnollista toiveajattelua!

Laajennat universumia, ja korkean minäsi todellisuutta, omilla toiveillasi joka hetki. Valitse siis helpoin polku, eli valitse aina korkea tunnetila, tapahtui mitä tahansa. Ymmärrät, että viljanoraan, tai vaikkapa ihmislapsen sikiön kehittymiseen tarvitaan tietynlainen prosessi, etkä voi nopeuttaa tuota prosessia hätäilemällä ja tuskailemalla. Samoin: Jos rakastat omaa lastasi, niin  rakastat häntä niin vauvana, leikki-ikäisenä, teini-ikäisenä, kuin aikuisenakin, eli et vauvaa sylissä pitäessäsi tuskaile, että hän ei ole jo aikuinen. Vaan nautit siitä, että hän on olemassa, ja juuri sellainen, kuin millainen hän sillä hetkellä, elämänprosessinsa ”vauvavaiheessa”, on.

Älä siis jää suremaan minkään elämäsi ”prosessin” hitautta – aikakin on suhteellista  –  sillä juuri  surusi hidastaa tuota prosessia. Ja jos et nauti prosessista eli matkasta, joka johtaa toiveesi luokse, niin et tule nauttimaan myöskään lopputuloksesta, eli unelmasta, jonka saavutat.

Sillä vain sellainen matka on onnellinen, jonka olet kokenut onnelliseksi, siis ollessasi matkalla. Et ole matkalla, päästäksesi perille, eli takaisin sinne, mistä lähdit. Vaan olet matkalla, iloitaksesi matkasta. Ja matkasi jälkeen et ole enää sama ihminen, kuin millainen olit ennen matkaasi, vaan kokemustesi rikastama  ja jalostama.

Elämä ei ole koulu, olemme kaikki jo perusolemukseltamme täydellisiä sieluja. Mutta nautimme elämästä vain siksi, että saavutamme unelmiamme, ja laajennamme universumia, ja samalla myös korkeinta itsessämme, kaikella, mitä koemme.